KATU- valmennus rikoksettomuuden tueksi ja asumisen turvaamiseksi
KATU- valmennuksessa rikoksettomuutta ja päihteettömyyttä tavoittelevia nuoria aikuisia tuetaan kokonaisvaltaisen elämänhallinnan parantumisen ja asumisen turvaamisen saavuttamiseksi. Valmennusta toteutetaan kokemusasiantuntijan ja ammattilaisen työparityöskentelyllä.
Oivalla ja ymmärrä
Nuorten osuus asunnottomista on ollut merkittävä (18 prosenttia vuonna 2021) ja vaikka nuorten asunnottomuus laski on nuorten suhteellinen osuus kaikista asunnottomista kasvanut viime vuosina, myös vankilasta vapautuneet ovat jääneet asunnottomuustyössä kohderyhmäksi, jonka kohdalla asunnottomuutta ei ole onnistuttu vähentämään muiden ryhmien tavoin. Asunnottomuuteen liittyvät tavoitteet on asetettu korkealle ja hallituksen tavoitteena on puolittaa asunnottomuus vuoteen 2023 mennessä ja poistaa se kokonaan kahdessa vaalikaudessa eli vuoteen 2027 mennessä. Tässä vaiheessa on selvää, ettei vuodelle 2023 puolittamiselle asetettua tavoitetta tulla saavuttamaan. Nuorten asunnottomuuden syyt ovat moninaisia ja niihin liittyy mm. päihde- ja mielenterveysongelmat, kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen puute, vaillinaiset asumisen taidot ja velkaantuminen. Nuorisoasuntoliiton Kokemusasiantuntija arjen tukena - hankkeessa kehitetyllä valmennusmallilla pyritään parantamaan kohderyhmän asumisen taitoja sekä ennaltaehkäisevän työn, että intensiivisen tukityön avulla. Lisäksi valmennukseen osallistuvien asiakkaiden mahdollisuuksia saada tarkoituksenmukainen asumismuoto edistetään paikallisella yhteistyöllä vuokranantajien ja verkostojen kanssa.
Vuoden 2020 alusta jälkihuollon ikäraja nostettiin lainsäädännön muutoksella 21:stä 25:een vuoteen. Muutoksen tarkoituksena oli ehkäistä nuorten aikuisten syrjäytymistä jälkihuollon loppuessa. Ajankohtaisessa yhteiskunnallisessa keskustelussa on erityisesti vuosien 2021 ja 2022 keskusteltu vilkkaasti nuorten ja nuorten aikuisten tekemästä ja kokemasta väkivallasta sekä esimerkiksi katujengiytymiseen liittyvistä ilmiöistä. Tutkimustiedon mukaan nuorten tekemä rikollisuus ei ole kokonaisuudessaan kasvanut, mutta entistä pienempi marginaali tekee aiempaa enemmän esimerkiksi vakavia väkivaltarikoksia. Rikollisuuteen liittyvät ilmiöt ovat herättäneet suurta yhteiskunnallista huolta ja sekä ammatillisessa, että poliittisessa keskustelussa etsitään keinoja nuorten tekemän rikollisuuden ehkäisemiseksi. Edellä mainitut ilmiöt ovat näkyneet erityisesti suurissa kaupungeissa, mutta havaintoja on tehty viimeisen vuoden aikana ympäri Suomea. Kyseessä on kompleksinen ongelma, jossa yhdistyvät sekä kulttuuriset, että sosiaaliset ja jopa segregaatioon liittyvät tekijät.
Kokemusasiantuntijuus ja kokemustiedon hyödyntäminen ovat ajankohtainen keino etsiä keinoja ja ratkaisuja edellä kuvattuihin haasteisiin.
KATU-valmennusta on kehitetty alueilla, joissa ei ole juurikaan toteutettu kohderyhmän (rikos- ja päihdetaustaiset) kanssa tehtävää järjestöpohjaista rinnalla kulkevaa työtä. Tarve on noussut esille Nuorisoasuntoliiton paikallisyhdistysten toteuttamassa nuorisoasumiseen liittyvässä vuokraus- ja asumisneuvonta toiminnassa. Rikoksilla ja päihteillä oireilevien nuorten asumisen turvaamiseen on koettu tarvetta kehittää uudenlaisia työskentelytapoja nuorisoasumisen kentällä. Osaksi toiminnan tavoitteita on nuorten elämän- ja arjenhallinnan vahvistumisen lisäksi liitetty uusintarikollisuuden vähentämiseen tähtäävää työtä. Valmennusmallin kehittämisen voidaan katsoa nivoutuvan osaksi nuorten asunnottomuuden vähentämiseen ja uusintarikollisuuden ehkäisemistä koskevaa työtä. Lisäksi Nuorisoasuntoliiton vision mukaisesti toiminta tavoittelee sitä, että jokaisella nuorella olisi koti, jossa on hyvä olla. Kokonaisvaltaisen valmennusmallin voidaan katsoa linkittyvän myös osaksi nuorten pahoinvoinnin vähentämisen ja mielenterveyden kohenemisen edistävää työtä.
