Kaikukortti vaikuttaa - tietoa kulttuurihyvinvoinnista hyötykäyttöön
Hankkeessa (1/2022-10/2024) kehitettiin Kaikukortin ja Kaikukannan käyttöä sote/hyte-puolen tiedolla johtamisen tukena, Kaikukortti-asiakkaiden hyvinvoinnin mittaamista ja toimijuuden lisäämistä sekä pahvisen Kaikukortin rinnalle Mobiili-Kaikukortti.
Toimintamallin nimi
Hankkeessa (1/2022-10/2024) kehitettiin Kaikukortin ja Kaikukannan käyttöä sote/hyte-puolen tiedolla johtamisen tukena, Kaikukortti-asiakkaiden hyvinvoinnin mittaamista ja toimijuuden lisäämistä sekä pahvisen Kaikukortin rinnalle Mobiili-Kaikukortti.
Kaikukortti vaikuttaa – tietoa kulttuurihyvinvoinnista hyötykäyttöön -hankkeen tavoitteena on vakiinnuttaa Kaikukortin raportointijärjestelmä Kaikukanta, joka palvelee hyvinvointialueita ja kuntia kulttuurihyvinvointiin liittyvän tiedon hyödyntämisessä ja johtamisen seurannan välineenä sote- ja hyte-palveluissa. Kaikukanta tukeekin yhdyspintaa sote-/hyte-toimijoiden ja kuntatoimijoiden välillä. Tavoitteena on lisätä Kaikukortin käyttäjien osallisuutta ja toimijuutta kehittämällä uusia palveluita, kuten jokin Kaikukortin haltijan hyvinvointia mittaava validoitu mittari ja löytää keinoja saada seuraa osallistumiseen. Lisäksi fyysisen Kaikukortin rinnalle kehitetään mobiili-Kaikukortti. Hankkeessa käytetään yhteissuunnittelun menetelmiä.
Hanke saa sosiaali- ja terveysministeriön myöntämää valtion avustusta terveyden edistämisen määrärahasta (419 000 euroa).
Mitä tapahtuu, eli tavoitteet käytännössä?
1. Tiedolla johtaminen: sanallistetaan esimerkein mitä tiedolla johtaminen Kaikukortti-työssä on kunnissa ja hyvinvointialueilla sekä yksittäisissä Kaikukortin jakajatahoissa ja Kaikukortin kohteissa. Lue esimerkiksi blogikirjoitus aiheesta: Iida-Maria Bimberg ja Jaana Potkonen: Keskustelua Kaikukortista ja tiedolla johtamisesta.
2. Kaikukanta asiakastiedon palautekanavana: valitaan Kaikukortille yhteiskehittämisen menetelmin jokin validoitu hyvinvointia mittaava mittari ja jokin fiilismittari.
3. Tiedolla johtaminen sektorirajoja ylittävässä toimijuudessa: eli selvitetään haluaisiko ja hyötyisikö Kaikukortti-verkosto Kaikukantaan kanavan, jossa kortinjakaja voi olla suoraan yhteydessä kortin kulttuuri- ja liikuntakohteisiin ja päinvastoin.
4. Kaikukantaa kehitetään kulttuuritapahtumiin osallistumisen sosiaalisten esteiden madaltajana. Helpotetaan sitä, että Kaikukortin haltija saisi seuraa osallistumiseen. Käytännössä edistetään sitä, että kortinjakaja voisi Kaikukannassa kysyä ryhmäläisiä mukaan Kaikukortti-kohteeseen. Tampereen kaupunki on lisäksi pilotoinut Kaikukortti-klubia yhteistyössä kanssamme.
5. Kaikukortille tuotetaan pahvisen Kaikukortin rinnalle Mobiili-Kaikukortti. Tätä kehitetään erityisesti työpajassa, jossa on mukana kokemusasiantuntijoita.
6. Hankkeessa tehdään yksityisyydensuojakysymysten selvitys ja päivitetään tietosuojaseloste Kaikukannan uusien ominaisuuksien mukaan.
Kaikukortille ja tiedolla johtamiselle Kaikukannan avulla on entistä suurempi tarve. Köyhyys on lisääntynyt Suomessa viime vuosina. Kulttuurialan leikkaukset vaikuttavat Kaikukortti-kohteisiin sekä Kulttuuria kaikille -palvelun ja Kaikukeskuksen toimintaedellytyksiin.
Hankkeessa kehitetty Kaikukanta 2.0 ja MobiiliKaikukortti vahvistavat tiedolla johtamista, osallisuutta ja väestöryhmien välisten terveyserojen kaventamista, jotka ovat keskeisiä painopisteitä myös Hyvinvointia ja terveyttä edistävän työn (hyte) kansallisessa ohjauksessa.
