KATU- valmennus rikoksettomuuden tueksi ja asumisen turvaamiseksi

KATU- valmennuksessa rikoksettomuutta ja päihteettömyyttä tavoittelevia nuoria aikuisia tuetaan kokonaisvaltaisen elämänhallinnan parantumisen ja asumisen turvaamisen saavuttamiseksi. Valmennusta toteutetaan kokemusasiantuntijan ja ammattilaisen työparityöskentelyllä. 

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Toimintamallin nimi
KATU- valmennus rikoksettomuuden tueksi ja asumisen turvaamiseksi
Toimintamallin lyhyt kuvaus

KATU- valmennuksessa rikoksettomuutta ja päihteettömyyttä tavoittelevia nuoria aikuisia tuetaan kokonaisvaltaisen elämänhallinnan parantumisen ja asumisen turvaamisen saavuttamiseksi. Valmennusta toteutetaan kokemusasiantuntijan ja ammattilaisen työparityöskentelyllä. 

Toteutuspaikka
Hyvinkää, Riihimäki, Hämeenlinna, Kemi ja Tornio alueilla.
Paikkakunta tai maakunta
Valtakunnallinen
Toimintamallin rahoittaja
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA)

Tekijä

Vilma Kinnunen

Luotu

11.11.2022

Viimeksi muokattu

12.11.2022
Ratkaisun perusidea **

KATU- valmennus koostuu osa-alueista, joista rakennetaan asiakkaalle yksilöllinen valmennusohjelma. Valmennusta toteuttaa työpari (sosiaalialan ammattilainen & koulutettu kokemusasiantuntija), joka tapaa asiakkaan ensimmäisellä tapaamiskerralla yhdessä. Valmennus perustuu vapaaehtoisuuteen, mutta voi toimia myös esimerkiksi osana koevapauden toimintavelvoitetta.

Asiakkuuden alussa laaditaan tarvittavat tietojenluovutus lomakkeet verkostoyhteistyön mahdollistamiseksi sekä tehdään asiakkaalle alkuhaastattelu, jossa kartoitetaan asiakkaan elämäntilannetta kokonaisuudessaan. Tämän jälkeen seuraavilla tapaamiskerroilla keskitytään luottamuksen rakentamiseen esimerkiksi toiminnallisuuden kautta sekä tarpeen mukaan hoidetaan asiakkaan kanssa akuutteja arjenhallintaan liittyviä käytännön asioita kuten virastoasioita. Asiakkaan mahdollisten verkostojen kanssa sovitaan jo asiakkuuden alussa työnjaosta esimerkiksi kunnan peruspalveluihin tähdennetään, että KATU- valmennus on täydentävää palvelua, joka tukee asiakkaan rikoksettomuutta ja päihteettömyyttä kokemusasiantuntijuuden ja ammattilaisuuden yhdistelmällä. Kokemusasiantuntijan interventiolla työparin kokemusasiantuntija tapaa asiakasta kahden, tarkoituksena on tuoda vertaistuen elementti vahvasti työskentelyyn. Kokemusasiantuntija motivoi tarvittaessa asiakasta esimerkiksi päihdekuntoutukseen sekä mahdollistaa tunnetasolla samaistumisen asiakkaalle ja luo ymmärrystä rikollisesta elämäntavasta irtaantumisesta.

Valmennuksen seuraavassa vaiheessa tehdään jokaisella asiakkaalle asumisensuunnitelma, jossa kartoitetaan kaikki asunnon hakemista taustoittavat asiat sekä suunnitellaan yhdessä asiakkaan kanssa asuttamispolun rakentamista. Asumisensuunnitelma toimii sekä keskustelun tukena, että ohjaa tarvittavien käytännön asioiden hoitamista kuten mahdollisten vuokravelkojen selvittämistä sekä asuntohakemusten tekoa. Viimeistään seuraavassa vaiheessa kartoitetaan asiakkaan läheisverkosto, yksi valmennuksen menetelmistä on läheisneuvonpidon hyödyntäminen esimerkiksi tilanteissa, joissa asiakas tarvitsee päivittäistä läsnäoloa ja tukea muutostilanteissa kuten päihdekuntoutuksen jälkeen. 

