Kaikukortti vaikuttaa - tietoa kulttuurihyvinvoinnista hyötykäyttöön

Hankkeessa (1/2022-10/2024) kehitettiin Kaikukortin ja Kaikukannan käyttöä sote/hyte-puolen tiedolla johtamisen tukena, Kaikukortti-asiakkaiden hyvinvoinnin mittaamista ja toimijuuden lisäämistä sekä pahvisen Kaikukortin rinnalle Mobiili-Kaikukortti.

Toimintaympäristö

Kaikukortille ja tiedolla johtamiselle Kaikukannan avulla on entistä suurempi tarve. Köyhyys on lisääntynyt Suomessa viime vuosina. Kulttuurialan leikkaukset vaikuttavat Kaikukortti-kohteisiin sekä Kulttuuria kaikille -palvelun ja Kaikukeskuksen toimintaedellytyksiin. 

Hankkeessa kehitetty Kaikukanta 2.0 ja MobiiliKaikukortti vahvistavat tiedolla johtamista, osallisuutta ja väestöryhmien välisten terveyserojen kaventamista, jotka ovat keskeisiä painopisteitä myös Hyvinvointia ja terveyttä edistävän työn (hyte) kansallisessa ohjauksessa.

Hanke on tukenut kulttuurihyvinvoinnin valtakunnallisten suositusten toimeenpanoa. Suosituksissa korostetaan kulttuurin saavutettavuutta osana sosiaali- ja terveyspalveluita, yhteistyötä eri hallinnonalojen välillä sekä vaikuttavuuden arviointia – kaikki osa-alueita, joita hanke käytännössä toteutti esimerkiksi Kaikukannan ja hyvinvointimittareiden kehittämisen kautta.

Hankkeen työ tukee mielenterveysstrategian painopisteitä, kuten osallisuuden vahvistamista, yhteisöllisyyttä ja kulttuurihyvinvoinnin merkityksen tunnustamista mielen hyvinvoinnin tukena. Kaikukortin mahdollistama kulttuuriosallistuminen toimii ehkäisevänä ja voimauttavana välineenä monille henkilöille, joilla on mielenterveyden haasteita.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Mitä hankkeessa tavoitellaan?

1. Tiedolla johtaminen: sanallistetaan esimerkein mitä tiedolla johtaminen Kaikukortti-työssä on kunnissa ja hyvinvointialueilla sekä yksittäisissä Kaikukortin jakajatahoissa ja Kaikukortin kohteissa. Lue esimerkiksi blogikirjoitus aiheesta: Iida-Maria Bimberg ja Jaana Potkonen: Keskustelua Kaikukortista ja tiedolla johtamisesta.

2. Kaikukanta asiakastiedon palautekanavana:  valitaan Kaikukortille yhteiskehittämisen menetelmin jokin validoitu hyvinvointia mittaava mittari ja jokin fiilismittari.

3. Tiedolla johtaminen sektorirajoja ylittävässä toimijuudessa: eli selvitetään haluaisiko ja hyötyisikö Kaikukortti-verkosto Kaikukantaan kanavan, jossa kortinjakaja voi olla suoraan yhteydessä kortin kulttuuri- ja liikuntakohteisiin ja päinvastoin.

4. Kaikukantaa kehitetään kulttuuritapahtumiin osallistumisen sosiaalisten esteiden madaltajana. Helpotetaan sitä, että Kaikukortin haltija saisi seuraa osallistumiseen. Käytännössä edistetään sitä, että kortinjakaja voisi Kaikukannassa kysyä ryhmäläisiä mukaan Kaikukortti-kohteeseen. Tampereen kaupunki on lisäksi pilotoinut Kaikukortti-klubia yhteistyössä kanssamme.

5. Kaikukortille tuotetaan  pahvisen Kaikukortin rinnalle Mobiili-Kaikukortti. Tätä kehitetään erityisesti työpajassa, jossa on mukana kokemusasiantuntijoita.

6. Hankkeessa tehdään yksityisyydensuojakysymysten selvitys ja päivitetään tietosuojaseloste Kaikukannan uusien ominaisuuksien mukaan.

Alkutilanne kaikukannassa

Kaikukannan käyttäjäroolit ja tilastot

Kaikukantaan on rakennettu useita tilastoja (taulukoita, pylväsdiagrammeja), joita Kaikukannan käyttäjät voivat hyödyntää. Kaikukannan tilastoja voivat nähdä Kaikukeskuksen pääkäyttäjät eli administraattorit, Kaikukortti-alueiden paikalliset vastuuhenkilöt/pääkäyttäjät, Kaikukortin jakajaorganisaatiot sekä Kaikukortti-kohteet (kulttuuri- ja liikuntakohteet sekä opistot). Kaikukannan käyttäjien katseluoikeuksia tilastoihin on rajoitettu heidän toiminta-alueensa ja roolinsa mukaan.

