Järjestösektorirajat ylittävä järjestöjen vaikuttajaverkosto
Sektorirajat ylittävä järjestöjen vaikuttajaverkosto vahvistaa järjestöjen asemaa kunnissa ja hyvinvointialueilla. Edustuksellisen järjestöyhteistyön elimen puuttuessa, järjestöt tekevät yhteistä vaikuttamistyötä avoimena ja osallistavana verkostona.
Valmisteilla olevassa sote-uudistuksessa vastuu sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä siirretään kunnilta hyvinvointialueille. Uudistuksen keskeisenä tavoitteena on siirtää sosiaali- ja terveydenhuollon painopistettä peruspalveluihin ja varhaiseen ongelmien ehkäisyyn. Tätä edistää järjestöjen sote-palveluita tukevan, pitkälti ennaltaehkäisyyn painottuva toiminnan nivominen osaksi sekä hyvinvointialueiden sote-palveluketjuja että kunnissa tehtävää hyvinvointia ja terveyttä edistävää työtä.
Järjestöjen tarjoaman tuen saaminen osaksi sote-palveluketjuja edellyttää järjestöjen ja sote-järjestäjän yhteistyötä ja kumppanuutta jo sote-uudistuksen valmisteluvaiheessa. Tulevilla hyvinvointialueille ei välttämättä ole tähän valmiita rakenteita ja toimintamalleja. Myös hyvinvointialueen rooli järjestölähtöisen auttamistoiminnan mahdollisena rahoittajina on ratkaisematta.
Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämisvastuun siirtäminen kunnilta hyvinvointialueille on merkittävä muutos sosiaali- ja terveys (sote) -järjestöille. Sote-palvelut järjestävät kunnat ovat olleet sote-järjestöjen tärkeitä kumppaneita ja rahoittajia mutta toimintaedellytyksiensä turvaamiseksi järjestöjen on muutostilanteessa luotava uusia kumppanuuksia hyvinvointialueiden kanssa.
Järjestöjen ja sote-järjestäjän välinen yhteistyö on keino selkeyttää järjestöjen roolia hyvinvointialueilla ja varmistaa, että sote-palveluita tukeva järjestölähtöinen toiminta nivoutuu osaksi palveluketjuja. Jotta järjestöjen asiantuntijuus ja näkemykset tulisivat hyödynnettyä sote-palveluiden suunnittelussa ja kehittämisessä, hyvinvointialueiden on tehtävä järjestöyhteistyötä jo sote-uudistuksen valmisteluvaiheessa. Hyvinvointialueilla onkin velvollisuus osallistaa järjestöt Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeisiinsa. Uudenmaalla ja sen tulevilla hyvinvointialueilla ei kuitenkaan ole vielä vakiintuneita järjestöyhteistyön rakenteita ja siksi yhteistyö alueen laajan ja monimuotoisen järjestökentän kanssa on haastavaa.
Järjestöt ovat halukkaita kehittämään järjestöyhteistyön rakenteita yhdessä julkisen sektorin ja tuomaan esiin sote-palveluita ja hyvinvointia ja terveyttä edistävää (hyte-) toimintaa koskevia näkökulmiaan. Varmistaakseen, että niiden näkemyksen tulevat huomioiduksi jo sote-palveluiden ja hyte-toiminnan suunnitteluvaiheessa, sote-järjestöt tekevät aktiivista vaikuttamistyötä. Järjestöjen vaikuttamistyö on tehokkainta silloin kun järjestöt tekevät sitä yhdessä. Järjestösektorirajat ylittävän järjestöjen vaikuttajaverkoston välityksellä järjestöt pyrkivät yhteiseen kannanmuodostukseen ja oikea-aikaiseen ja tulokselliseen vaikuttamistyöhön.
Uudenmaan sosiaali- ja terveysjärjestöjen kumppanuusverkosto Kumaja alkaa koordinoida muutamia vuosia aikaisemmin perustetun pienen sote-järjestöjen vaikuttajaverkoston toimintaa. Kumajan laajasti alueen järjestöä tavoittavan viestinnän kautta vaikuttajaverkostoon saadaan mukaan uusia aktiivisia järjestötoimijoita. Kumajan avoin viestintä sekä sen järjestämät järjestöjen kommentointikierrokset myös vahvistavat vaikuttajaverkoston mandaattia toimia uusmaalaisten sote-järjestöjen yhteisen kannan ilmaisijana.
