Yhteistyörakenne voidaan nimetä monella eri tavalla, esimerkiksi:

  • järjestöneuvottelukunta
  • järjestöasiain neuvottelukunta
  • järjestöjen ja maakunnan kumppanuuspöytä
  • JANE
  • jne. 

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Toimintamallin nimi
Järjestöjen ja maakunnan yhteistyörakenne
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Yhteistyörakenne voidaan nimetä monella eri tavalla, esimerkiksi:

  • järjestöneuvottelukunta
  • järjestöasiain neuvottelukunta
  • järjestöjen ja maakunnan kumppanuuspöytä
  • JANE
  • jne. 
Toteutuspaikka
Maakunnat
Paikkakunta tai maakunta
Valtakunnallinen
Toimintamallin rahoittaja
Ei erillisrahoitusta

Tekijä

Tanja Sälevä

Luotu

16.03.2020

Viimeksi muokattu

05.06.2020
Ratkaisun perusidea **

Järjestöt ja yhdistykset ovat keskeisiä toimijoita hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä sekä palvelujen tuotannossa. Maakunnallisen monialaisen yhteistyörakenteen avulla järjestöjen ja yhdistysten asiantuntemusta sekä asukkaiden ja palveluiden käyttäjien kokemuksia saadaan koordinoidusti mukaan maakunnalliseen ja kunnalliseen kehittämiseen sekä päätöksentekoon. Yhteistyörakenteen arvolähtökohtana on järjestölähtöisyys.

Toimintaympäristö **

Yhteistyörakenne on strateginen rakenne, jota tarvittaessa (esim. toimintaympäristön muuttuessa) muokataan toiminnallisesti. Yhteistyörakenne on perustettu tai jo olemassaolevia rakenteita on muokattu eri maakunnissa eri aikoina ja eri tarpeista. Seuraavassa on kuvattu muutamia yhteistyörakenteiden perustamisen tai muokkaamisen tarpeita:   

  1. Järjestöjen tulee kyetä tekemään omaa toimintaansa ja oman toimintansa vaikuttavuutta sekä merkitystä kootummin näkyväksi. Yhteistyörakenne toimii tämän työn väylänä suhteessa julkiseen sektoriin ja muihin toimijoihin. 
  2. Järjestöjen toimintaedellytykset ja toimintaympäristö muuttuvat jatkuvasti. Näihin tulisi kyetä vaikuttamaan maakunnallisesti ja valtakunnallisesti. Yhteistyörakenne mahdollistaa järjestöjen yhteisen vaikuttamistyön. 
  3. Yhteistyörakenne on kanava osallisuuden toteuttamiseksi. Tulevissa maakunnissa yhteistyörakenne voi toimia yhtenä maakunnan vaikuttamistoimielimenä.
Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Jäsenyyssektoreissa voi olla painotuseroja maakunnittain, riippuen mm yhteistyörakenteen tehtävistä ja tavoitteista.

Yhteistyörakenteeseen valitaan edustajat esimerkiksi seuraavilta järjestösektoreilta:

  • Ihmisoikeusjärjestöt
  • Ikääntyneiden järjestöt
  • Järjestöjen yhteisöt
  • Kylä- ja kaupunginosatoiminnan järjestöt
  • Lapsi- ja perhejärjestöt
  • Liikuntajärjestöt
  • Luovien alojen järjestöt
  • Mielenterveysjärjestöt
  • Monialajärjestöt
  • Monikulttuurisuusjärjestöt
  • Muut järjestöt
  • Nuorisojärjestöt
  • Omaisjärjestöt
  • Potilas-, sairaus- ja kansanterveysjärjestöt
  • Päihde- ja riippuvuusjärjestöt
  • Turvallisuusalan järjestöt
  • Työllisyyttä edistävät järjestöt
  • Vammaisjärjestöt
  • Vapaan sivistystyön järjestöt
  • Ympäristöjärjestöt

Yhteistyörakenteen jäsenet edustavat laajasti maakuntansa järjestökenttää.

Järjestöedustuksen lisäksi yhteistyörakenteen kokoonpanossa on tärkeää olla maakunnan, kuntien, kuntayhtymien ja sairaanhoitopiirien sekä oppilaitosten ja kehittämiskeskusten edustus.

Yhteistyörakenne voi nimetä keskuudestaan esimerkiksi työvaliokunnan tai työryhmän. Sen puheenjohtajana voi toimia esimerkiksi hallinnoivan tahon edustaja. Työvaliokuntaa nimettäessä huolehditaan, että sen koko säilyy kohtuullisena ja edustus on riittävän laaja-alainen. Työvaliokunta valmistelee yhteistyörakenteen kokoukset, tilaisuudet ja yhteistyörakenteen antamat lausunnot.

Yhteistyörakenteen alaisuudessa voi toimia lisäksi maakunnallisia teemaryhmiä, kuten esim. viestintä- ja tiedontuotantoverkostot ja järjestökeskusten verkosto. Yhteistyörakenteen on mahdollista nimetä myös muita työryhmiä. 

Yhteistyörakenne voi myös kutsua asiantuntijoita kokouksiinsa teema- tai asiakohtaisesti.  