Nykyisessä Kaikukannan versiossa on tarjolla seuraavanlaisia tilastoja:

Kaikukortti-alueen vastuuhenkilöille kohdennetut tilastot

• Kaikukortti-alueen toimijoiden määrä

• Tällä hetkellä voimassa olevat ja vanhentuneet Kaikukortit

• Rekisteröidyt, käytetyt ja käyttämättä jääneet Kaikukortit sekä käyttöasteet

• Rekisteröidyt Kaikukortit vuosittain

• Kaikukorttien käytöt vuosittain

• Rekisteröidyt asiakkaan Kaikukortit jakajittain eri vuosina

• Kaikukortin käyttöfrekvenssit vuosittain

• Vuosittaiset Kaikukorttien käytöt Kaikukortti-kohteittain

• Eri vuosina rekisteröidyt Kaikukortit ikäryhmittäin (STEA)

• Rekisteröidyt ja käytetyt Kaikukortit sekä käyttöasteet elämäntilanteittain

• Kaikukortin käytöt (tehdyt hankinnat) elämäntilanteittain

• Rekisteröidyt ja käytetyt Kaikukortit sekä käyttöasteet äidinkielen mukaan

• Kaikukorttien käytöt (tehdyt hankinnat) äidinkielen mukaan

• Rekisteröidyt ja käytetyt Kaikukortit sekä käyttöasteet sukupuolen mukaan

• Kaikukorttien käytöt (tehdyt hankinnat) sukupuolen mukaan

• Rekisteröidyt Kaikukortit kuukausittain

• Oman ja muiden alueiden (ristiinkäyttö) Kaikukorteilla tehdyt hankinnat toimijoittain

Kaikukortin jakajille kohdennetut tilastot

• Rekisteröidyt, käytetyt ja käyttämättä jääneet Kaikukortit ja käyttöaste

• Tällä hetkellä voimassa olevat ja vanhentuneet Kaikukortit

• Rekisteröidyt Kaikukortit kuukausittain

• Kaikukorttien käytöt eri vuosina

• Rekisteröidyt Kaikukortit sukupuolittain ja ikäryhmittäin (STEA)

• Kaikukorttien käytöt alueittain (kvartaalitilasto)

• Rekisteröidyt ja voimassa olevat Kaikukortit kuukausittain

Kaikukorttikohteelle kohdennetut tilastot

• Kirjatut käytöt kuukausittain

• Kirjaukset ja Kaikukorttien määrät tapahtumittain

• Asiakkaan ja yhteisön Kaikukorttien käyttöjen kirjaukset tapahtumittain

• Kävijät omalta ja muilta Kaikukortti-alueilta

 

Tarkemmat kuvaukset tilastoista voit löytää verkkosivuiltamme: https://kaikukortti.fi/lisatietoa/kaikukortin-tilastot/ otsikon ”Kaikukannan tilastointinäkymä Dashboard” alta.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Syksyn 2022 työpajojen koostetta:

Tiedolla johtaminen (Kaikukortti-tilastoinnin hyödyntäminen)

Kaikukantaan tallennetaan tällä hetkellä seuraavia taustatietoja Kaikukortin haltijoista: syntymävuosi, sukupuoli (mies, nainen, muu, tyhjä), äidinkieli/kielet, elämäntilanne (työssäkäyvä, työtön, opiskelija, eläkkeellä), postinumero ja kortinhaltijan alle 16-vuotiaiden lasten tai lastenlapsien lukumäärä:  Tietosuojaseloste Kaikukortti.fi-verkkosivulla

Tilastointiin keskittyneessä työpajassa tuotiin esille, että on parempi kerätä enemmän tietoa kuin vähemmän, koska tiedon käyttötarve saattaa syntyä myöhemmin. Työpajoissa ehdotettiin, että Kaikukortin haltijan koulutustaustaa ja sosioekonomista asemaa kysyttäisiin uusina taustatietoina Kaikukorttia jaettaessa. Kokemusasiantuntijoilta tuli ehdotukseen selkeä kieltävä vastaus, mutta he totesivat, että erillisissä anonyymeissä kyselyissä näitä tietoja voidaan kysyä.

Kaikukortin tilastoja voidaan käyttää tiedolla johtamisessa monella tasolla, hyvinvointialueista ja kunnista yksittäisiin Kaikukortin jakajiin ja Kaikukortti-kohteisiin. Kaikukortti mainitaan jo useiden kuntien hyvinvointikertomuksissa ja -suunnitelmissa. Kaikukortti-työpajoissa pohdittiin, voisiko Kaikukortti-toiminta olla osa hyvinvointialueen palveluohjausta, hyvinvointilähetettä tai kulttuurireseptiä. Lisäksi mietittiin, voisiko Kaikukortti-tietoja hyödyntää kuntien ja hyvinvointialueen avustusvalmisteluissa. On hyvä muistaa, että Kaikukortti-alueiden Kaikukortti-palautekokouksetkin ovat tiedolla johtamista.

Kaikukortti-työpajoissa mietittiin, olisivatko Kaikukortti-tilastot julkaistavissa esimerkiksi kestävän kehityksen mittaristoissa (Kuusikkokunnat) tai eri kaupunkien tilannekuva-raporteissa. Työpajan osallistujat pitivät tärkeänä, että Kulttuuria kaikille -palvelun pitäisi hallinnoida vertailukelpoisia tilastoja valtakunnallisesti ja tukea alueita. Tilastoihin toivotaan myös laadullista tietoa numeerisen lisäksi sekä sitä, että tilastoja on avattu ja selitetty. Työpajoissa pidettiin tärkeänä, että Kaikukortin haltijoilta saataisiin käyttökokemuksista lainauksia, tarinoita, joita voisi käyttää numeerisen tiedon tukena.