KATU- valmennuksen kehittämisestä on vastannut Kokemusasiantuntija arjen tukena- hankkeen työryhmä (projektipäällikkö, aluetyöntekijät ja kokemusasiantuntijat) sekä Nuorisoasuntoliiton kehittämispäällikkö Tiina Irjala. Kehittämisen tukena on toiminut hankkeen ohjausryhmä, joka koostuu hankkeen yhteistyökumppaneiden edustajista (Y-säätiö, Kriminaalihuollon tukisäätiö, Rikosseuraamuslaitos, NAL Hämeenlinna, NAL Riihimäki, Oulunseudun Nuorisoasuntoyhdistys, Hyvinkään Nuorisoasuntoyhdistys, Laurea ja Spartak Ry). Lisäksi kehittämistyötä on tehty tiiviisti NAL- kentän toimijoiden kanssa, jotka ovat nuorisoasumisen asiantuntijoita. Hankkeen ammattilaisille suunnatun koulutusmallin rakentamisessa on hyödynnetty yhteiskehittämisen työpajoja, joihin on osallistunut hankkeen työntekijöiden lisäksi hankkeen asiakkaita sekä ammattilaisia yhteistyötahojen edustajista.
Kehittämishankkeen toiminnan aikana KATU- hanke on tehnyt yhteistyötä rikosseuraamusasiakkaiden asumisen verkostossa VAT- verkostossa (Kriminaalihuollon tukisäätiö) sekä rikollisuudesta irrottautuneiden kokemusasiantuntijuuden verkostossa Rikoksista irti- verkostossa (Lahden Sininauha ry). Lisäksi hanke on osallistunut Nuorisoasuntoliiton koordinoimaan nuorten asunnottomuuden verkostoon sekä Nuorisoasuntoliiton Onnistu asumisessa toiminnan koordinoimaan verkostotyöhön muun muassa Ohjaamoiden kanssa.
Hankealueiden (Kemi-Tornio sekä Hämeenlinna, Riihimäki ja Hyvinkää) osalta paikallista verkostotyötä on tehty sekä asumisen kentälle, että nuorisotyön kentällä.
KATU-valmennus on toiminut alueilla, joissa kohdennettua rikostaustaisten kanssa tehtävää työtä ei ole juurikaan tarjolla. Toteutetun yhteistyön avulla näille alueille on tuotu myös muita järjestötoimijoita ja osa toiminnoista kuten läheisille suunnatut vertaisryhmät ovat siirtyneet jo jonkin toisen järjestön toteuttamiksi. Vapautuvien vankien asuttamisen osalta Kemi-Tornion alueella Rikosseuraamuslaitoksen kanssa toteutettu Asumisen ohjausryhmän toiminta on juurrutettu paikallisiin rakenteisiin. KATU- valmennuksen asiakkaiksi on ohjautunut asiakkaita laajasti eri toimijoiden kautta kuten kuntien peruspalveluista, muilta järjestötoimijoilta, Rikosseuraamuslaitokselta ja lastensuojelulaitoksista.
Kokemusasiantuntijuuden hyötyjen esiin tuominen on mahdollistunut sekä koulutuksellisten seminaarien, oppilaitosyhteistyön, viestinnällisten julkaisujen, että media esiintymisten kautta. Lisäksi yhteistyökumppaneilla on ollut mahdollisuus pilotoida kokemusasiantuntijan kanssa tehtävää työparityötä myös käytännössä.
KATU-valmennuksen avulla tavoitellaan yksilön asumisen valmiuksien parantumista sekä pyritään turvaamaan asumisen jatkuminen. Tavoitteena on tukea valmennukseen osallistuvia siten, että heille ensisijaisesti varmistettaisiin tarkoituksenmukainen asumismuoto ja yksilöllisen arjenhallinnan valmentamisella heidän asumisen taitonsa kehittyisivät siten, että siirtyminen kohti itsenäistä asumista mahdollistuisi. Lisäksi tavoitteena on lisätä asiakkaiden positiivista suhtautumista tulevaisuuteensa sekä edellytyksiään kiinnittyä kuntouttavaan toimintaan, opiskeluun tai työelämään. Valmennuksen asiakkaiden rikollisessa käyttäytymisessä tavoitellaan rikosten teon vähentymistä tai totaalista loppumista.
Yksilöiden kanssa tehtävän työn lisäksi valmennusmallin avulla halutaan osoittaa nuorten aikuisten kanssa toimivien ammattilaisten suuntaan rikoserityisen työn tarpeellisuutta sekä parantaa kohderyhmän mahdollisuuksia saada asuntoja ja kiinnittyä yhteiskunnan eri toimintoihin.
Kokemusasiantuntijuuden ja ammattilaisuuden yhdistämisellä työparityössä tavoitellaan asiakkaiden sitoutumista toimintaan sekä muun muassa nuorten aikuisten motivoitumista päihdekuntoutukseen. Toiminnan kautta halutaan osoittaa kokemusasiantuntijatoiminnan vaikuttavuutta kohderyhmän kanssa tehtävässä työssä sekä lisätä sidosryhmien ammattilaisten ymmärrystä kohderyhmän tarpeista.