Vaikuttajaverkosto hyödyntää toiminnassaan myös Kumajan luomia yhteistyösuhteita muun muassa Uudenmaan maakunta- ja sote-uudistuksen valmisteluorganisaatioon ja tulevien hyvinvointialueiden valmisteluhankkeisiin.
Vaikuttajaverkoston toiminta on avointa ja järjestölähtöistä
Vaikuttajaverkoston keskeinen toimintaperiaate on avoimuus. Verkostoon pääsevät mukaan ydintoimintanaan vaikuttamistyötä tekevien sote-järjestöjen lisäksi kaikki verkoston toiminnasta kiinnostuneet järjestöt. Järjestöt voivat osallistua verkoston toimintaan omien resurssien mukaisesti; joko esimerkiksi olla mukana verkoston kokouksissa ja työpajoissa tuottamassa vaikuttamismateriaalia tai kommentoida ja täydentää verkoston tuotoksia Kumajan kyselyjen välityksellä.
Vaikuttajaverkoston toiminta on aidosti järjestölähtöistä. Se muodostaa itse agendansa järjestöjen välisen avoimen keskustelun kautta. Myös tavoitteista ja tarvittavista toimenpiteistä päätetään yhdessä.
Vaikuttajaverkoston toiminnasta ja sen toimintaprosessien etenemisestä tiedotetaan säännöllisesti Kumajan viestintäkanavissa. Toimintaa ja sen tuotoksia esitellään myös muissa Kumajan verkostoissa ja yhteiskehittämistilaisuuksissa.
Vaikuttamistyö on vuoropuhelua
Toiminnassa on olennaista myös vuoropuhelu vaikutustyön kohteena olevien toimijoiden kanssa. Säännöllinen yhteydenpidon kautta verkosto on selvillä esimerkiksi sote-valmistelun tai järjestöavustusten linjausten aikatauluista. Se saa myös muuta toiminnalleen oleellista tietoa ja löytää kulloisessakin tilanteessa keskeiset päättävät tahot. Samalla vaikuttamiseen kohteet ovat tietoisia verkoston vasta muotoutuvista tavoitteista ja he voivat valmistautua niihin. Verkosto puolestaan voi seurata tavoitteittensa etenemistä ja esittämiensä toimintamallien toteutumista kun vaikuttamiskohteeseen on hyvä keskusteluyhteys.
Julkinen sektori
Järjestösektorirajat ylittävän järjestöjen vaikuttajaverkoston toiminnan ensimmäisenä kohderyhmänä on julkinen sektori. Vaikuttajaverkosto saattaa järjestöjen näkökulmat ja asiantuntijuuden kuntien ja tulevien hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden tietoon ja hyödynnettäväksi. Se pyrkii vaikuttamaan sote-uudistuksen valmisteluun sekä järjestötoimintaa koskevaan päätöksentekoon siten, että järjestölähtöinen, julkisia sote-palveluita tukeva ja hyvinvointia ja terveyttä edistävä työ on mahdollista myös tulevaisuudessa.
Vaikuttajaverkosto selvitti toimintansa kannalta keskeiset toimijat. Näitä ovat muun muassa maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelijat maakunnassa ja tulevilla hyvinvointialueilla sekä selvityshenkilöt ministeriöissä. Muita verkostolle keskeisiä toimijoita ovat kuntien sote-palveluista ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä sekä järjestöavustuksista vastaavat sekä poliittiset päättäjät. Vaikuttamisen kohteisiin luotiin yhteistyösuhteita ja heitä otettiin mukaan verkoston työhön. Tämä lisäsi verkoston vaikuttamistyön onnistumista.
Järjestöt
Vaikuttajaverkoston toinen kohderyhmä on järjestöt ja niistä etenkin sote-järjestöt. Verkosto kokoaa järjestökenttää yhteen, jotta järjestöt voivat muodostaa kustakin käsittelemästään asiasta yhteisen kannan ja tehdä yhdessä vaikuttamistyötä tehokkaasti.
Kun järjestökenttä on erittäin suuri ja monimuotoinen kuten Uudellamaalla, kaikilla järjestöillä ei ole mahdollisuuksia tai kiinnostusta osallistua aktiivisesti vaikuttajaverkoston toimintaan. Verkosto viestii avoimesti ja tekee kyselyitä ja järjestää kommentointikierroksia pyrkien kartoittamaan järjestöjen näkemykset mahdollisimman laajasti.