Erityisesti tilastointiin keskittyneessä työpajassa todettiin, että Kaikukannan kehittämisessä olisi hyvä käyttää olemassa olevia tietovarantoja, esimerkiksi Kaikukortin haltijan vastausvaihtoehdot elämäntilanne-kysymykseen otetaan nykyään THL:n työvoimaankuuluminen-luokittelusta. Kaikukortti-työpajoissa pohdittiin mahdollisuutta hyödyntää Kaikukannan sisältöä sote-toimijoiden sisäisissä järjestelmissä. Esiin tuli myös ajatuksia, että Kaikukanta-dataa voisi vertailla esimerkiksi köyhyystilastojen kanssa.

Työpajoissa nousi myös huoli, jaetaanko Kaikukortteja samoilla periaatteilla kaikilla alueilla. Tämän vuoksi on tärkeää, että henkilöstön vaihtuessa uudet henkilöt perehdytetään Kaikukortin toimintamalliin, ja Kaikukanta-järjestelmä tukee ja ohjaa toimintamallin noudattamista.

Kaikukortti-työpajoissa tuli esiin tarpeita uusille tilastoille ja Kaikukannan toiminnallisuuksille. Kaikukortin käytön tilastoihin olisi hyvä saada mukaan kulttuuritapahtumien genre, kulttuurikohteen tilastoihin toivotaan tietoa ristiinkäytöstä ja Kaikukortin jakajat toivovat tietoa, missä kohteissa heidän jakamiaan kortteja käytetään.

Kaikukantaan kaivataan lisää vertailumahdollisuuksia esim. eri samankaltaisten organisaatioiden välillä (myös alueellisesti) sekä tietoa, mitkä toimijat ovat mukana Kaikukortti-toiminnassa.

Yksi kysymys oli, voisiko Kaikukortin käyttöasteen laskea jakajakohtaisesti. Työpajassa todettiin, että tämä voi olla hieman riskaabelia, mutta omaan käyttöön se voisi olla sopivaa, esimerkiksi osana kehityskeskustelua.

Kaikukortin vaikuttavuuden mittaaminen

Tilastointia käsittelevässä työpajassa pohdittiin erilaisten mittareiden ominaisuuksia ja käyttöä, sillä hankkeen yhtenä tavoitteena on Kaikukortin vaikuttavuuden mittaaminen. Työpajoissa pidettiin tärkeänä, että mittari olisi nopeasti täytettävä ja vapaaehtoinen. Kortinsaajan hyvinvointia voisi seurata jollakin päteväksi todetulla (validoidulla) ja nopeasti täytettävällä mittarilla, kun asiakas saa Kaikukortin ja uusii sen. Työpajassa käsitellyistä mittareista seuraavat kolme valikoituivat ehdotukseksi kortinsaajan hyvinvoinnin seuraamiseen:

  1. Koetun elämäntyytyväisyyden mittari (SWB, London School of Economics), jota ArtWell-tutkimushanke on testannut Suomessa.

Koetun elämäntyytyväisyyden mittarissa on vain yksi kysymys: miten tyytyväinen olet tällä hetkellä elämääsi kaiken kaikkiaan, mihin vastataan asteikolla: 0 täysin tyytymätön - 10 täysin tyytyväinen.

  1. Maailman terveysjärjestön viiden kysymyksen hyvinvointiasteikko (WHO-5), jota ArtWell-tutkimushanke on testannut Suomessa.

WHO:n luomassa mittaristossa vastataan viiteen kysymykseen asteikolla 0 en lainkaan – 5 kaiken aikaa. Kysymykset ovat: 1. Olen ollut iloinen ja hyväntuulinen. 2. Olen ollut levollinen ja rentoutunut. 3. Olen ollut toimelias ja tarmokas. 4. Herätessäni olen tuntenut itseni virkeäksi ja levänneeksi. 5. Jokapäiväiseen elämääni on kuulunut paljon asioita, jotka kiinnostavat minua.

Vastaajat vastaavat kuhunkin viiteen väittämään sen mukaan, mikä kuvaa parhaiten tuntemuksia viimeisen kahden viikon ajalta.

  1. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen osallisuusindikaattori

Linkki: https://thl.fi/fi/web/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisen-johtaminen/osallisuuden-edistaminen/heikoimmassa-asemassa-olevien-osallisuus/tutkimus/osallisuusindikaattori-mittaa-osallisuuden-kokemusta

Osallisuusindikaattori sisältää kymmenen väittämää: 1. Tunnen, että päivittäiset tekemiseni ovat merkityksellisiä. 2. Saan myönteistä palautetta tekemisistäni. 3. Kuulun itselleni tärkeään ryhmään tai yhteisöön. 4. Olen tarpeellinen muille ihmisille. 5. Pystyn vaikuttamaan oman elämäni kulkuun. 6. Tunnen, että elämälläni on tarkoitus. 7. Pystyn tavoittelemaan minulle tärkeitä asioita. 8. Saan itse apua silloin, kun sitä todella tarvitsen. 9. Koen, että minuun luotetaan. 10. Pystyn vaikuttamaan joihinkin elinympäristöni asioihin. Näihin vastataan asteikolla 1–5: Täysin samaa mieltä – täysin eri mieltä.

