Järjestösektorirajat ylittävä järjestöjen vaikuttajaverkosto

Sektorirajat ylittävä järjestöjen vaikuttajaverkosto vahvistaa järjestöjen asemaa kunnissa ja hyvinvointialueilla. Edustuksellisen järjestöyhteistyön elimen puuttuessa, järjestöt tekevät yhteistä vaikuttamistyötä avoimena ja osallistavana verkostona.

Toimintaympäristö **

Valmisteilla olevassa sote-uudistuksessa vastuu sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä siirretään kunnilta hyvinvointialueille. Uudistuksen keskeisenä tavoitteena on siirtää sosiaali- ja terveydenhuollon painopistettä peruspalveluihin ja varhaiseen ongelmien ehkäisyyn. Tätä edistää järjestöjen sote-palveluita tukevan, pitkälti ennaltaehkäisyyn painottuva toiminnan nivominen osaksi sekä hyvinvointialueiden sote-palveluketjuja että kunnissa tehtävää hyvinvointia ja terveyttä edistävää työtä.  

Järjestöjen tarjoaman tuen saaminen osaksi sote-palveluketjuja edellyttää järjestöjen ja sote-järjestäjän yhteistyötä ja kumppanuutta jo sote-uudistuksen valmisteluvaiheessa. Tulevilla hyvinvointialueille ei välttämättä ole tähän valmiita rakenteita ja toimintamalleja. Myös hyvinvointialueen rooli järjestölähtöisen auttamistoiminnan mahdollisena rahoittajina on ratkaisematta. 

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämisvastuun siirtäminen kunnilta hyvinvointialueille on merkittävä muutos  sosiaali- ja terveys (sote) -järjestöille. Sote-palvelut järjestävät kunnat ovat olleet sote-järjestöjen tärkeitä kumppaneita ja rahoittajia mutta toimintaedellytyksiensä turvaamiseksi järjestöjen on muutostilanteessa luotava uusia kumppanuuksia hyvinvointialueiden kanssa. 

Järjestöjen ja sote-järjestäjän välinen yhteistyö on keino selkeyttää järjestöjen roolia hyvinvointialueilla ja varmistaa, että sote-palveluita tukeva järjestölähtöinen toiminta nivoutuu osaksi palveluketjuja. Jotta järjestöjen asiantuntijuus ja näkemykset tulisivat hyödynnettyä sote-palveluiden suunnittelussa ja kehittämisessä, hyvinvointialueiden on tehtävä järjestöyhteistyötä jo sote-uudistuksen valmisteluvaiheessa. Hyvinvointialueilla onkin velvollisuus osallistaa järjestöt Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeisiinsa. Uudenmaalla ja sen tulevilla hyvinvointialueilla ei kuitenkaan ole vielä vakiintuneita järjestöyhteistyön rakenteita ja siksi yhteistyö alueen laajan ja monimuotoisen järjestökentän kanssa on haastavaa. 

Järjestöt ovat halukkaita kehittämään järjestöyhteistyön rakenteita yhdessä julkisen sektorin ja tuomaan esiin sote-palveluita ja hyvinvointia ja terveyttä edistävää (hyte-) toimintaa koskevia näkökulmiaan. Varmistaakseen, että niiden näkemyksen tulevat huomioiduksi jo sote-palveluiden ja hyte-toiminnan suunnitteluvaiheessa, sote-järjestöt tekevät aktiivista vaikuttamistyötä. Järjestöjen vaikuttamistyö on tehokkainta silloin kun järjestöt tekevät sitä yhdessä. Järjestösektorirajat ylittävän järjestöjen vaikuttajaverkoston välityksellä järjestöt pyrkivät yhteiseen kannanmuodostukseen ja oikea-aikaiseen ja tulokselliseen vaikuttamistyöhön.  

Liitteet
Toteutussuunnitelma

Uudenmaan sosiaali- ja terveysjärjestöjen kumppanuusverkosto Kumaja alkaa koordinoida muutamia vuosia aikaisemmin perustetun pienen sote-järjestöjen vaikuttajaverkoston toimintaa. Kumajan laajasti alueen järjestöä tavoittavan viestinnän kautta vaikuttajaverkostoon saadaan mukaan uusia aktiivisia järjestötoimijoita. Kumajan avoin viestintä sekä sen järjestämät järjestöjen kommentointikierrokset myös vahvistavat vaikuttajaverkoston mandaattia toimia uusmaalaisten sote-järjestöjen yhteisen kannan ilmaisijana.

Vaikuttajaverkosto hyödyntää toiminnassaan myös Kumajan luomia yhteistyösuhteita muun muassa Uudenmaan maakunta- ja sote-uudistuksen valmisteluorganisaatioon ja tulevien hyvinvointialueiden valmisteluhankkeisiin.