Tämän jälkeen asiakkaan kanssa lähdetään pohtimaan valmennukselle asetettavia tavoitteita, jotka kirjataan asiakastietojärjestelmään. Varsinainen työskentelyvaihe koostuu tapaamisista muun muassa asiakkaan luokse tehtävillä kotikäynneillä. Työntekijät toteuttavat palveluohjauksellista ja rinnalla kulkevaa työtapaa, jonka tiiviinä osana on verkostotyö. Asiakkaiden kykyjen ja tarpeiden mukaan suunnitellaan mielekästä arjen tekemistä, jossa hyödynnetään paikallisia muita toimijoita ja heidän palveluitaan. Luottamussuhteen rakentuessa asiakkaan kanssa syvennetään työskentelyä keskusteluihin rikollisista asenteista ja toimintatavoista. Jokaiselle valmennettavalle tehdään desistanssihaastattelu, jossa asiakas itse reflektoi rikollista käyttäytymistään ja sen taustalla vaikuttavia motiiveja. Osana valmennusta asiakkaalle mahdollistetaan osallistuminen vertaisryhmätoimintaan, joko hankkeen vertaisryhmässä tai muissa ryhmissä. Intensiivinen työskentelyvaihe kestää 3-6kk, mutta työskentelyä on mahdollista jatkaa asiakkaan tarpeiden mukaan. Asiakkaita tuetaan koulutukseen ja opintoihin hakeutumisessa silloin kun se on mahdollista. 

Vankilasta vapautuvien asiakkaiden kohdalla vapautumiseen tähtäävää työtä on mahdollista tehdä jo vankeusaikana. Ennen valmennuksen loppua asiakkaan kanssa suunnitellaan tarvittavat tukipalvelut jatkoa varten, mikäli näille on tarvetta. Tarvittaessa asiakas voidaan ohjata myös intensiivisemmän tuen piiriin. 

Osana KATU-valmennusta on toteutettu Asumisen ABC rikosseuraamusasiakkaille info- kokonaisuus joka lisää asumiseen liittyvää tietoutta ryhmämuotoisissa infotilaisuuksissa. 

Toimintaympäristö **

Nuorten osuus asunnottomista on ollut merkittävä (18 prosenttia vuonna 2021) ja vaikka nuorten asunnottomuus laski on nuorten suhteellinen osuus kaikista asunnottomista kasvanut viime vuosina, myös vankilasta vapautuneet ovat jääneet asunnottomuustyössä kohderyhmäksi, jonka kohdalla asunnottomuutta ei ole onnistuttu vähentämään muiden ryhmien tavoin. Asunnottomuuteen liittyvät tavoitteet on asetettu korkealle ja hallituksen tavoitteena on puolittaa asunnottomuus vuoteen 2023 mennessä ja poistaa se kokonaan kahdessa vaalikaudessa eli vuoteen 2027 mennessä. Tässä vaiheessa on selvää, ettei vuodelle 2023 puolittamiselle asetettua tavoitetta tulla saavuttamaan. Nuorten asunnottomuuden syyt ovat moninaisia ja niihin liittyy mm. päihde- ja mielenterveysongelmat, kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen puute, vaillinaiset asumisen taidot ja velkaantuminen. Nuorisoasuntoliiton Kokemusasiantuntija arjen tukena - hankkeessa kehitetyllä valmennusmallilla pyritään parantamaan kohderyhmän asumisen taitoja sekä ennaltaehkäisevän työn, että intensiivisen tukityön avulla. Lisäksi valmennukseen osallistuvien asiakkaiden mahdollisuuksia saada tarkoituksenmukainen asumismuoto edistetään paikallisella yhteistyöllä vuokranantajien ja verkostojen kanssa.