Seuran haku Kaikukortilla

Kaikukeskuksen kyselyiden perusteella seuran puute on yksi suurimpia esteitä käyttää Kaikukorttia. Työpajoissa tuotiin esille, että seura olisi tärkeää tilanteissa, joissa omat ystävät eivät ole kiinnostuneita kulttuurista.

Työpajoissa keskusteltiin mahdollisuudesta luoda Kaikukortin haltijoiden keskinäinen keskustelu- tai viestintäkanava, jossa he voisivat etsiä kulttuurista kiinnostunutta seuraa toisistaan, vaihtaa mielipiteitä Kaikukortti-kohteista ja niiden tarjonnasta. Ajatus oli mielenkiintoinen, mutta työpajoissa todettiin, että se on käytännössä vaikea toteuttaa. Haasteena pidettiin sitä, että Kaikukortin haltijoiden suuresta määrästä johtuen kontaktien hallinnointia ja keskustelujen moderointia tarvittaisiin, eikä niihin ole resursseja.

Työpajoissa tuotiin esille, että parempi vaihtoehto olisi, että kortinjakajat tai kortin kulttuurikohteet järjestäisivät kulttuuritreffejä Kaikukortin haltijoille ja toisivat täten mahdollisuuden tavata muita kortinhaltijoita. Tätä ideaa on tarkoitus vielä kehittää eteenpäin, esimerkiksi luomalla oma kanava Kaikukortin jakajan ja haltijan väliseen tiedottamiseen. Kanavan kautta voisi aktivoida yhteisön Kaikukortin käyttöä, koska se on hyvä työväline asiakkaiden Kaikukortin käytön kynnyksen alentamiseen. Tuetut ryhmäkäynnit voivat kannustaa Kaikukortin haltijaa omatoimiseen Kaikukortin käyttöön ja tutustuttaa häntä muihin ryhmän jäseniin. Ryhmäkäynnit voivat edistää esimerkiksi kotoutumista ja kielen oppimista. Työpajoissa pidettiin hyödyllisenä, että Kaikukortteja jakavan toimijan työntekijä tai vapaaehtoinen saisi yhteyden asiakkaisiinsa Kaikukannassa olevan viestintäkanavan kautta.

Työpajoissa keskusteltiin myös, voisiko viestintäkanava olla kaksisuuntainen eli voisiko Kaikukortin haltija lähettää Kaikukortin jakajalle viestejä. Koska kanavan kautta saattaisi tulla Kaikukortti-toimintaan liittymättömiä viestejä ja kommentteja ja kanavan moderointi on käytännössä mahdotonta järjestää, niin johtopäätöksenä oli, että kanavan toteutetaan vain yksisuuntaisena. Kortin jakaja voi lähettää viestejä Kaikukortin haltijalle, jos haltija on sallinut toiminnan.

 

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Tapahtumia

Mainostamme hankkeen tapahtumia ja etenemistä Kaikukortti.fi-verkkosivulla ja täällä Innokylässä. Hankkeen kohderyhmänä ovat Kaikukortin haltijat, Kaikukortti-verkosto (Kaikukortti-verkoston vastuuhenkilöt, kunnat, hyvinvointialueet, eri järjestöt, Kaikukortin jakajat ja Kaikukortin kulttuuri- ja liikuntakohteet) sekä aiheesta kiinnostuneet sidosryhmät.

Ota yhteyttä, jos kiinnostuit!

Hankkeen kulku

Vuosi 2022

Hankkeen ensimmäinen vuosi 2022 kului erityisesti esiselvitykseen, verkostotyöhön, kyselyihin Kaikukortti-verkostolle ja kortinhaltijoille, konkreettisiin tapaamisiin kohderyhmän kanssa, tilaisuuksiin ja työpajoihin sekä etänä että läsnä (Tampereella ja Oulussa). Hanke järjesti vuonna 2022 yhteensä 10 toimintoa. 

Yksi hankkeen ylätason tavoite on nostaa vahvemmin esiin köyhyyttä kokevien ihmisten kokemuksia sote- ja hyte-alan kehittämistyössä. Esimerkiksi hankkeen työpajoissa on keskusteltu hieman eri painotuksin tiedolla johtamisesta ja kortinhaltijoiden hyvinvoinnin edistämisestä. 
 

Vuosi 2023

Keväällä 2023 hanketyöntekijöitä työllisti muun muassa syksyn 2022 työpajojen annin koostaminen (kooste työpajoista alla) ja kommentointikierros Kaikukannan tulevia vaatimusmäärittelyjä varten sekä mittarin valinta Kaikukortille. 

Kooste työpajoista [PDF]
Saavutettava docx-kooste työpajoista löytyy hankkeen sivulta Kulttuuria kaikille -palvelun verkkosivulla. 

Hanketiimi koosti Kaikukortista hyte-palvelukonsepti-toimintamallikortin Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle.

Keväällä 2023 pidettiin kaksi etätyöpajaa 24.5.2023: Kulttuurihyvinvoinnin äärellä - Mittaaminen ja seuraa osallistumiseen (siirryt sivulle Kaikukortti.fi).

Kesän ja syksyn 2023 aikana Kaikukortti vaikuttaa -hankkeessa järjestettiin työpajat yksityisyydensuojaselvitykseen liittyen Privaonin kanssa. Nämä työpajat toimivat pohjana muun muassa tietosuojaselosteelle.

