KAP Vantaa - Kokemusasiantuntijapankki
Toimintamallin tavoitteina on vahvistaa asiakasosallisuutta ja asiakaslähtöisten palveluiden kehittämistä Vantaan sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla kokemusasiantuntijatoiminnan avulla. Työskentelyssä keskeisiä elementtejä ovat yhteiskehittäminen ja kumppanuus.
Suomalainen sosiaalipolitiikka on murroksessa, sillä väestö vanhenee ja työikäisten ihmisten määrä vähenee. Osatyökykyisten ihmisten mahdollisuudet osallistua työelämään ovat edelleen suhteellisen heikot, sillä etuuksien ja osa-aikatyöstä saatavan palkan yhteensovittaminen on haastavaa. Toisaalta sosiaali- ja terveyspalvelut kaipaavat uusia innovaatioita, jotta asiakkaiden tarpeisiin voitaisiin vastata ja jotta työntekijät voisivat paremmin huolehtia työhyvinvoinnistaan.
Kokemusasiantuntijatoiminta tarjoaa merkittävän vaihtoehdon sekä osatyökykyisten työllistymiselle ja työllisyysasteen nostamiselle että uusien sote-palveluiden kehittämiselle. Asiakasosallisuuden ja yhteiskehittämisen avulla voidaan entistä monipuolisemmin vastata sote-kentän haasteisiin ja turvata asiakkaiden ihmisoikeuksien toteutuminen laadukkaasti toteutetuissa, moniammatillisissa palveluissa.
Kuva
Kokemusasiantuntijuus on vakiintunut asiantuntijuuden muoto kolmannen sektorin toimijoiden keskuudessa. Esimerkiksi päihde- ja mielenterveysjärjestöt hyödyntävät koulutettujen kokemusasiantuntijoiden osaamista ja tarjoavat heille palkkatöitä. Julkinen sektori puolestaan hyödyntää kokemusasiantuntijoita satunnaisesti, eivätkä kokemusasiantuntijat saa aina palkkiota tehdystä työstä.
Vantaan kaupungin sote-palveluissa on kaksi palkattua kokemusasiantuntijaa päihde- ja mielenterveyspalveluissa. Koulutettuja kokemusasiantuntijoita haluttaisiin hyödyntää sote-palveluissa myös laajemmin, mutta erilaiset hallinnolliset esteet ja tilausjärjestelmän puuttuminen ovat estäneet kokemusasiantuntijuuden hyödyntämisen. Vantaan kaupunki on sitoutunut hankkeeseen budjetoimalla vuosittain rahaa hankkeen koulutettujen kokemusasiantuntijoiden palkkioihin.
KAP Vantaa -hankkeen tavoitteena on luoda selkeät rakenteet kokemusasiantuntijatoiminnalle. Koulutukset, kokemusasiantuntijoiden välittämiseksi rakennettava pankki sekä moninaiset yhteiskehittämisen muodot tukevat tavoitteen toteutumista. Rakenteet mahdollistavat kokemusasiantuntijoiden osaamisen systemaattisen hyödyntämisen julkisen sektorin palveluissa sekä palkkioiden tasa-arvoisen maksun toteutumisen.
Kuva
Kuva
Hankkeen ideointivaiheessa mukana oli iso joukko kokemusasiantuntijakentällä toimivia asiantuntijoita, jotka ovat olleet vuosia kehittämässä kokemusasiantuntijuutta Suomessa. Vantaan A-kilta ry:n toiminnanjohtaja Jouni Hotti johti hankeideointiryhmää, johon kuului niin kolmannen sektorin kuin julkisen sektorin asiantuntijoita.
Hankkeen ohjausryhmään kuuluvat Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (Sokra), Rikosseuraamuslaitos, KoKoA - Koulutetut kokemusasiantuntijat ry, A-Kiltojen Liitto ry, Hyvät Tuulet ry ja Tukihenkilötyö ry.
Hankkeen konkreettisesta toteutuksesta vastaa palkattu hanketiimi (hankepäällikkö ja hanketyöntekijä). Yhteiskehittämistä tehdään koulutettujen kokemusasiantuntijoiden, Vantaan sote-palveluiden johtohenkilöiden sekä työntekijöiden, palveluita käyttävien asiakkaiden sekä muiden hankekumppanien kanssa. KoKoA ry:n kanssa yhteistyö on merkittävää, sillä hankkeen koulutuskokonaisuus perustuu KoKoAn koulutusmalliin ja hankkeen kokemusasiantuntijoiden palkkiot KoKoAn palkkiosuosituksiin.
Hankkeeseen palkattiin syksyksi 2020 yhteensä viisi koulutettua kokemusasiantuntijaa tekemään kehittämis- ja kouluttamistyötä hanketiimin kanssa. Lisäksi tiimiin kuuluu sosiaalialan korkeakouluopiskelijoita.
Kuva
Hankkeella tavoitellaan rakenteellista muutosta kokemusasiantuntijakentällä ja sote-palveluissa. Hanke vastaa sekä työntekijöiden, kokemusasiantuntijoiden että asiakkaiden tarpeisiin monipuolisemmista sote-palveluista, joissa hyödynnetään kokemusasiantuntijuutta, yhteiskehittämistä sekä asiakasosallisuutta. THL:n tutkija tekee laadullista tutkimusta hankkeesta ja koulutetuista kokemusasiantuntijoista sote-palveluissa. Tutkimuksen avulla tulokset tulevat näkyviksi.