KATU- valmennuksen arviointia ohjaavat Kokemusasiantuntija arjen tukena- hankkeelle asetetut tavoitteet siltä osin kuin ne kohdistuvat asiakastyöhön. Arviointikysymyksinä ovat kuinka hyvin valmennukseen osallistuvat kykenevät säilyttämään asuntonsa, kuinka valmennukseen osallistujat näkevät tulevaisuutensa, missä määrin osallistuneiden uusintarikollisuus on vähentynyt ja miten nuoret itse arvioivat arjen- ja elämänhallinnantaitojensa parantuneen. Näiden tavoitteiden lisäksi valmennukseen osallistuneilta tullaan kartoittamaan haastattelemalla kuinka he ovat kokeneet kokemusasiantuntijan ja ammattilaisen tekemän työparityön. Valmennuksen asiakkailta kerätään palautetta asiakkuuden loppuessa, lisäksi arviointia kerätään säännöllisesti kerran vuodessa sidosryhmien edustajilta. Asiakkaista pidetään tilastoja määrällisten tavoitteiden osalta.
Valmennukseen osallistuneiden asiakkaiden kanssa tehtävää työtä kirjataan Hakosalo CMR asiakastietojärjestelmään, jonka lisäksi järjestelmään rakennettua haastattelutyökaluja kuten desistanssihaastattelua hyödynnetään työkaluna arvioitaessa rikoksettomuutta tai muutosta asiakkaiden rikollisessa toiminnassa.
Työparityön osalta työn seurannan reflektoimiseksi on kehitetty reflektointilomake, jonka avulla ammattilainen ja kokemusasiantuntija toteuttavat sekä itsearviointia, että toistensa toiminnan arviointia. Reflektiolomakkeiden pohjalta tullaan tekemään hankekauden läpileikkaava koonti, joka perusteella voidaan arvioida työparityön konkreettisia menetelmiä ja kokemuksia.
Asiakkaiden motivoituminen valmennuksessa tapahtuvaan työskentelyyn on olennaista. Valmennusta toteuttavilla työntekijöillä tulee olla riittävästi resurssia kannattelevaan ja jopa etsivään työhön. Nämä asiat tullaan huomioimaan muun muassa tulevien rahoitushakujen yhteydessä. Valmennusmallin levittämisen ja juurruttamisen kannalta olennaista on varmistaa toiminnan rahoituksen säilyminen tulevaisuudessa, mutta myös tuoda esille valmennusmallia nuorisoasumisen kentällä ja erityisesti NAL- kentän sisällä, jolloin myös muiden paikkakuntien paikallisyhdistykset voivat soveltuvin osin ottaa vähintään elementtejä toiminasta käyttöön. Tarvittavia toimenpiteitä ovat kerättyjen kokemusten ja havaintojen esille tuominen muun muassa kirjallisen tuottamisen sekä koulutuksellisten tapahtumien muodossa. Innokylään mallin kuvaaminen edistää tavoitetta sen käyttöönotosta laajemmin.
Kohderyhmänä toiminnassa on 18-29- vuotiaat nuoret aikuiset joilla on haasteita rikosten ja/tai päihteidenkäytön osalta. Valmennus perustuu vapaaehtoisuuteen ja toimintaan voi ohjautua kunta, järjestö, rise tai muun tahon ohjaamana sekä itse hakeutumalla. Kemi-Tornion alueella asiakkuuden ikäraja nostettiin 35- vuoteen, sillä palveluiden riittämättömyyden vuoksi muutos oli perusteltu alueella. Valmennukseen osallistumisen kriteerinä on ainoastaan halukkuus muuttaa omaa rikollista toimintaa sekä sitoutuminen työskentelyyn. Valmennuksen sisältö on räätälöitävissä yksilöllisesti ja työskentelyn tavoitteet asetetaan yhteistyössä asiakkaan kanssa.
Valmennuksen sisältö on rakennettu Kokemusasiantuntija arjen tukena - hankkeen työryhmän kokemuksen perusteella ja kehittämisen myöhemmissä vaiheissa mukana on ollut mm. hankkeen asiakkaita ja kokemusasiantuntijoita. Valmennuksen asiakkaita on osallistettu toimintaan erilaisin menetelmin esimerkiksi kehittämistyön työpajoissa, hankkeen materiaalin tuottamisessa, edunvalvontaan liittyvässä toiminnassa, jossa valmennuksen asiakkaat ovat kertoneet muun muassa kuntapäättäjille valmennuksen vaikutuksesta omaan elämäänsä. Asiakkailla on mahdollisuus vaikuttaa oman valmennuksen sisältöjen rakentumiseen, esimerkiksi halukkaille asiakkaille on mahdollistunut vertaisryhmiin osallistuminen kokemusasiantuntijan saattamana. Valmennusmallin sisällöt on kehitetty asiakastyössä nousseiden tarpeiden pohjalta.
Kuvittele ja kokeile
KATU-valmennusta toteutetaan kokemusasiantuntijan ja ammattilaisen työparimallilla. Valmennuksen sisältöjen suunnittelussa on hyödynnetty