Syksyllä 2023 hanke järjesti Mobiili-Kaikukortin kehittämisen työpajan Kokkolassa (siirryt sivulle Kaikukortti.fi). Työpajassa oli erityisenä painotuksena kokemusasiantuntijoiden osallistuminen.

Suuri ponnistus hankkeessa oli syksyn aikana tehty vaatimusmäärittely Kaikukannan uusia ominaisuuksia varten. 

Vuosi 2024

Vuonna 2024 hanketyöntekijöitä työllistää Kaikukannan ja Mobiili-Kaikukortin kilpailutus ja hankinnat sekä testaus, dokumentointi sekä koulutusmateriaalien tuottaminen ja koulutukset uudesta Kaikukannan versiosta sekä Mobiili-Kaikukortista. Lisäksi hanketyöntekijöitä työllistää yksityisyydensuojaselvitys ja siihen liittyvät dokumentit (tietosuojaseloste), rekisterinpitäjyysasiat ja vaikuttavuuden arviointi hankkeesta sekä alustavat suunnitelmat Kaikukannan tulevasta rahoituksesta. Kaikukortti haluttaisiin lisäksi THL:n hyte-toimintamalliarviointiin. Hankkeen tuloksia raportoidaan.

Seuraa viestintäämme Kaikukortin verkkosivulla ja Kaikukortin Facebook-sivulla.

Yhteystiedot

Kaikukortti-tiimi:

Mira Haataja (työvapaalla 1.2.-31.12.2024)
erityisasiantuntija, kehittäminen ja taloushallinta
mira.haataja@cultureforall.fi
puh. 040 213 6339

Seppo Mallenius
erityisasiantuntija, ICT ja kehittäminen
seppo.mallenius@cultureforall.fi
puh. 040 554 4321

Hamze Mohamed
Hankekoordinaattori, ICT ja kehittäminen, Kaikukanta
hamze.mohamed@cultureforall.fi
puh. 040 199 0406

Marjo Oja-Kaukola
erityisasiantuntija, viestintä ja kehittäminen
marjo.oja-kaukola@cultureforall.fi
puh. 040 541 9244

Mari Peltomäki 15.1.2024-31.10.2024
vs. erityisasiantuntija, kehittäminen ja viestintä
mari.peltomäki@cultureforall.fi
puh. 040 213 6339

Heini Pehkonen 15.1.2024-31.10.2024.
Hankekoordinaattori, Kaikukanta ja Kaikukortti
heini.pehkonen@cultureforall.fi

 

Tavoiteltu muutos

Mitä tapahtuu, eli tavoitteet käytännössä?

1. Tiedolla johtaminen: sanallistetaan esimerkein mitä tiedolla johtaminen Kaikukortti-työssä on kunnissa ja hyvinvointialueilla sekä yksittäisissä Kaikukortin jakajatahoissa ja Kaikukortin kohteissa. Lue esimerkiksi blogikirjoitus aiheesta: Iida-Maria Bimberg ja Jaana Potkonen: Keskustelua Kaikukortista ja tiedolla johtamisesta.

2. Kaikukanta asiakastiedon palautekanavana:  valitaan Kaikukortille yhteiskehittämisen menetelmin jokin validoitu hyvinvointia mittaava mittari ja jokin fiilismittari.

3. Tiedolla johtaminen sektorirajoja ylittävässä toimijuudessa: eli selvitetään haluaisiko ja hyötyisikö Kaikukortti-verkosto Kaikukantaan kanavan, jossa kortinjakaja voi olla suoraan yhteydessä kortin kulttuuri- ja liikuntakohteisiin ja päinvastoin.

4. Kaikukantaa kehitetään kulttuuritapahtumiin osallistumisen sosiaalisten esteiden madaltajana. Helpotetaan sitä, että Kaikukortin haltija saisi seuraa osallistumiseen. Käytännössä edistetään sitä, että kortinjakaja voisi Kaikukannassa kysyä ryhmäläisiä mukaan Kaikukortti-kohteeseen. Tampereen kaupunki on lisäksi pilotoinut Kaikukortti-klubia yhteistyössä kanssamme.

5. Kaikukortille tuotetaan  pahvisen Kaikukortin rinnalle Mobiili-Kaikukortti. Tätä kehitetään erityisesti työpajassa, jossa on mukana kokemusasiantuntijoita.

6. Hankkeessa tehdään yksityisyydensuojakysymysten selvitys ja päivitetään tietosuojaseloste Kaikukannan uusien ominaisuuksien mukaan.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kohderyhmä: köyhyyttä kokevat nuoret, aikuiset ja ikäihmiset sekä perheet. Yksi hankkeen ylätason tavoite on nostaa vahvemmin esiin köyhyyttä kokevien ihmisten kokemuksia sote- ja hyte-alan kehittämistyössä. 

Ratkaisun perusidea

Kaikukortti vaikuttaa – tietoa kulttuurihyvinvoinnista hyötykäyttöön -hankkeen tavoitteena on vakiinnuttaa Kaikukortin raportointijärjestelmä Kaikukanta, joka palvelee hyvinvointialueita ja kuntia kulttuurihyvinvointiin liittyvän tiedon hyödyntämisessä ja johtamisen seurannan välineenä sote- ja hyte-palveluissa. Kaikukanta tukeekin yhdyspintaa sote-/hyte-toimijoiden ja kuntatoimijoiden välillä. Tavoitteena on lisätä Kaikukortin käyttäjien osallisuutta ja toimijuutta kehittämällä uusia palveluita, kuten jokin Kaikukortin haltijan hyvinvointia mittaava validoitu mittari ja löytää keinoja saada seuraa osallistumiseen. Lisäksi fyysisen Kaikukortin rinnalle kehitetään mobiili-Kaikukortti. Hankkeessa käytetään yhteissuunnittelun menetelmiä.