Vaikuttajaverkoston toiminta on avointa ja järjestölähtöistä

Vaikuttajaverkoston keskeinen toimintaperiaate on avoimuus. Verkostoon pääsevät mukaan ydintoimintanaan vaikuttamistyötä tekevien sote-järjestöjen lisäksi kaikki verkoston toiminnasta kiinnostuneet järjestöt. Järjestöt voivat osallistua verkoston toimintaan omien resurssien mukaisesti; joko esimerkiksi olla mukana verkoston kokouksissa ja työpajoissa tuottamassa vaikuttamismateriaalia tai kommentoida ja täydentää verkoston tuotoksia Kumajan kyselyjen välityksellä.

Vaikuttajaverkoston toiminta on aidosti järjestölähtöistä. Se muodostaa itse agendansa järjestöjen välisen avoimen keskustelun kautta. Myös tavoitteista ja tarvittavista toimenpiteistä päätetään yhdessä.

Vaikuttajaverkoston toiminnasta ja sen toimintaprosessien etenemisestä tiedotetaan säännöllisesti Kumajan viestintäkanavissa. Toimintaa ja sen tuotoksia esitellään myös muissa Kumajan verkostoissa ja yhteiskehittämistilaisuuksissa. 

Vaikuttamistyö on vuoropuhelua 

Toiminnassa on olennaista myös vuoropuhelu vaikutustyön kohteena olevien toimijoiden kanssa. Säännöllinen yhteydenpidon kautta verkosto on selvillä esimerkiksi sote-valmistelun tai järjestöavustusten linjausten aikatauluista. Se saa myös muuta toiminnalleen oleellista tietoa ja löytää kulloisessakin tilanteessa keskeiset päättävät tahot. Samalla vaikuttamiseen kohteet ovat tietoisia verkoston vasta muotoutuvista tavoitteista ja he voivat valmistautua niihin. Verkosto puolestaan voi seurata tavoitteittensa etenemistä ja esittämiensä toimintamallien toteutumista kun vaikuttamiskohteeseen on hyvä keskusteluyhteys.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Julkinen sektori

Järjestösektorirajat ylittävän järjestöjen vaikuttajaverkoston toiminnan ensimmäisenä kohderyhmänä on julkinen sektori. Vaikuttajaverkosto saattaa järjestöjen näkökulmat ja asiantuntijuuden kuntien ja tulevien hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden tietoon ja hyödynnettäväksi. Se pyrkii vaikuttamaan sote-uudistuksen valmisteluun sekä järjestötoimintaa koskevaan päätöksentekoon siten, että järjestölähtöinen, julkisia sote-palveluita tukeva ja hyvinvointia ja terveyttä edistävä työ on mahdollista myös tulevaisuudessa.

Vaikuttajaverkosto selvitti toimintansa kannalta keskeiset toimijat. Näitä ovat muun muassa maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelijat maakunnassa ja tulevilla hyvinvointialueilla sekä selvityshenkilöt ministeriöissä. Muita verkostolle keskeisiä toimijoita ovat kuntien sote-palveluista ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä sekä järjestöavustuksista vastaavat sekä poliittiset päättäjät. Vaikuttamisen kohteisiin luotiin yhteistyösuhteita ja heitä otettiin mukaan verkoston työhön. Tämä lisäsi verkoston vaikuttamistyön onnistumista.

Järjestöt

Vaikuttajaverkoston toinen kohderyhmä on järjestöt ja niistä etenkin sote-järjestöt. Verkosto kokoaa järjestökenttää yhteen, jotta järjestöt voivat muodostaa kustakin käsittelemästään asiasta yhteisen kannan ja tehdä yhdessä vaikuttamistyötä tehokkaasti.

Kun järjestökenttä on erittäin suuri ja monimuotoinen kuten Uudellamaalla, kaikilla järjestöillä ei ole mahdollisuuksia tai kiinnostusta osallistua aktiivisesti vaikuttajaverkoston toimintaan. Verkosto viestii avoimesti ja tekee kyselyitä ja järjestää kommentointikierroksia pyrkien kartoittamaan järjestöjen näkemykset mahdollisimman laajasti.

Ratkaisun perusidea **

Järjestösektorirajat ylittävä järjestöjen vaikuttajaverkoston toiminta perustuu järjestöjen laajaan asiantuntijuuteen ja järjestöjen yhdessä muodostamaan kantaan. Toiminnassa on keskeistä sen avoimuus ja järjestölähtöisyys sekä yhteinen konkreettinen agenda. 

Vaikuttajaverkoston toimintaan voivat osallistua kaikenlaiset järjestöt oman kiinnostuksensa ja resurssiensa mukaisesti. Verkostossa aktiivisesti toimivien sote-järjestöjen lisäksi verkoston toiminnasta ja tuotoksista viestitään laajasti alueen järjestöille.  

Vaikuttajaverkosto käy säännöllistä vuoropuhelua vaikuttamistyönsä kohteena olevien tahojen kanssa. 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **
  • Järjestösektorirajat ylittävä järjestöjen vaikuttajaverkoston toiminta vaatii koordinointia. Koordinaattorin on tunnettava alueen järjestökenttä ja viestittävä sille aktiivisesti verkoston toiminnasta.
     
