Kasvatus- ja perheneuvonta Nuorten Matalassa
Nuorten Matalan yksiköiden kasvatus- ja perheneuvonnan prosessin kuvaaminen ja yhtenäistäminen siten, että asiakas saa tasalaatuista palvelua huolimatta siitä, missä yksikössä hän asioi.
Oivalla ja ymmärrä
Hyvinvointialueilla on velvollisuus järjestää kasvatus- ja perheneuvontaa asukkailleen. Työskentely kasvatus- ja perheneuvonnassa perustuu sosiaalihuoltolain mukaiseen palvelutarpeen arviointiin ja sen pohjalta laadittavaan asiakassuunnitelmaan. (THL.)
Kasvatus- ja perheneuvonnan palvelu kattaa kaikki alle 18-vuotiaat lapset ja nuoret perheineen, sillä sosiaalihuoltolaki ei rajoita asiakkuutta alle 13-vuotiaisiin. Kymenlaakson alueella alle 13-vuotiaat lapset ja perheet saavat kasvatus- ja perheneuvonnan palvelut Perheneuvolasta ja yli 13-vuotiaat nuoret ja perheet puolestaan Nuorten Matalasta.
Nuorten Matala tarjoaa 13-17 -vuotiaille nuorille matalan kynnyksen ohjausta ja neuvontaa, hoidon ja tuen arviointia sekä nuoren ja perheen tarpeeseen vastaavia hoito- ja tukitoimia. Nuorten Matalaan voi ottaa yhteyttä ilman lähetettä, kun nuorella tai hänen vanhemmillaan tai toisella viranomaisella on huolta nuoren tilanteesta.
Kasvatus- ja perheneuvonta kuuluu yhtenä Nuorten Matalasta tarjottavista palveluista, mutta sen prosessia ei ollut avattu Nuorten Matalan näkökulmasta.
Kasvatus- ja perheneuvonnan prosessia Nuorten Matalassa alettiin kehittämään yhteistyössä Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskushankeen projektikoordinaattorin ja Nuorten Matalan henkilöstön kanssa. Kasvatus- ja perheneuvonnan moniammatilliseen tiimiin kuuluvat sosiaalityöntekijät, psykologit ja lääkärit, joten näiden ammattiryhmien edustajat Nuorten Matalasta osallistuivat myös kehittämisen ydintiimiin.
Kehittämisen ydintiimissä projektikoordinaattorin vastuulla oli varata yhteisiä aikoja kehittämiselle, kirjata tehdyt toimenpiteet, kerätä tietoa muilta alueilta ja etsiä tietoa työskentelyn tueksi. Nuorten Matalan ammattilaisten rooli oli tuoda omaa asiantuntijuutensa osaksi työskentelyä. Mukana olleet ammattilaiset osasivat arvioida sitä, miten prosessi on mahdollista toteuttaa käytännön työssä. Nuorten Matalan esihenkilöillä ja johdolla oli vastuu tehdä vaadittavat linjaukset prosessin toteuttamisen näkökulmasta.
Tavoitteena oli, että kehittämisen lopputuloksena on selkä prosessi kasvatus- ja perheneuvonnan sisällöstä Nuorten Matalan yksiköissä. Tavoitteena on, että ammattilaisten työskentely ja asiakkaiden saama palvelu on tasalaatuista huolimatta siitä, missä yksikössä nuori tai hänen perheensä asioi.
Kasvatus- ja perheneuvonnan päätöksiä ei Nuorten Matalassa tehty juurikaan ennen kehittämistyön aloitusta. Kehittämisen myötä tapahtuvaa muutosta voidaan mitata tehtyjen palvelupäätösten määrän muutosta laskemalla.
Kasvatus- ja perheneuvonnan prosessin kuvaamiseksi tuli työryhmässä ymmärtää ensin, miten kasvatus- ja perheneuvonnan palvelu eroaa esimerkiksi sosiaalityöstä, sosiaaliohjauksesta, sosiaalisesta kuntoutuksesta tai muista psykologin tekemistä tutkimuksista.