Hanke saa sosiaali- ja terveysministeriön myöntämää valtion avustusta terveyden edistämisen määrärahasta (419 000 euroa).

Mitä tapahtuu, eli tavoitteet käytännössä?

1. Tiedolla johtaminen: sanallistetaan esimerkein mitä tiedolla johtaminen Kaikukortti-työssä on kunnissa ja hyvinvointialueilla sekä yksittäisissä Kaikukortin jakajatahoissa ja Kaikukortin kohteissa. Lue esimerkiksi blogikirjoitus aiheesta: Iida-Maria Bimberg ja Jaana Potkonen: Keskustelua Kaikukortista ja tiedolla johtamisesta.

2. Kaikukanta asiakastiedon palautekanavana:  valitaan Kaikukortille yhteiskehittämisen menetelmin jokin validoitu hyvinvointia mittaava mittari ja jokin fiilismittari.

3. Tiedolla johtaminen sektorirajoja ylittävässä toimijuudessa: eli selvitetään haluaisiko ja hyötyisikö Kaikukortti-verkosto Kaikukantaan kanavan, jossa kortinjakaja voi olla suoraan yhteydessä kortin kulttuuri- ja liikuntakohteisiin ja päinvastoin.

4. Kaikukantaa kehitetään kulttuuritapahtumiin osallistumisen sosiaalisten esteiden madaltajana. Helpotetaan sitä, että Kaikukortin haltija saisi seuraa osallistumiseen. Käytännössä edistetään sitä, että kortinjakaja voisi Kaikukannassa kysyä ryhmäläisiä mukaan Kaikukortti-kohteeseen. Tampereen kaupunki on lisäksi pilotoinut Kaikukortti-klubia yhteistyössä kanssamme.

5. Kaikukortille tuotetaan  pahvisen Kaikukortin rinnalle Mobiili-Kaikukortti. Tätä kehitetään erityisesti työpajassa, jossa on mukana kokemusasiantuntijoita.

6. Hankkeessa tehdään yksityisyydensuojakysymysten selvitys ja päivitetään tietosuojaseloste Kaikukannan uusien ominaisuuksien mukaan.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Kaikukortti-toiminnassa mukana oleminen ja hankkeessa kehitetyn Kaikukanta 2.0:n käyttäminen hankkeen jälkeen edellyttää kunta- ja hyvinvointialueelta littymistä mukaan Kaikukortti-verkostoon ja resursointia työaikaan sekä osallistumista Kaikukannan ja Kaikukortti.fi -sivuston ylläpidon kustannusten maksamiseen. 

Kaikukannan kehittämistyö jatkuu.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Kaikukannan kehitystyö jatkuu. Jos Kaikukortti tai Kaikukanta kiinnostaa, ota yhteyttä Kulttuuria kaikille -palvelun Kaikukeskukseen. 

https://www.kulttuuriakaikille.fi/tietoa_meista_yhteystiedot


https://kaikukortti.fi/yhteystiedot/

 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Hankkeen vaikutuksia toteuttajaorganisaatioon 

Hanke on vahvistanut Kulttuuria kaikille -palvelun työntekijöiden osaamista ja asiantuntijuutta usealla eri sektorilla, erityisesti tiedolla johtamisen, käyttäjälähtöisyyden ja tietosuojan alueilla. Hankkeen myötä on syntynyt uusia yhteistyösuhteita eri alueiden toimijoiden kanssa, ja verkostotyö on syventynyt. Olemme tutustuneet hyvinvointialueiden ja kuntien hallintorakenteisiin ja päätöksentekoon ja verkostoituneet voimakkaasti näiden toimijoiden kanssa. Hanke on onnistunut tavoittamaan loppukäyttäjiä ja saamaan köyhyyttä kokevien äänen keskiöön Kulttuuria kaikille -palvelun tavoitteiden mukaisesti. Hanke on tuonut positiivista julkisuutta ja näkyvyyttä, mikä on näkynyt lisääntyneinä yhteydenottoina hyvinvointialueilta ja kunnista, joissa he ovat ilmaisseet kiinnostuksensa Kaikukortti-toimintaan. 

Hankkeen työpajoissa ja kehittämistyössä syntyneet materiaalit jäävät käyttöön myös hankkeen päätyttyä ja palvelevat Kaikukortin ja Kaikukannan jatkokehittämistä.

Vaikutukset hyvinvointialueille ja kunnille

” Kaikukortista saatava tilastotieto on hyvinvointijohtamisen näkökulmasta tärkeää.” Iida-Maria Bimberg, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen kaikukortti-vastuuhenkilö.

Kaikukortti vaikuttaa -hanke on vahvistanut tiedolla johtamista hyvinvointialueilla ja kunnissa erityisesti kulttuurihyvinvoinnin kontekstissa. Hankkeen verkostossa on laaja joukko hyvinvointialueita ja kuntien hyte-palveluita.