Hankkeessa luodaan toimintamalli, jota levitetään valtakunnallisesti. Tällöin yhteiset pelisäännöt varmistavat, että kokemusasiantuntijat saavat tukea työlleen, mahdollisuuden kehittää työnkuvaansa sekä palkkion tehdystä työstä. Lisäksi hankkeen aikana selvitetään mahdollisuus toteuttaa toimintaa liiketoimintana hankevaiheen jälkeen.
Erilaiset viestinnälliset teot auttavat toiminnan markkinoinnissa. Sekä sisäiseen että ulkoiseen viestintään panostetaan, jotta hankkeen aikana tehtävä työ ja kokemusasiantuntijoiden monipuolinen osaaminen tulevat näkyviksi. Viestinnällistä yhteistyötä tehdään muun muassa Vantaan kaupungin sote-palveluiden viestinnän kanssa.
Kuva
Muutosten mittaaminen tapahtuu rahoittajan (STEA) indikaattoreita hyödyntäen. Arviointi suunnitellaan niin, että se aidosti hyödyttää hankkeen kehittämistyötä ja mahdollistaa laadukkaan raportoinnin tekemisen rahoittajalle.
THL:n Sokra-hanke on hankkeen yhteistyökumppani, jonka kanssa suunnitellaan erilaisia kyselyitä ja haastatteluita tutkimuksen teon sekä kehittämistyön tueksi. Kyselyitä ja haastatteluja tehdään niin kokemusasiantuntijoille kuin sote-kentän ammattilaisille. Informaatiota hyödynnetään arviointitutkimuksen tekemisessä. Arviointitutkimuksen löydökset julkaistaan THL:n Työpaperit-sarjassa. Arviointitutkimus kuuluu Sokran tutkimus- ja selvityssarjaan, jossa tutkitaan erilaisten käytäntöjen osallisuuden vaikutuksia.
Jokaisen kokemusasiantuntijatilauksen yhteydessä kerätään tietoa sekä tilaajalta että työtehtävän suorittaneelta kokemusasiantuntijalta. Näin saadaan tietoa sekä suoritteiden määrästä että toiminnan tavoitteiden toteutumisesta.
Kuva
Muutos saavutetaan parhaiten siten, että eri sidosryhmät kokevat aidosti voivansa vaikuttaa hankkeen suunnitteluun ja toteutukseen. Tämä onnistuu, kun kuulemiselle ja suunnittelulle on olemassa foorumeita, jotka toimivat. Erilaiset työpajat, kyselyt ja kasvokkaiset kohtaamiset suunnitellaan aina kohderyhmän tarpeet huomioiden. Palvelumuotoilua hyödynnetään hankkeen kaikessa suunnittelussa ja toteutuksessa.
Keskeisiä työkaluja hankkeen työskentelyssä ovat:
- Kokemusasiantuntijakoulutukset (kaksi kertaa vuodessa)
- Kokemusasiantuntijoiden jatkokoulutukset (kaksi kertaa vuodessa)
- Vertaismentorointikoulutus (yksi koulutus vuonna 2021) ja vertaismentorointitoiminta
- Yhteiskehittämispajat sote-palveluissa ja kehittäjäryhmä (syksy 2020)
- Koulutettujen kokemusasiantuntijoiden toteuttamat pika- ja syvähaastattelut asiakkaille, koulutusvaiheessa oleville kokemusasiantuntijoille sekä sote-ammattilaisille (syksy 2020)
- Kehittämispäivät sidosryhmille (kerran vuodessa)
- Kokemusasiantuntijapankki (avattu helmikuussa 2021)
Lisäksi tehdään paljon vaikuttamistyötä, jotta hankkeen tavoitteet toteutuisivat ja toimintamalli leviäisi valtakunnallisesti.
Kuva
Hankkeen ensisijaiseen kohderyhmään kuuluvat henkilöt, joilla on omakohtaista kokemusta mielenterveys- ja/tai päihdeongelmasta, somaattisesta sairaudesta tai muista elämän kriiseistä. Heillä on kokemusta sote-palveluista ja niiden käyttämisestä. He voivat olla itse toipuneita, kuntoutuvia tai heidän läheisiään. Kohderyhmä rajautuu niihin henkilöihin, jotka on valittu hankkeen järjestämään koulutuskokonaisuuteen, suorittavat koulutuksen sekä kiinnittyvät KAP Vantaa -kokemusasiantuntijapankin toimintaan. Ensisijaista kohderyhmää ovat myös ne henkilöt, jotka ovat aiemmin suorittaneet vastaavan kokemusasiantuntijakoulutuksen toisessa organisaatiossa. Heistä valitaan 20 henkilöä, jotka kiinnittyvät kokemusasiantuntijapankkiin.
Toissijaisia kohderyhmiä ovat sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan ammattilaiset, hankkeen kumppanit sekä ne sosiaali- ja terveyspalveluiden toimijoiden asiakkaat, jotka ovat hankkeen kautta yhteydessä hankkeen kokemusasiantuntijoihin.
Asiakasymmärrystä kartoitetaan aktiivisesti keräämällä tietoa sidosryhmiltä. Asiakasosallisuus ja yhteiskehittäminen ovat hankkeen kantavia voimia, joten esimerkiksi erilaisia työpajoja toteutetaan säännöllisesti.
Kuva
