Jälkihuollossa olevan nuoren opiskelupolku toisen asteen oppilaitoksessa ja sen tuki ja turvaaminen, Sujuvat palvelut valmennus, Satakunnan HVA (RRP, P4, I1)
Toimintamallilla vahvistetaan yhteistyötä ja tiedonkulkua jälkihuollon ja koulun välillä luomalla selkeät prosessit. Prosessien luomisessa hyödynnetään jälkihuollon asiakasraatia ja kokemusasiantuntijoita.
Toimintamallin nimi
Toimintamallilla vahvistetaan yhteistyötä ja tiedonkulkua jälkihuollon ja koulun välillä luomalla selkeät prosessit. Prosessien luomisessa hyödynnetään jälkihuollon asiakasraatia ja kokemusasiantuntijoita.
Toimintamallilla vahvistetaan yhteistyötä ja tiedonkulkua jälkihuollon ja koulun välillä luomalla selkeät prosessit. Jälkihuollossa nuoren kanssa keskustellaan aiempaa tehokkaammin koulukuulumisista sekä sovitaan yhteistyöstä oppilaitoksen kanssa. Myös nuoren kokemus tuen saamisesta vahvistuu ja hän tunnistaa eri tukimahdollisuuksia.
Jälkihuollon asiakkailla (18–22 ikävuotta) on muita nuoria enemmän haasteita opinnoissaan. Toisella asteella opiskelevilla jälkihuollossa olevilla nuorilla on erilaisten haasteiden vuoksi suurempi riski keskeyttää opinnot. Yhteistyö eri viranomaisten välillä on osin puutteellista ja jäsentymättä. Tavoitteena on, että nuoren kokemus opiskelupolusta selkiytyy ja hän kokee saavansa tukea ja tunnistaa tukimahdollisuuksia.
Nuoret, joilla on toimivia sosiaalisia suhteita sekä mielekästä toimintaa, kokevat enemmän itsensä osaksi yhteiskuntaa. Koska jälkihuoltoikäiset eivät saa aina tarvitsemaansa tukea omasta lähipiiristään tai tukiverkostot ovat muuten heikkoja, on eri ammattilaisten tuki tärkeää. Kontaktit sosiaalipalveluihin voivat olla nuorelle myönteinen tapahtuma.
Jälkihuollon asiakkaat ovat iältään alle 23-vuotiaita nuoria, joilla on taustallaan sijaishuollon asiakkuus tai pitkä avohuollon sijoitus. Kehittämistyön kohteena on asiakkaat, jolloin heidän tilanteensa ja taustansa ymmärtäminen on tärkeää. Jälkihuollon nuorilla on moninaisia haasteita niin perhesuhteissaan kuin tukiverkostoissa muutenkin. Koulunkäynnin sujuvuuteen vaikuttavia seikkoja on moninaisesti.
Asiakasraadille tehdyn kyselyn perusteella lupaa jälkihuollon ja oppilaitoksen yhteistyölle ei ollut kysytty suurimmalta osalta opintojen aikana. Asiakasraadin vastauksien tuloksissa saattoi näkyä se, ettei suuri osa opiskellut juuri vastaushetkellä toisella asteella. Eroavaisuutta kyselyn vastauksissa tuli nimenomaan opintojen keskeyttämistä harkinneissa, jossa asiakasraadin vastauksissa tuli merkittävästi suurempi osa vastauksia keskeyttämistä harkinneissa.
Lupaa kouluyhteistyöhön on kysytty vähäisesti. Luvan antaisi kuitenkin suurin osa nuorista. Läsnäolopalaverit ovat toivotuin yhteistyön muoto. Suurimpina haasteina ovat elämäntilanne ja mieliala sekä unirytmi. Suuri osa vastaajista kokee, että kouluasioista on keskusteltu kuitenkin riittävästi jälkihuollossa.
Toimintatapojen juurtumiseksi tarvitaan edelleen säännöllistä yhteistyötä oppilaitoksen ja jälkihuollon välillä. Oppilaitosinfoja on suunniteltu jatkossa säännöllisiksi, joka lukuvuosi tapahtuviksi kontakteiksi. Näin oppilaitoksen eri ammattiryhmät pysyvät tietoisina jälkihuollon toiminnasta ja yhteistyö sujuu luontevasti. Nuorelta kysytään jälkihuollossa aina lupa yhteistyölle oppilaitoksen suuntaan. Oppilaitoksen kanssa yhteistyössä järjestetään aina aloituspalaveri, kun nuori aloittaa opintonsa.
Kyselyt jälkihuollon asiakasraadille toivat tietoa nuorten kokemuksista opinnoissaan ja erityisesti millaisia haasteita he olivat kohdanneet. Yksi tärkeimmistä havainnoista oli se, että nuoret antaisivat herkästi luvan oppilaitosyhteistyölle, mikäli sitä heiltä kysyttäisiin. Jälkihuollon ammattilaisille tehtävä kysely vahvisti ajatusta siitä, että yhteistyötä tehdään jo ja sitä tullaan tiivistämään. Opiskelupalveluille pidettyjen infojen yhteydessä selvisi, että jälkihuolto on suurelle osalle hieman vieras toimintana. Toimintatapojen selkiyttämisiksi päädyttiin vakioimaan aloituspalaverit oppilaitoksen kanssa. Oppilaitosyhteistyö on kasvanut monella tapaa prosessin aikana. Yhteistyön lisääntyminen omistajatasolla ja vastuun otto sekä asian tärkeyden huomiointi lisäsi muutoksen vaikuttavuutta.
Kansikuva