”Kaikukorttia suosittelen kaikille hyvinvointialueille, koska se on suora toimintatapa asukkaiden hyvinvoinnin parantamiseen. Se on aitoa yhteistyötä eri toimijoiden avulla, jonka välittömänä tavoitteena on tuottaa ihmisille hyvinvointia mahdollistamalla kaikille kulttuuripalvelut.” Iida-Maria Bimberg, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen kaikukortti-vastuuhenkilö.

Kaikukanta 2.0 -järjestelmä tukee entistä paremmin kulttuurihyvinvointiin liittyvää tiedolla johtamista hyvinvointialueilla ja kunnissa sote- ja hyte-palveluissa. Kaikukanta 2.0. on tukenut konkreettisella tasolla yhdyspintatyötä sote-, hyte- ja kuntatoimijoiden välillä, edistäen poikkihallinnollista yhteistyötä.

Vaikutukset Kaikukortin jakajille sote- ja hyte-palveluissa

Hanke on vahvistanut Kaikukortin jakajien asemaa osana sote- ja hyte-palveluja ja tukenut heidän työtään useilla konkreettisilla tavoilla. Kaikukannan kehittäminen on parantanut jakajien mahdollisuuksia seurata ja raportoida kulttuurihyvinvointitoiminnan vaikuttavuutta. Tiedolla johtamisen välineet ovat tukeneet jakajia muun muassa perustelemaan Kaikukorttitoiminnan merkitystä organisaatiossaan ja viestimään sen hyödyistä johdolle, kollegoille ja sidosryhmille.

Hanke on hyödyntänyt yhteiskehittämistä, jossa Kaikukortin jakajat ovat olleet mukana suunnittelemassa esimerkiksi hyvinvointimittaria ja mobiili-Kaikukorttia. Tämä on lisännyt kortinjakajien omistajuuden tunnetta ja vahvistanut heidän sasiantuntijuuttaan kohderyhmän palveluiden kehittämisessä.

Kaikukannan uusia ominaisuuksia on kehitetty käytännön työssä hyödyllisiksi. Ne helpottavat viestintää kortinhaltijoiden kanssa, madaltavat osallistumisen esteitä ja mahdollistavat osallistujan hyvinvoinnin seuraamista. Tämä tuo lisäarvoa jakajien työhön asiakasohjauksessa.

Hankkeen järjestämät työpajat, kyselyt ja tapaamiset ovat tukeneet jakajien verkostoitumista, osaamisen jakamista ja vertaistukea. Tämä on vahvistanut Kaikukortti-toimijoiden yhteisöllisyyttä ja sitoutumista toiminnan kehittämiseen.

Hankkeen kautta Kaikukortin jakajat ovat voineet tuoda käytännön työn näkökulmaa tiedolla johtamisen ja hyvinvoinnin mittaamisen keskusteluihin. Tämä on lisännyt heidän vaikutusmahdollisuuksiaan omassa organisaatiossaan ja alueellaan.

”Oikeasti tämä Kaikukortti on työhyvinvointia lisäävä työkalu! Olen saanut paljon suoraa palautetta, että kortinhaltijat kokevat olevansa Kaikukortin myötä enemmän osa yhteiskuntaa ja että kortti on tukenut heidän toimijuuttaan. Sillä on pitkät ja kauaskantoiset vaikutukset, antaa tunteen osallisuudesta. Kaikukortti voi olla jopa syrjäytymisen ehkäisyn väline.

Kaikukortti on lisännyt minun henkilökohtaista työhyvinvointiani, kun olen saanut keskustella henkilökohtaisesti kortinhaltijoiden kanssa ja olen kuullut kiitosta kortista ja kokemuksista. Saan kokemuksen, että minun tekemälläni työlläni on joku merkitys, kun muuten olen kaukana asiakasrajapinnasta Olen lisäksi kuullut, että myös kortinjakajat ovat sanoneet, että on ihana, kun on kerrankin antaa jotain positiivista asiakkaalle.” Jaana Potkonen, Oulun Kaikukortti-vastuuhenkilö.

Vaikutukset Kaikukortinhaltijoille

Kaikukortinhaltijoiden osallisuus ja toimijuus on vahvistunut hankkeen myötä. Kortinhaltijoiden kokemuksia ja näkemyksiä on kerätty työpajoissa, kyselyissä ja kehittämisprosesseissa, ja ne ovat vaikuttaneet konkreettisesti hankkeen sisältöihin. Kaikukorttiin yhteiskehittämisen tuloksena lisätyt hyvinvointimittarit ja palautekanava mahdollistaa Kaikukortin käyttäjien hyvinvoinnin systemaattisemman arvioinnin sekä lisää Kaikukortinhaltijan osallisuutta ja toimijuutta. Fyysisen kortin rinnalle kehitetty mobiili-Kaikukortti lisää Kaikukortin saavutettavuutta ja helpottaa osallistumista kulttuuritapahtumiin. 

