Järjestösektorirajat ylittävä järjestöjen vaikuttajaverkosto

Sektorirajat ylittävä järjestöjen vaikuttajaverkosto vahvistaa järjestöjen asemaa kunnissa ja hyvinvointialueilla. Edustuksellisen järjestöyhteistyön elimen puuttuessa, järjestöt tekevät yhteistä vaikuttamistyötä avoimena ja osallistavana verkostona.

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Toimintamallin nimi
Järjestösektorirajat ylittävä järjestöjen vaikuttajaverkosto
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Sektorirajat ylittävä järjestöjen vaikuttajaverkosto vahvistaa järjestöjen asemaa kunnissa ja hyvinvointialueilla. Edustuksellisen järjestöyhteistyön elimen puuttuessa, järjestöt tekevät yhteistä vaikuttamistyötä avoimena ja osallistavana verkostona.

Toteutuspaikka
Uudenmaan sosiaali- ja terveysjärjestöjen kumppanuusverkosto Kumaja
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Uusimaa
Toimintamallin rahoittaja
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA)
Toimintamallin kokonaisuus
Liitteet ja linkit

Tekijä

Jaana Pirhonen

Luotu

06.05.2021

Viimeksi muokattu

11.05.2021

icon/chevron-down Created with Sketch. Toimintamallin kuvaus

Ratkaisun perusidea **

Järjestösektorirajat ylittävä järjestöjen vaikuttajaverkoston toiminta perustuu järjestöjen laajaan asiantuntijuuteen ja järjestöjen yhdessä muodostamaan kantaan. Toiminnassa on keskeistä sen avoimuus ja järjestölähtöisyys sekä yhteinen konkreettinen agenda. 

Vaikuttajaverkoston toimintaan voivat osallistua kaikenlaiset järjestöt oman kiinnostuksensa ja resurssiensa mukaisesti. Verkostossa aktiivisesti toimivien sote-järjestöjen lisäksi verkoston toiminnasta ja tuotoksista viestitään laajasti alueen järjestöille.  

Vaikuttajaverkosto käy säännöllistä vuoropuhelua vaikuttamistyönsä kohteena olevien tahojen kanssa. 

Toimintaympäristö **

Valmisteilla olevassa sote-uudistuksessa vastuu sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä siirretään kunnilta hyvinvointialueille. Uudistuksen keskeisenä tavoitteena on siirtää sosiaali- ja terveydenhuollon painopistettä peruspalveluihin ja varhaiseen ongelmien ehkäisyyn. Tätä edistää järjestöjen sote-palveluita tukevan, pitkälti ennaltaehkäisyyn painottuva toiminnan nivominen osaksi sekä hyvinvointialueiden sote-palveluketjuja että kunnissa tehtävää hyvinvointia ja terveyttä edistävää työtä.  

Järjestöjen tarjoaman tuen saaminen osaksi sote-palveluketjuja edellyttää järjestöjen ja sote-järjestäjän yhteistyötä ja kumppanuutta jo sote-uudistuksen valmisteluvaiheessa. Tulevilla hyvinvointialueille ei välttämättä ole tähän valmiita rakenteita ja toimintamalleja. Myös hyvinvointialueen rooli järjestölähtöisen auttamistoiminnan mahdollisena rahoittajina on ratkaisematta. 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Julkinen sektori

Järjestösektorirajat ylittävän järjestöjen vaikuttajaverkoston toiminnan ensimmäisenä kohderyhmänä on julkinen sektori. Vaikuttajaverkosto saattaa järjestöjen näkökulmat ja asiantuntijuuden kuntien ja tulevien hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden tietoon ja hyödynnettäväksi. Se pyrkii vaikuttamaan sote-uudistuksen valmisteluun sekä järjestötoimintaa koskevaan päätöksentekoon siten, että järjestölähtöinen, julkisia sote-palveluita tukeva ja hyvinvointia ja terveyttä edistävä työ on mahdollista myös tulevaisuudessa.

Vaikuttajaverkosto selvitti toimintansa kannalta keskeiset toimijat. Näitä ovat muun muassa maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelijat maakunnassa ja tulevilla hyvinvointialueilla sekä selvityshenkilöt ministeriöissä. Muita verkostolle keskeisiä toimijoita ovat kuntien sote-palveluista ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä sekä järjestöavustuksista vastaavat sekä poliittiset päättäjät. Vaikuttamisen kohteisiin luotiin yhteistyösuhteita ja heitä otettiin mukaan verkoston työhön. Tämä lisäsi verkoston vaikuttamistyön onnistumista.

Järjestöt

Vaikuttajaverkoston toinen kohderyhmä on järjestöt ja niistä etenkin sote-järjestöt. Verkosto kokoaa järjestökenttää yhteen, jotta järjestöt voivat muodostaa kustakin käsittelemästään asiasta yhteisen kannan ja tehdä yhdessä vaikuttamistyötä tehokkaasti.

Kun järjestökenttä on erittäin suuri ja monimuotoinen kuten Uudellamaalla, kaikilla järjestöillä ei ole mahdollisuuksia tai kiinnostusta osallistua aktiivisesti vaikuttajaverkoston toimintaan. Verkosto viestii avoimesti ja tekee kyselyitä ja järjestää kommentointikierroksia pyrkien kartoittamaan järjestöjen näkemykset mahdollisimman laajasti.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **
  • Järjestösektorirajat ylittävä järjestöjen vaikuttajaverkoston toiminta vaatii koordinointia. Koordinaattorin on tunnettava alueen järjestökenttä ja viestittävä sille aktiivisesti verkoston toiminnasta.
     