                 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

Yhteistyörakenteen valinta

Yhteistyörakenteen järjestöjäsenet voidaan valita monella tavalla:

  1. Järjestöt ehdottavat järjestöjä yhteistyörakenteeseen hallinnoivan tahon pyynnöstä, jonka jälkeen hallinnoiva taho päättää yhteistyörakenteen kokoonpanosta. Tämän jälkeen järjestöt nimeävät edustajansa yhteistyörakenteeseen. Hallinnoiva taho noudattaa valinnassaan maakunnallisten strategioiden mukaisia painotuksia ja huomioi alueellista sekä järjestöjen koon mukaista tasapuolisuutta ja kiertäviä vuoroja.
  2. Yhteistyörakenteen jäsenet valitaan avoimen haun kautta. Sama henkilö voi hakea yhteistyörakenteeseen useamman kuin yhden järjestösektorin edustajaksi. Hakijoilta vaaditaan perustelut jäsenyydestä ja valinnassa korostetaan kehittämishalua. Yhteistyörakenteen jäseniksi valitaan henkilöitä, jotka ovat alansa asiantuntijoita ja joilla on aikaa ja tahtoa rakentaa järjestöyhteistyötä. Henkilöiden on myös edustettava laajasti järjestönsä sektoria eikä vain omaa yhdistystään.
  3. Yhteistyörakenne valmistelee kautensa loppuvaiheessa kriteerit seuraavan kauden edustajavalinnoille ja avaa näiden kriteerien pohjalta haun, jossa järjestöedustajat voivat hakea paikkoja yhteistyörakenteessa.
    Tämän jälkeen yhteistyörakenne valitsee jäsenet tai vaihtoehtoisesti yhteistyörakenne esittää valintoja hallinnoivalle taholle, joka tekee valintapäätökset ja mahdolliset lisäykset.
  4. Yhteistyörakenteeseen valitaan edustajiksi maakunnassa toimivat yhteistyöverkostot, jotka voivat olla alueellisia tai tiettyyn toimialaan keskittyviä. Yhteistyörakenteen kokoonpano on yhteistyörakenteen ja hallinnoivan tahon hyväksymä. Yhteistyörakenne valmistelee kautensa loppuvaiheessa nimeämispyynnöt näille verkostoille, jotka avaavat haun jäsenistölleen ja valitsevat hakijoista omat edustajansa ja varaedustajat. Yhteistyörakenne valitsee edustajat tai vaihtoehtoisesti esittää valinnat hallinnoivalle taholle, joka tekee valintapäätökset ja mahdolliset lisäykset.
  5. Em. vaihtoehtojen yhdistelmä tai sovellus

Yhteistyörakennetta hallinnoiva taho voi olla esimerkiksi maakuntaliitto, kuntayhtymä tai maakunnallinen verkostojärjestö. Toimikausi voi olla esim. maakuntavaltuuston toimikauden mittainen.

 

Yhteistyörakenteen tehtävät

Yhteistyörakenteen tehtävät on hyvä määritellä jokaisessa maakunnassa alueellisista tarpeista lähtien sekä suhteessa muihin olemassa oleviin rakenteisiin. Tehtävänä on mm. tuoda maakunnanlaajuista painoarvoa järjestöjen laajalle ja monipuoliselle toiminnalle. Tehtävänsä saavuttamiseksi yhteistyörakenne esimerkiksi:

• tekee järjestötoimintaa näkyväksi ja tunnetuksi

• toimii alueensa järjestökentän äänenä ja vaikuttajana järjestöjen tärkeinä pitämissä asioissa

• tukee kansalaisten osallisuutta maakunnallisten ohjelmien ja maakuntastrategian laatimiseen

• edistää sekä järjestöjen keskinäistä että järjestöjen ja julkisen sektorin välistä yhteistyötä

• syventää järjestöjen, maakunnan ja kuntien välistä yhteistyötä terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämisessä mm. tukemalla järjestöjen tiivistä integroitumista hyvinvointiohjelmatyöhön

• toimii järjestöjen ja alueviranomaisten yhteistyöelimenä

• antaa lausuntoja ja nimeää järjestöedustajia maakunnallisiin työryhmiin

• vastaa maakunnallisen järjestöstrategian toteuttamisesta, toimeenpanosuunnitelman seuraamisesta ja päivittämisestä

• organisoi maakunnalliset järjestötilaisuudet hallinnoivan tahon kanssa

• viestii toiminnastaan sidosryhmilleen

Yhteistyörakenteen tehtävät voidaan määritellä myös toimikausittain.

 

Resurssit

Yhteistyörakenteen koordinointiin tarvitaan resursseja. Valmisteluresurssi tulee pääsääntöisesti yhteistyörakenteessa olevilta edustajilta. Puheenjohtajan tms. tulee kyetä seuraamaan järjestöjen toimintaan vaikuttavia toimintaympäristön muutoksia sekä kokoamaan järjestöjen näkemyksiä toimialarajat ylittäen. Sihteeriys voi olla koko toimikaudeksi sovittu tai kiertävä. Sihteeri voi olla myös hallinnoivan tahon edustaja. Myös vapaaehtoistoimijat voivat osallistua yhteistyörakenteen työskentelyyn. Yhteistyörakenteen toimintaa voi tukea tarjoamalla sen kokouksille tilat ja kahvit. 