Yhteisen ymmärryksen ja oppimisen jälkeen tuli määrittää, mitä kasvatus- ja perheneuvonta tosiasiallisesti Nuorten Matalassa tarkoittaa ja mihin resurssit siellä riittävät. Nuorten Matalan yksiköissä työskentelee yksi sosiaalityöntekijä ja yksi psykologi kummassakin yksikössä (Kotka & Kouvola). Käytettävissä on myös lääkärin palvelut tarvittaessa. Näin ollen heti kehittämistyön aluksi voitiin todeta, että resurssit eivät anna myöten kovin laajaan kasvatus- ja perheneuvonnan toteuttamiseen Nuorten Matalassa.
Kasvatus- ja perheneuvonnan tavoitteina on:
- luoda edellytykset lasten turvallisille kasvuoloille
- tukea vanhempia heidän kasvatustehtävässään ja
- lisätä perheiden ja perheenjäsenten toimintakykyä ja psykososiaalista hyvinvointia. (THL.)
Nuorten Matalassa ei ole ennen kehittämistyötä tehty kasvatus- ja perheneuvonnan päätöksiä juurikaan. Nuorten Matalaan ei myöskään ohjautunut kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaita Perheneuvolasta, sillä yhteistyötahoille ei ollut selkeää, tehdäänkö Nuorten Matalassa kasvatus- ja perheneuvontaa.
Kuvittele ja kokeile
Kehittämisessä hyödynnettiin muun muassa Kasvatus- ja perheneuvonta 2020-luvulla : Kasvatus- ja perheneuvonnan kansallisen kehittämisprosessin loppuraporttia. Osana kehittämistä tehtiin myös bencmarkkausta niin oman organisaation sisällä kuin muiden hyvinvointialueidenkin kanssa. Benchmarkkauksen avulla kerättiin tietoa ja ideoita siitä, miten kasvatus- ja perheneuvontaa toteutetaan yli 13-vuotiaiden osalta.
Nuorten Matalan toiminnan ollessa moniammatillista ja erilaisia palveluita myönnetään asiakkaille kattavasti, muodostui kehittämisen haasteeksi ymmärtää, miten kasvatus- ja perheneuvonta eroaa esimerkiksi sosiaalityöstä tai sosiaaliohjauksesta. Myös psykologin rooli oli kehittämisen aikana jokseenkin epäselvä, sillä Nuorten Matalassa psykologin rooli on muutoin terveydenhuollon palveluissa, mutta kasvatus- ja perheneuvonnan osalta sen tuleekin olla osa sosiaalihuollon palvelua.
Resurssien rajallisuuden sekä palveluiden samankaltaisuuden vuoksi Nuorten Matalan yksiköissä päädyttiin kehittämään kasvatus- ja perheneuvontaa enemmän vanhemmuuden tukeen liittyväksi työskentelyksi.
Yhdessä henkilöstön, esihenkilöiden sekä Nuorten Matalan sosiaalihuollon johdon kanssa linjattiin siis, että Nuorten Matalassa kasvatus- ja perheneuvonta painottuu vanhempien kanssa tehtävään työhön ja nuorten kanssa voidaan työskennellä myös esimerkiksi sosiaaliohjauksen tai sosiaalisen kuntoutuksen päätöksellä. Kasvatus- ja perheneuvonnan päätös voidaan tehdä siis esimerkiksi tilanteissa, kun kyseessä on:
- Vanhemman tuen tarve, ei tarvetta nuoren omalle asiakkuudelle,
- Vanhempien eriävät kasvatuskäytännöt tai
- Riitaisat vanhemmat (huom. Kasvatus- ja perheneuvonta ei ole pariterapiaa!).
-> Työskentelyn keskiössä aina nuori, parisuhde ja vanhemmuus kietoutuvat sen ympärille!