Kasvatus- ja perheneuvonnan kehittäminen Kymenlaakson hvinvointialueella

Kasvatus- ja perheneuvontapalvelua annetaan lapsen hyvinvoinnin, yksilöllisen kasvun ja myönteisen kehityksen edistämiseksi, tukea vanhemmuuteen ja parisuhteeseen sekä perheen voimavarojen vahvistamiseksi.

Toimintamallin nimi
Kasvatus- ja perheneuvonnan kehittäminen Kymenlaakson hvinvointialueella
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Kasvatus- ja perheneuvontapalvelua annetaan lapsen hyvinvoinnin, yksilöllisen kasvun ja myönteisen kehityksen edistämiseksi, tukea vanhemmuuteen ja parisuhteeseen sekä perheen voimavarojen vahvistamiseksi.

Toteutuspaikka
Kymenlaakson hyvinvointialue, perhekeskus, perheneuvola
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Kymenlaakson hyvinvointialue
Kymenlaakso
Toimintamallin rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)

Tekijä

Riikka Ingraeus

Luotu

09.12.2022

Viimeksi muokattu

15.12.2023
Ratkaisun perusidea

Kymenlaaksossa kasvatus- ja perheneuvonnan kehittämishankkeen tavoitteena on Kymen hyvinvointialueen perheneuvoloiden asiakassegmettien, ydintehtävien ja asiakasprosessin kirkastaminen ja yhdenmukaistaminen hyvinvointialueella. 

Kymenlaakson hyvinvointialueen perheneuvoloissa tunnistettiin tarve sujuvoittaa perheneuvolan asiakasprosessia ja yhtenäistää perheneuvolapalvelua alueella. Jonotilanteen ja pitkien asiakkuuksien vuoksi oli tarpeen tarkastella erilaisia asiakkuuksia ja porrastaa palvelua asiakkuuksien näkökulmasta, niin, että psykologien ja sosiaalityöntekijöiden resurssi ja osaaminen hyödynnetään tarkoituksenmukaisesti.

Perheneuvolatyöskentelyn tavoitteena on tukea lapsen kehitystä vahvistamalla vanhemmuutta ja tai pari- ja perhesuhteita. Perheneuvolan työmuodot on jaettu kolmeen ydintehtävään työskentelyn painopisteen mukaan, kuitenkin perheneuvolatyöskentelyssä kaikki ydintehtävät menevät lomittain asiakkaan tarpeen mukaan ja ovat omalla tavallaan mukana työskentelyssä. Ydintehtävät ovat: vanhemmuuden tuki, tuki lapsen kehitykseen sekä tuki pari- ja perhesuhteissa. Perheneuvolan ydintehtävien kirkastamisen tavoitteena on yhdenmukaistaa perheneuvolapalvelun tasalaatuisuutta Kymen hyvinvointialueella.  

Toimintaympäristö

Kymenlaakson korkea palvelutarve ja haastava taloustilanne luovat tarpeen ennaltaehkäisyn ja ongelmien varhaisen tukemisalle  vahvistamiselle sekä henkilöstön saatavuuden turvaamiselle. Vaikuttavien palveluiden vahvistaminen sekä kestävän ja kynnyksettömän palvelurakenteen luominen lisää lapsiperheiden mahdollisuuksia elää hyvää arkea Kymenlaaksossa.

Tulevaisuuden sosialli ja terveyskeskus-hanke on keskittyntyt kehittämistyössään varhaisen tuen/peruspalvleuiden vahvistamiseen sekä oikea-aikaisuuden ja saatavuuden parantamiseen.  

Perhekskustoimintamallin kehitystyön osana on kohdennettu kansallista kehittämistyötä kasvatus- ja perheneuvontaan.  Myös Kymenlaaksossa on tunnistettu tarve selkiyttää ja  yhdenmukaistaa perhekeskuspalvelua osana perhekeskuksen peruspalveluja. Lisäksi taustalla on kasvanut palvelutarve, henkilöstön saatavuusongelmat ja tästä johtuva jonotilanteen kasvu.  

 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kohderyhmänä ovat Kymenlaakson hyvinvointialueen perheneuvolapalveluita käyttävät lapsiperheet, joiden lapset ovat alle 12-vuotiaita. 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Maaliskuussa 2022 Kymenlaakson perheneuvoloissa aloitti kaksi projektityöntekijää joiden tehtävänä oli perneuvolatyön kehittäminen ja palveluohjaajan tehtävän mallintaminen osana asiakasprosessin kehittämistä. 

Asiakasprosessin alkuvaiheen mallintaminen ja palvleuohjaajan tehtävän pilotointi aloitettiin, kun palvelutarpeen arvio tuli tehtäväksi myös perheneuvoloissa. Lisäksi tarve sujuvoittaa asiakasprosessin alkua ja tarjota asiakkaalle viiveetöntä ohjausta ja neuvontaa. Perheneuvolassa on tunnistettu asiakassegmentti, joka hyötyy kevyemmästä, varhaisemmasta ja lyhytkestoisemmasta tuesta ks. Kasvatus- ja perheneuvonnan varhaisen tuen lyhytinterventio https://innokyla.fi/fi/model/5232/edit

Asiakasprosessin alkuvaihetta lähdettiin työstämään yhdessä perheneuvolahenkilöstön kanssa työpajamenetelmällä. Työskentelyn lähtökohtana oli selvittää perheneuvolan asiakasprosessin nykytila sekä kehittämistarpeet. Lähempään tarkasteluun nostettiin asiakkuuden alkuprosessi (palveluohjaus), palvelutarpeenarvio, kasvatus- ja perheneuvonnan suunnitelma sekä asiakkuuden lopetus. Jatkotyöskentely tapahtui pienryhmissä, missä lasten ja perheiden osallisuus oman palvelun suunnittelussa ja toteutuksessa oli keskiössä.