 

Vuorovaikutus ja viestintä

Myös muilla kuin yhteistyörakenteen jäsenillä on vapaa oikeus tuoda ja/tai ehdottaa asioita käsiteltäväksi sekä tehdä pyyntöjä käsiteltävistä asioista maakunnalliselle yhteistyörakenteelle. Kokouksia voidaan teemoittaa ja kutsua teemakohtaisesti eri tahoja mukaan kokouksiin. Tiedon lisääminen järjestöjen ja maakunnallisen yhteistyörakenteen toiminnasta on tarpeellista ja siksi on hyvä kutsua säännöllisesti eri tahojen edustajia mukaan kokouksiin.

Yhteistyörakenteen kokouksista kirjoitetaan pöytäkirja, joka viedään hallinnoivan tahon verkkosivulle ja/tai järjestöjen alueelliseen verkkopalveluun. Kokousten jälkeen kirjoitetaan tarpeen mukaan myös tiedote, joka jaetaan yhteistyörakenteen jäsenten kautta muulle järjestökentälle. Yhteistyörakenteen toiminnasta tiedotetaan lisäksi järjestötoiminnan uutiskirjeissä. Tiedotteiden jakamisessa hyödynnetään myös sosiaalista mediaa.

Maakunnalliselle yhteistyörakenteelle voidaan laatia myös erillinen viestintäohje/-suunnitelma.

 

Paikallisten/alueellisten järjestöyhteistyörakenteiden yhteys yhteistyörakenteeseen

Joissakin kunnissa tai useiden kuntien alueella voi toimia paikallinen ja/tai alueellinen monialainen järjestöjen ja yhdistysten yhteistyörakenne. Paikallinen/alueellinen yhteistyörakenne voi kutsua kokouksiinsa maakunnallisen yhteistyörakenteen puheenjohtajan, varapuheenjohtajan tai muun edustajan. Paikallinen/alueellinen yhteistyörakenne nimeää pyynnöstä edustajansa maakunnalliseen yhteistyörakenteeseen. Tärkeää on, että tieto kulkee paikallisten/alueellisten ja maakunnallisten yhteistyörakenteiden välillä. Tärkeää on myös tehdä järjestöstrategioita yhteistyössä ja yhteen sovittaen.

 

Kokouspalkkiot/matkakorvaukset

Hallinnoiva taho voi mahdollisuuksien mukaan maksaa yhteistyörakenteen jäsenille matkakorvauksia ja/tai kokouspalkkioita.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

Järjestö 2.0 -hankkeiden ansiosta eri puolille maata on syntynyt maakunnallisia yhteistyörakenteita. 

2.0 -hankkeet ovat toimineet tukena useille vanhoille yhteistyörakenteille ja verkostoille, minkä lisäksi hankkeet ovat tukeneet useiden uusien rakenteiden syntymistä. 

Järjestöyhteistyörakenteiden avulla on saatu vahvistettua maakunnallista yhteistyöverkostoa sekä järjestöjen kesken että mm. järjestöjen, maakuntaliiton ja sairaanhoitopiirin kesken. Rakenteiden avulla järjestöt ovat toimineet maakuntahallinnon aktiivisina neuvottelukumppaneina sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen rakentamisessa. Sote-järjestöjen edustajia on saatu mukaan eri työryhmiin  ja palvelupolkujen rakentamiseen. Monet yhteistyörakenteet ovat koonneet tietoa maakunnan järjestöistä ja niiden toiminnasta. Yhteistyörakenne on toiminut myös osallistumisväylänä maakuntastrategiatyöhön sekä maakunnalliseen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kehittämistyöhön. 

 

Vinkit toimintamallin soveltajille **

Järjestöjen yhteistyörakenteella tulee olla selkeä vastuutaho. Ennen yhteistyörakenteen perustamista järjestöjen kanssa on käytävä huolellinen, tarpeeksi laajasti järjestökenttää osallistava keskustelu rakenteen tarpeesta, tavoitteista ja tehtävistä. Rakenteen perustamisessa ja toiminnassa on huomioitava maakunnassa, seutukunnissa ja kunnissa olemassa olevat järjestöverkostot ja rakenteen suhde niihin.

Maakunnallisen järjestöyhteistyön rakenteen perustamista ei kannata kytkeä toimintaympäristössä käynnistyviin tai käynnissä oleviin prosesseihin, jotta toiminta ei lakkaisi prosessien keskeytyessä tai päättyessä. Tavoitteena tulisi olla pysyvä strateginen rakenne, jonka rinnalla voi toimia muita, toiminnallisempia prosesseihin sidottuja rakenteita.

Kehittämisen vaihe

icon/bulb Created with Sketch. Kehitteillä

Aihealueet

Osallisuus Järjestöt Maakunnat Kunnat

Ilmiöt

Ei liity ilmiöön

Kohderyhmä

Ammattilaiset Koko väestö Organisaatiot