Hanke on tukenut kulttuurihyvinvoinnin valtakunnallisten suositusten toimeenpanoa. Suosituksissa korostetaan kulttuurin saavutettavuutta osana sosiaali- ja terveyspalveluita, yhteistyötä eri hallinnonalojen välillä sekä vaikuttavuuden arviointia – kaikki osa-alueita, joita hanke käytännössä toteutti esimerkiksi Kaikukannan ja hyvinvointimittareiden kehittämisen kautta.
Hankkeen työ tukee mielenterveysstrategian painopisteitä, kuten osallisuuden vahvistamista, yhteisöllisyyttä ja kulttuurihyvinvoinnin merkityksen tunnustamista mielen hyvinvoinnin tukena. Kaikukortin mahdollistama kulttuuriosallistuminen toimii ehkäisevänä ja voimauttavana välineenä monille henkilöille, joilla on mielenterveyden haasteita.
Kohderyhmä: köyhyyttä kokevat nuoret, aikuiset ja ikäihmiset sekä perheet. Yksi hankkeen ylätason tavoite on nostaa vahvemmin esiin köyhyyttä kokevien ihmisten kokemuksia sote- ja hyte-alan kehittämistyössä.
Kaikukortti-toiminnassa mukana oleminen ja hankkeessa kehitetyn Kaikukanta 2.0:n käyttäminen hankkeen jälkeen edellyttää kunta- ja hyvinvointialueelta littymistä mukaan Kaikukortti-verkostoon ja resursointia työaikaan sekä osallistumista Kaikukannan ja Kaikukortti.fi -sivuston ylläpidon kustannusten maksamiseen.
Kaikukannan kehittämistyö jatkuu.
Hankkeen vaikutuksia toteuttajaorganisaatioon
Hanke on vahvistanut Kulttuuria kaikille -palvelun työntekijöiden osaamista ja asiantuntijuutta usealla eri sektorilla, erityisesti tiedolla johtamisen, käyttäjälähtöisyyden ja tietosuojan alueilla. Hankkeen myötä on syntynyt uusia yhteistyösuhteita eri alueiden toimijoiden kanssa, ja verkostotyö on syventynyt. Olemme tutustuneet hyvinvointialueiden ja kuntien hallintorakenteisiin ja päätöksentekoon ja verkostoituneet voimakkaasti näiden toimijoiden kanssa. Hanke on onnistunut tavoittamaan loppukäyttäjiä ja saamaan köyhyyttä kokevien äänen keskiöön Kulttuuria kaikille -palvelun tavoitteiden mukaisesti. Hanke on tuonut positiivista julkisuutta ja näkyvyyttä, mikä on näkynyt lisääntyneinä yhteydenottoina hyvinvointialueilta ja kunnista, joissa he ovat ilmaisseet kiinnostuksensa Kaikukortti-toimintaan.
Hankkeen työpajoissa ja kehittämistyössä syntyneet materiaalit jäävät käyttöön myös hankkeen päätyttyä ja palvelevat Kaikukortin ja Kaikukannan jatkokehittämistä.
Vaikutukset hyvinvointialueille ja kunnille
” Kaikukortista saatava tilastotieto on hyvinvointijohtamisen näkökulmasta tärkeää.” Iida-Maria Bimberg, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen kaikukortti-vastuuhenkilö.
Kaikukortti vaikuttaa -hanke on vahvistanut tiedolla johtamista hyvinvointialueilla ja kunnissa erityisesti kulttuurihyvinvoinnin kontekstissa. Hankkeen verkostossa on laaja joukko hyvinvointialueita ja kuntien hyte-palveluita.
”Kaikukorttia suosittelen kaikille hyvinvointialueille, koska se on suora toimintatapa asukkaiden hyvinvoinnin parantamiseen. Se on aitoa yhteistyötä eri toimijoiden avulla, jonka välittömänä tavoitteena on tuottaa ihmisille hyvinvointia mahdollistamalla kaikille kulttuuripalvelut.” Iida-Maria Bimberg, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen kaikukortti-vastuuhenkilö.
Kaikukanta 2.0 -järjestelmä tukee entistä paremmin kulttuurihyvinvointiin liittyvää tiedolla johtamista hyvinvointialueilla ja kunnissa sote- ja hyte-palveluissa. Kaikukanta 2.0. on tukenut konkreettisella tasolla yhdyspintatyötä sote-, hyte- ja kuntatoimijoiden välillä, edistäen poikkihallinnollista yhteistyötä.