Asiakasprosessin alkuvaiheen työskentely perheneuvoloissa on yhdenmukaistettu asiakkaan kiireellisyysarviota asiakastiimien myötä etelässä ja pohjoisessa omat tiimit. Asiakastiimin vetovastuu on palveluohjaajalla, joka hallinnoi perheneuvolan jonoa, asiakastiimiin kuuluu myös perheneuvolan johtava sosiaalityöntekijä, sosiaalityöntekijä sekä psykologi. 

Kasvatus- ja perheneuvontapalvelun ydintehtävien kirkastamisen ja maakunnallisen yhtenäistämisen tueksi järjestettiin Kymenlaakson alueella perheneuvolahenkilöstölle yhteisiä työskentelypäiviä, missä tarkasteltiin ydintehtävää ja sen sisältöjä. Jatkotyöskentely ydintehtävien parissa jatkui pienryhmissä, mitkä oli koottu osasta perheneuvolan työntekijöistä. Pienryhmätyöskentelykertoja oli 3 per. ydintehtävä. 

Perheneuvolan ydintehtävä työskentelyssä keskityttiin työn sisältöihin ja eri elementteihin, työn eri menetelmiin sekä eri ammattilaisten osaamisen kohdentamiseen ydintehtävän sisällä asiakastarpeen lähtökohdasta. 

Asiakassegmentointia lähdettiin työstämään ydintehtävien pohjalta, porrasteisuutta hyväksikäyttäen. Tarkoituksena oli tunnistaa erilaiset asiakastarpeet ja niihin kohdennettu perheneuvolatyöskentelyn resurssit. Erilaisista asiakasprofiileista koostettiin kolmiportainen taulukko, mitä tarkasteltiin koko perheneuvolahenkilöstön kanssa. Työpajassa käytettiin Jamboardia, mikä mahdollistaa kaikkien mielipiteiden esille saannin.

Perheneuvolapalvelun tasalaatuisuutta ja tarjolla olevia työmuotoja ja menetelmiä koottiin ydintehtävätyöskentelyn yhteydessä. Tämän tarkoituksena on tehdä näkyväksi perheneuvolan laaja osaaminen ja avata asiakkaille ja yhteistyökumppaneille perheneuvolatyöskentelyn sisältöjä. Lisäksi on tärkeää, että hyvinvointialueella varmistetaan tasapuolinen ja tasalaatuinen palvelutarjonta asukkaille. Työpajatyöskentely oli suunnattu koko henkilöstölle, mikä tapahtui pienryhmässä eri toimipisteiden kesken (Kotka, Hamina ja Kouvola). 

 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä
  • Vapauttanut sosiaalityöntekijöiden ja psykologien työaikaa ja kohdentaa resurssit oikein
  • Asiakkaat saavat viiveetöntä, kokonaisvaltaista palveluohjausta yhdellä kontaktilla, mikä lyhentää jonotusaikaa ja jouduttaa asiakasvirtausta
  • Tunnistettu erilaiset asiakassegmentit ja määritelty porrasteinen palvelurakenne ja siihen pohjautuvat keskimääräiset käyntimäärät  perheneuvolatyöhön
  • Kymenlaakson hyvinvointialueen perheneuvolapalvelu on  yhdenmukaista eri toimipisteiden välillä ja on näin tasalaatuisempaa hyvinvointialueen asiakkaille
  • Esihenkilöarvion ja lukujen mukaan asiakasvirtaus on parantunut ja jonotusaika pienentynyt
  • Palveluohjaajan toimi on lisätty budjettiarvioon 
Vinkit toimintamallin soveltajille

Toimintamallin lähtökohta on Kymenlaakson hyvinvointialueen perheneuvolan asiakasprosessin ja palvelumallin kirkastaminen sekä yhdenmukaistaminen, mistä seuraa yhteinen palvelukuvaus.  Samaa ideaa voi hyödyntää minkälaiseen toimintaan vain jos, tavoitellaan samaa yhdenmukaistamisen perusideaa. 

  • Malli edellyttää jonkinlaista puolueetonta koordinointia ja rakenteiden ylläpitoa sekä kumppanien kesken yhteisiä toimintatapoja  ja -periaatteita
  • Sitoutunutta esihenkilötyötä muutoksen juurruttamiseen ja työskentelyn sujuvaan etenemiseen
  • Malli tarjoaa koordinaation ylläpitämät yhteiset rakenteet ja ratkaisut palvelun yhdenmukaistamiseen, jolloin työntekijäresurssit kohdistuvat kustannustehokkaasti haluttuihin asiakastarpeeseen
  • Selkeä tavoite, säännöllinen yhteydenpito ja viestintä, työntekijöiden osallistaminen sekä edistymisten ja onnistumisten näkyväksi tekeminen on tärkeää. Samoin rehellinen keskustelu siitä, mikä ei toimi

Kehittämisen vaihe

Valmis