Sitaatit hankkeen tuottamasta blogikirjoituksesta Iida-Maria Bimberg ja Jaana Potkonen: Keskustelua Kaikukortista ja tiedolla johtamisesta, saatavilla: https://www.kulttuuriakaikille.fi/blogi-kaikukortista-kaikuu-iida-maria-bimberg-ja-jaana-potkonen-keskustelua-kaikukortista-ja-tiedolla-johtamisesta&d=2024

Hankkeen vaikutuksia väestötasolla tai kansallisesti 

Hanke toimii kansallisena esimerkkinä siitä, miten kulttuurihyvinvointia voidaan mitata ja johtaa systemaattisesti osana sote- ja hyte-palveluita. Kaikukannan vakiinnuttaminen luo pohjan kulttuurihyvinvointitiedon laajemmalle hyödyntämiselle myös muilla alueilla. Hankkeessa on nostettu esiin erityisesti köyhyyttä kokevien ihmisten ääntä, mikä vahvistaa yhdenvertaisuutta ja tuo tärkeää näkökulmaa kansalliseen sote- ja hyte-kehittämiseen. Hanke tukee myös tiedon integroimista Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen hyte-toimintamalliarviointiin. Hankkeen näkyvyys Innokylässä vaikuttaa myös jatkossa sote-alan kulttuurihyvinvointiin liityvään tiedolla johtamiseen. 

Kaikukannan uudet ominaisuudet ja hankkeessa kehitetty MobiiliKaikukortti ovat hankkeen myötä yhä keskeisempi kulttuuriseen hyvinvointiin liittyvä tiedolla johtamisen työkalu ja ne tuovat pitkällä tähtäimellä konkreettisesti näkyväksi, miten kulttuuriin osallistuminen vaikuttaa hyvinvointiin.

Hanke on edistänyt väestöryhmien terveyserojen kaventamista 

Kaikukortti vaikuttaa -hanke on edistänyt väestöryhmien terveyserojen kaventamista monin tavoin tarjoamalla yhdenvertaisia osallistumismahdollisuuksia kulttuuriin ja liikuntaan niille, joilla ei muuten olisi siihen taloudellisia tai sosiaalisia edellytyksiä. Hankkeen toimenpiteet ovat tukeneet erityisesti niitä väestöryhmiä, jotka kokevat eriarvoisuutta ja osattomuutta yhteiskunnassa – esimerkiksi pienituloisia, pitkäaikaistyöttömiä, maahanmuuttajia tai mielenterveys- ja päihdekuntoutujia.

1. Osallistumisen esteiden tunnistaminen ja poistaminen

Hankkeessa on selvitetty ja purettu kulttuuritapahtumiin osallistumisen sosiaalisia ja rakenteellisia esteitä. Vaikka Kaikukorttiin ei lisätty suoraan seuranhakutoimintoa riskianalyysin vuoksi, kehitettiin hankkeen aikana kevyempiä keinoja ryhmäosallistumisen tukemiseen sote-toimijoiden ja kortinhaltijoiden yhteistyötä, koska seuran tarve nousi työpajoissa tärkeäksi teemaksi kulttuuripalveluihin osallistumisessa. Sote-toimijoita ja kortinhaltijoita on tietojemme mukaan jalkautunut kulttuurilaitoksiin esimerkiksi Tampereella.  

2. Hyvinvoinnin ja osallisuuden mittaaminen

Hankkeessa on valittu Kaikukortille validoitu koettu hyvinvointimittari  sekä mittari seuraamaan Kaikukortin vaikutuksia kortinhaltijan hyvinvointiin, joiden avulla voidaan jatkossa arvioida kortinhaltijoiden hyvinvoinnin kehitystä ja osallistumisen vaikutuksia. Tämä tuottaa tärkeää tietoa terveyserojen näkymisestä ja kaventumisesta. 

Kaikukortti-toiminta oli mukana Kulttuurihyvinvointitoiminnan taloudellinen arviointi : Arviointimenetelmien jatkokehitystarpeet Suomessa -hankkeessa. Raportti löytyy osoitteesta: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/164860?show=full

3. Tiedolla johtaminen ja vaikuttavuuden osoittaminen

Kaikukannan kehittäminen tiedolla johtamisen työkaluksi kunnille ja hyvinvointialueille auttaa tunnistamaan ne väestöryhmät, jotka hyötyvät Kaikukortista eniten. Näin toiminta voidaan kohdentaa paremmin ja vahvistaa ehkäisevää työtä juuri niissä ryhmissä, joissa riski huonompaan terveyteen on suurin.

4. Osallistaminen ja kokemusasiantuntijuus

Kortinhaltijoita on osallistettu työpajoihin ja kehittämiseen aktiivisesti Kulttuuria kaikille -palvelun arvojen mukaisesti. Tämä osallisuus vahvistaa heidän toimijuuttaan ja kokemustaan kuulluksi tulemisesta. Hankkeen kautta köyhyyttä kokevien ääni on tuotu näkyväksi sote- ja hyte-palvelujen kehittämisessä, mikä lisää palvelujen yhdenertaisuutta, saavutettavuutta, inhimillisyyttä ja vaikuttavuutta.

5. Mobiili-Kaikukortti – saavutettavuuden parantaminen

Mobiili-Kaikukortti tuo Kaikukortin myös digitaalisiin palveluihin ja helpottaa erityisesti nuorten ihmisten pääsyä kulttuuripalvelujen piiriin. Se lisää saavutettavuutta ja voi vähentää alueellisia ja digitaalisia terveyseroja.

6. Saatu palautetta hyvinvoinnin edistymisestä

Kulttuuria kaikille -palvelu on saanut hankkeen aikana usein positiivista palautetta Kaikukorttien jakajilta.