Vaikutukset Kaikukortin jakajille sote- ja hyte-palveluissa
Hanke on vahvistanut Kaikukortin jakajien asemaa osana sote- ja hyte-palveluja ja tukenut heidän työtään useilla konkreettisilla tavoilla. Kaikukannan kehittäminen on parantanut jakajien mahdollisuuksia seurata ja raportoida kulttuurihyvinvointitoiminnan vaikuttavuutta. Tiedolla johtamisen välineet ovat tukeneet jakajia muun muassa perustelemaan Kaikukorttitoiminnan merkitystä organisaatiossaan ja viestimään sen hyödyistä johdolle, kollegoille ja sidosryhmille.
Hanke on hyödyntänyt yhteiskehittämistä, jossa Kaikukortin jakajat ovat olleet mukana suunnittelemassa esimerkiksi hyvinvointimittaria ja mobiili-Kaikukorttia. Tämä on lisännyt kortinjakajien omistajuuden tunnetta ja vahvistanut heidän sasiantuntijuuttaan kohderyhmän palveluiden kehittämisessä.
Kaikukannan uusia ominaisuuksia on kehitetty käytännön työssä hyödyllisiksi. Ne helpottavat viestintää kortinhaltijoiden kanssa, madaltavat osallistumisen esteitä ja mahdollistavat osallistujan hyvinvoinnin seuraamista. Tämä tuo lisäarvoa jakajien työhön asiakasohjauksessa.
Hankkeen järjestämät työpajat, kyselyt ja tapaamiset ovat tukeneet jakajien verkostoitumista, osaamisen jakamista ja vertaistukea. Tämä on vahvistanut Kaikukortti-toimijoiden yhteisöllisyyttä ja sitoutumista toiminnan kehittämiseen.
Hankkeen kautta Kaikukortin jakajat ovat voineet tuoda käytännön työn näkökulmaa tiedolla johtamisen ja hyvinvoinnin mittaamisen keskusteluihin. Tämä on lisännyt heidän vaikutusmahdollisuuksiaan omassa organisaatiossaan ja alueellaan.
”Oikeasti tämä Kaikukortti on työhyvinvointia lisäävä työkalu! Olen saanut paljon suoraa palautetta, että kortinhaltijat kokevat olevansa Kaikukortin myötä enemmän osa yhteiskuntaa ja että kortti on tukenut heidän toimijuuttaan. Sillä on pitkät ja kauaskantoiset vaikutukset, antaa tunteen osallisuudesta. Kaikukortti voi olla jopa syrjäytymisen ehkäisyn väline.
Kaikukortti on lisännyt minun henkilökohtaista työhyvinvointiani, kun olen saanut keskustella henkilökohtaisesti kortinhaltijoiden kanssa ja olen kuullut kiitosta kortista ja kokemuksista. Saan kokemuksen, että minun tekemälläni työlläni on joku merkitys, kun muuten olen kaukana asiakasrajapinnasta Olen lisäksi kuullut, että myös kortinjakajat ovat sanoneet, että on ihana, kun on kerrankin antaa jotain positiivista asiakkaalle.” Jaana Potkonen, Oulun Kaikukortti-vastuuhenkilö.
Vaikutukset Kaikukortinhaltijoille
Kaikukortinhaltijoiden osallisuus ja toimijuus on vahvistunut hankkeen myötä. Kortinhaltijoiden kokemuksia ja näkemyksiä on kerätty työpajoissa, kyselyissä ja kehittämisprosesseissa, ja ne ovat vaikuttaneet konkreettisesti hankkeen sisältöihin. Kaikukorttiin yhteiskehittämisen tuloksena lisätyt hyvinvointimittarit ja palautekanava mahdollistaa Kaikukortin käyttäjien hyvinvoinnin systemaattisemman arvioinnin sekä lisää Kaikukortinhaltijan osallisuutta ja toimijuutta. Fyysisen kortin rinnalle kehitetty mobiili-Kaikukortti lisää Kaikukortin saavutettavuutta ja helpottaa osallistumista kulttuuritapahtumiin.
Sitaatit hankkeen tuottamasta blogikirjoituksesta Iida-Maria Bimberg ja Jaana Potkonen: Keskustelua Kaikukortista ja tiedolla johtamisesta, saatavilla: https://www.kulttuuriakaikille.fi/blogi-kaikukortista-kaikuu-iida-maria-bimberg-ja-jaana-potkonen-keskustelua-kaikukortista-ja-tiedolla-johtamisesta&d=2024
Hankkeen vaikutuksia väestötasolla tai kansallisesti
Hanke toimii kansallisena esimerkkinä siitä, miten kulttuurihyvinvointia voidaan mitata ja johtaa systemaattisesti osana sote- ja hyte-palveluita. Kaikukannan vakiinnuttaminen luo pohjan kulttuurihyvinvointitiedon laajemmalle hyödyntämiselle myös muilla alueilla. Hankkeessa on nostettu esiin erityisesti köyhyyttä kokevien ihmisten ääntä, mikä vahvistaa yhdenvertaisuutta ja tuo tärkeää näkökulmaa kansalliseen sote- ja hyte-kehittämiseen. Hanke tukee myös tiedon integroimista Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen hyte-toimintamalliarviointiin. Hankkeen näkyvyys Innokylässä vaikuttaa myös jatkossa sote-alan kulttuurihyvinvointiin liityvään tiedolla johtamiseen.