  • Verkostolla on oltava mandaatti edustaa järjestökenttää. Sen voi saavuttaa avoimuudella: kaikki järjestöt voivat halutessaan liittyä verkostoon, verkoston toiminnasta viestitään laajasti ja säännöllisesti, kaikilla järjestöillä on mahdollisuus esittää kantansa esimerkiksi kyselyiden tai kommentointikierrosten kautta. 
     
  • Järjestöt ovat verkostossa tasavertaisia. Näin moninaisen järjestökentän erilaiset äänet saadaan kuuluviin. On pyrittävä luomaan arvostava ja kuunteleva ilmapiiri, jolloin heikoimmatkin signaalit saadaan esiin.
     
  • Toiminnan pitää lähteä järjestöjen tarpeista, jolloin järjestöillä on motivaatio ja tahtotila toimia ja vaikuttaa yhdessä ja tavoitella muutosta.
     
  • Verkosto muodostaa agendansa avoimen keskustelun kautta ja päättää tavoitteistaan toimenpiteistään yhdessä.
     
  • Verkoston toimintaan osallistuvien on koettava sen toimintatavat tarkoituksenmukaisiksi ja tuloksellisiksi. Toimintatapoja pitää olla myös valmis muokkaamaan.
     
  • Toiminnan kohde on tunnettava hyvin, jotta oikeanlaista vaikuttamistyötä osataan tehdä oikeaan aikaan. Tämä edellyttää aktiivista suhteiden ylläpitoa ja kykyä osoittaa, että verkosto edustaa merkittävää osaa järjestökentästä. 
     
  • Kun verkoston toiminnasta saadaan tuloksia, ne ja niiden tuottama hyöty on tehtävä näkyväksi.
     
  • Kaikki verkoston tuotokset on oltava saatavilla ja vapaasti hyödynnettävissä.
Vinkit toimintamallin soveltajille **
  • Järjestöjen vaikuttajaverkoston toimintamalli on helposti sovellettavissa eri kohderyhmille eikä se ole sidottu maantieteellisesti.
     
  • Vaikuttajaverkosto tarvitsee koordinoijan sekä tehokkaat viestintäreitit, jotta se tavoittaa mahdollisimman monta järjestöä.
     
  • Keskeistä on toiminnan avoimuus: erilaiset järjestöt voivat olla mukana verkostossa oman kiinnostuksensa ja resurssiensa mukaisesti.
     
  • Avoimuuden edellytys on aktiivinen viestintä: järjestöille on kerrottava mahdollisuudesta osallistua verkoston toimintaan tai kommentoida sitä, mikäli osallistuminen ei ole muuten mahdollista. Näin verkoston toiminta saa myös vahvan mandaatin alueen järjestökentältä.
     
  • Verkoston koordinoijan on syytä olla mahdollisimman neutraali taho, jotta tasapuolisuus on taattu. 
  • Verkoston kokousten ja työpajojen ajankohta ja kulloisetkin tavoitteet on harkittava tarkkaan. Järjestöjä kannattaa kannustaa tuomaan esiin omia näkökulmiaan: usein yhden järjestön ongelma koskettaa isoa osaa järjestökenttää.
     
  • Vaikutustyön kohteen kanssa on koko vaikuttamisprosessin aikana syytä pitää yhteyttä ja neuvotella, jotta vaikuttamistyön ajoitus ja kohde ovat varmasti oikeat. Näin saadaan myös tietoa mahdollisista olosuhteiden tai linjausten muutoksista. Kohde osaa myös valmistautua vaatimuksiin.
Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

Kumajan koordinoima Järjestösektorirajat ylittävä järjestöjen vaikuttajaverkosto (”Järjestölähtöisen toiminnan verkosto”) toimi aktiivisesti tuottaen järjestöyhteistyön toimintamalleja Uudenmaan maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelun tueksi ja kannanottoja, lausuntoja ja mielipidekirjoituksia järjestöjen asemasta uudistuksen tuomissa muutoksissa.  

Vaikuttajaverkoston tuottamaa aineistoa voidaan käyttää järjestöjen muussakin vaikuttamistyössä. Myös Uudenmaan Tulevaisuuden sote-keskus - ja rakenneuudistushankkeet voivat monin osin hyödyntää verkoston tuotoksia.

Vaikuttajaverkosto toimii edelleen aktiivisesti Kumajan siltautettua sen toiminnan järjestöille itselleen sekä vähitellen alkuun pääsevälle Järjestöjen sote-muutostuki -kokonaisuudelle. Verkosto tekee vaikuttamistyötä Uudenmaan tulevilla viidellä hyvinvointialueella ja työstää järjestötietoon liittyviä kysymyksiä. Lisäksi se päivittää aikaisempia materiaalejaan.

Vaikuttajaverkoston kautta uusmaalaiset sote-järjestöt tutustuivat aikaisempaa paremmin toistensa toimintaan ja löysivät niistä järjestöjä yhdistäviä asioita. Osallistava ja avoin yhteistyön malli oli monille järjestöille tuttu ja verkoston toiminnassa sen käyttö syventyi konkretiaksi. Järjestöt myös jakoivat verkostossa toisilleen hyviä käytäntöjä esimerkiksi vaikutusten arvioinnista.