  • Verkostolla on oltava mandaatti edustaa järjestökenttää. Sen voi saavuttaa avoimuudella: kaikki järjestöt voivat halutessaan liittyä verkostoon, verkoston toiminnasta viestitään laajasti ja säännöllisesti, kaikilla järjestöillä on mahdollisuus esittää kantansa esimerkiksi kyselyiden tai kommentointikierrosten kautta. 
     
  • Järjestöt ovat verkostossa tasavertaisia. Näin moninaisen järjestökentän erilaiset äänet saadaan kuuluviin. On pyrittävä luomaan arvostava ja kuunteleva ilmapiiri, jolloin heikoimmatkin signaalit saadaan esiin.
     
  • Toiminnan pitää lähteä järjestöjen tarpeista, jolloin järjestöillä on motivaatio ja tahtotila toimia ja vaikuttaa yhdessä ja tavoitella muutosta.
     
  • Verkosto muodostaa agendansa avoimen keskustelun kautta ja päättää tavoitteistaan toimenpiteistään yhdessä.
     
  • Verkoston toimintaan osallistuvien on koettava sen toimintatavat tarkoituksenmukaisiksi ja tuloksellisiksi. Toimintatapoja pitää olla myös valmis muokkaamaan.
     
  • Toiminnan kohde on tunnettava hyvin, jotta oikeanlaista vaikuttamistyötä osataan tehdä oikeaan aikaan. Tämä edellyttää aktiivista suhteiden ylläpitoa ja kykyä osoittaa, että verkosto edustaa merkittävää osaa järjestökentästä. 
     
  • Kun verkoston toiminnasta saadaan tuloksia, ne ja niiden tuottama hyöty on tehtävä näkyväksi.
     
  • Kaikki verkoston tuotokset on oltava saatavilla ja vapaasti hyödynnettävissä.
Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

Kumajan koordinoima Järjestösektorirajat ylittävä järjestöjen vaikuttajaverkosto (”Järjestölähtöisen toiminnan verkosto”) toimi aktiivisesti tuottaen järjestöyhteistyön toimintamalleja Uudenmaan maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelun tueksi ja kannanottoja, lausuntoja ja mielipidekirjoituksia järjestöjen asemasta uudistuksen tuomissa muutoksissa.  

Vaikuttajaverkoston tuottamaa aineistoa voidaan käyttää järjestöjen muussakin vaikuttamistyössä. Myös Uudenmaan Tulevaisuuden sote-keskus - ja rakenneuudistushankkeet voivat monin osin hyödyntää verkoston tuotoksia.

Vaikuttajaverkosto toimii edelleen aktiivisesti Kumajan siltautettua sen toiminnan järjestöille itselleen sekä vähitellen alkuun pääsevälle Järjestöjen sote-muutostuki -kokonaisuudelle. Verkosto tekee vaikuttamistyötä Uudenmaan tulevilla viidellä hyvinvointialueella ja työstää järjestötietoon liittyviä kysymyksiä. Lisäksi se päivittää aikaisempia materiaalejaan.

Vaikuttajaverkoston kautta uusmaalaiset sote-järjestöt tutustuivat aikaisempaa paremmin toistensa toimintaan ja löysivät niistä järjestöjä yhdistäviä asioita. Osallistava ja avoin yhteistyön malli oli monille järjestöille tuttu ja verkoston toiminnassa sen käyttö syventyi konkretiaksi. Järjestöt myös jakoivat verkostossa toisilleen hyviä käytäntöjä esimerkiksi vaikutusten arvioinnista.

Vinkit toimintamallin soveltajille **
  • Järjestöjen vaikuttajaverkoston toimintamalli on helposti sovellettavissa eri kohderyhmille eikä se ole sidottu maantieteellisesti.
     
  • Vaikuttajaverkosto tarvitsee koordinoijan sekä tehokkaat viestintäreitit, jotta se tavoittaa mahdollisimman monta järjestöä.
     
  • Keskeistä on toiminnan avoimuus: erilaiset järjestöt voivat olla mukana verkostossa oman kiinnostuksensa ja resurssiensa mukaisesti.
     
  • Avoimuuden edellytys on aktiivinen viestintä: järjestöille on kerrottava mahdollisuudesta osallistua verkoston toimintaan tai kommentoida sitä, mikäli osallistuminen ei ole muuten mahdollista. Näin verkoston toiminta saa myös vahvan mandaatin alueen järjestökentältä.
     
  • Verkoston koordinoijan on syytä olla mahdollisimman neutraali taho, jotta tasapuolisuus on taattu. 
  • Verkoston kokousten ja työpajojen ajankohta ja kulloisetkin tavoitteet on harkittava tarkkaan. Järjestöjä kannattaa kannustaa tuomaan esiin omia näkökulmiaan: usein yhden järjestön ongelma koskettaa isoa osaa järjestökenttää.
     
  • Vaikutustyön kohteen kanssa on koko vaikuttamisprosessin aikana syytä pitää yhteyttä ja neuvotella, jotta vaikuttamistyön ajoitus ja kohde ovat varmasti oikeat. Näin saadaan myös tietoa mahdollisista olosuhteiden tai linjausten muutoksista. Kohde osaa myös valmistautua vaatimuksiin.
Kansikuva
Kuvituskuva, jossa pelinappuloita verkostossa

Kehittämisen vaihe

icon/launch Created with Sketch. Valmis