Kaikukannan uudet ominaisuudet ja hankkeessa kehitetty MobiiliKaikukortti ovat hankkeen myötä yhä keskeisempi kulttuuriseen hyvinvointiin liittyvä tiedolla johtamisen työkalu ja ne tuovat pitkällä tähtäimellä konkreettisesti näkyväksi, miten kulttuuriin osallistuminen vaikuttaa hyvinvointiin.
Hanke on edistänyt väestöryhmien terveyserojen kaventamista
Kaikukortti vaikuttaa -hanke on edistänyt väestöryhmien terveyserojen kaventamista monin tavoin tarjoamalla yhdenvertaisia osallistumismahdollisuuksia kulttuuriin ja liikuntaan niille, joilla ei muuten olisi siihen taloudellisia tai sosiaalisia edellytyksiä. Hankkeen toimenpiteet ovat tukeneet erityisesti niitä väestöryhmiä, jotka kokevat eriarvoisuutta ja osattomuutta yhteiskunnassa – esimerkiksi pienituloisia, pitkäaikaistyöttömiä, maahanmuuttajia tai mielenterveys- ja päihdekuntoutujia.
1. Osallistumisen esteiden tunnistaminen ja poistaminen
Hankkeessa on selvitetty ja purettu kulttuuritapahtumiin osallistumisen sosiaalisia ja rakenteellisia esteitä. Vaikka Kaikukorttiin ei lisätty suoraan seuranhakutoimintoa riskianalyysin vuoksi, kehitettiin hankkeen aikana kevyempiä keinoja ryhmäosallistumisen tukemiseen sote-toimijoiden ja kortinhaltijoiden yhteistyötä, koska seuran tarve nousi työpajoissa tärkeäksi teemaksi kulttuuripalveluihin osallistumisessa. Sote-toimijoita ja kortinhaltijoita on tietojemme mukaan jalkautunut kulttuurilaitoksiin esimerkiksi Tampereella.
2. Hyvinvoinnin ja osallisuuden mittaaminen
Hankkeessa on valittu Kaikukortille validoitu koettu hyvinvointimittari sekä mittari seuraamaan Kaikukortin vaikutuksia kortinhaltijan hyvinvointiin, joiden avulla voidaan jatkossa arvioida kortinhaltijoiden hyvinvoinnin kehitystä ja osallistumisen vaikutuksia. Tämä tuottaa tärkeää tietoa terveyserojen näkymisestä ja kaventumisesta.
Kaikukortti-toiminta oli mukana Kulttuurihyvinvointitoiminnan taloudellinen arviointi : Arviointimenetelmien jatkokehitystarpeet Suomessa -hankkeessa. Raportti löytyy osoitteesta: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/164860?show=full
3. Tiedolla johtaminen ja vaikuttavuuden osoittaminen
Kaikukannan kehittäminen tiedolla johtamisen työkaluksi kunnille ja hyvinvointialueille auttaa tunnistamaan ne väestöryhmät, jotka hyötyvät Kaikukortista eniten. Näin toiminta voidaan kohdentaa paremmin ja vahvistaa ehkäisevää työtä juuri niissä ryhmissä, joissa riski huonompaan terveyteen on suurin.
4. Osallistaminen ja kokemusasiantuntijuus
Kortinhaltijoita on osallistettu työpajoihin ja kehittämiseen aktiivisesti Kulttuuria kaikille -palvelun arvojen mukaisesti. Tämä osallisuus vahvistaa heidän toimijuuttaan ja kokemustaan kuulluksi tulemisesta. Hankkeen kautta köyhyyttä kokevien ääni on tuotu näkyväksi sote- ja hyte-palvelujen kehittämisessä, mikä lisää palvelujen yhdenertaisuutta, saavutettavuutta, inhimillisyyttä ja vaikuttavuutta.
5. Mobiili-Kaikukortti – saavutettavuuden parantaminen
Mobiili-Kaikukortti tuo Kaikukortin myös digitaalisiin palveluihin ja helpottaa erityisesti nuorten ihmisten pääsyä kulttuuripalvelujen piiriin. Se lisää saavutettavuutta ja voi vähentää alueellisia ja digitaalisia terveyseroja.
6. Saatu palautetta hyvinvoinnin edistymisestä
Kulttuuria kaikille -palvelu on saanut hankkeen aikana usein positiivista palautetta Kaikukorttien jakajilta.
Kansikuva