Vuoden 2020 alusta jälkihuollon ikäraja nostettiin lainsäädännön muutoksella 21:stä 25:een vuoteen. Muutoksen tarkoituksena oli ehkäistä nuorten aikuisten syrjäytymistä jälkihuollon loppuessa. Ajankohtaisessa yhteiskunnallisessa keskustelussa on erityisesti vuosien 2021 ja 2022 keskusteltu vilkkaasti nuorten ja nuorten aikuisten tekemästä ja kokemasta väkivallasta sekä esimerkiksi katujengiytymiseen liittyvistä ilmiöistä. Tutkimustiedon mukaan nuorten tekemä rikollisuus ei ole kokonaisuudessaan kasvanut, mutta entistä pienempi marginaali tekee aiempaa enemmän esimerkiksi vakavia väkivaltarikoksia. Rikollisuuteen liittyvät ilmiöt ovat herättäneet suurta yhteiskunnallista huolta ja sekä ammatillisessa, että poliittisessa keskustelussa etsitään keinoja nuorten tekemän rikollisuuden ehkäisemiseksi. Edellä mainitut ilmiöt ovat näkyneet erityisesti suurissa kaupungeissa, mutta havaintoja on tehty viimeisen vuoden aikana ympäri Suomea. Kyseessä on kompleksinen ongelma, jossa yhdistyvät sekä kulttuuriset, että sosiaaliset ja jopa segregaatioon liittyvät tekijät.  

Kokemusasiantuntijuus ja kokemustiedon hyödyntäminen ovat ajankohtainen keino etsiä keinoja ja ratkaisuja edellä kuvattuihin haasteisiin. 

 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Kohderyhmänä toiminnassa on 18-29- vuotiaat nuoret aikuiset joilla on haasteita rikosten ja/tai päihteidenkäytön osalta. Valmennus perustuu vapaaehtoisuuteen ja toimintaan voi ohjautua kunta, järjestö, rise tai muun tahon ohjaamana sekä itse hakeutumalla. Kemi-Tornion alueella asiakkuuden ikäraja nostettiin 35- vuoteen, sillä palveluiden riittämättömyyden vuoksi muutos oli perusteltu alueella. Valmennukseen osallistumisen kriteerinä on ainoastaan halukkuus muuttaa omaa rikollista toimintaa sekä sitoutuminen työskentelyyn. Valmennuksen sisältö on räätälöitävissä yksilöllisesti ja työskentelyn tavoitteet asetetaan yhteistyössä asiakkaan kanssa. 

Valmennuksen sisältö on rakennettu Kokemusasiantuntija arjen tukena - hankkeen työryhmän kokemuksen perusteella ja kehittämisen myöhemmissä vaiheissa mukana on ollut mm. hankkeen asiakkaita ja kokemusasiantuntijoita. Valmennuksen asiakkaita on osallistettu toimintaan erilaisin menetelmin esimerkiksi kehittämistyön työpajoissa, hankkeen materiaalin tuottamisessa, edunvalvontaan liittyvässä toiminnassa, jossa valmennuksen asiakkaat ovat kertoneet muun muassa kuntapäättäjille valmennuksen vaikutuksesta omaan elämäänsä. Asiakkailla on mahdollisuus vaikuttaa oman valmennuksen sisältöjen rakentumiseen, esimerkiksi halukkaille asiakkaille on mahdollistunut vertaisryhmiin osallistuminen kokemusasiantuntijan saattamana. Valmennusmallin sisällöt on kehitetty asiakastyössä nousseiden tarpeiden pohjalta. 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

KATU- valmennuksen käyttöönotossa keskeistä on työparimallin toteuttaminen sekä henkilöstön perehtyneisyys ja osaaminen rikoserityiseen työhön ja siihen liittyviin ilmiöihin. Työparin osaamisessa tulee kiinnittää huomiota riittävään sosiaalityön, päihdetyön, rikosseuraamusalan ja asumisentukityön hallitsemiseen. Valmennuksessa olevien asiakkaiden tuen tarve voi vaihdella sekä asiakkaasta, että ajankohdasta riippuen. Olennaista on säilyttää työntekijöiden ajankäytössä väljyyttä, joka mahdollistaa reagoinnin nopeasti, palveluihin ja toiminnalliseen tekemiseen saattamisen sekä tarvittavan verkostotyön. Asiakastyöhön ja esimerkiksi työntekijöiden liikkumiseen on budjetoitava siten, että huomioidaan tästä aiheutuvat kulut esimerkiksi matkakustannuksissa. Toimintaympäristö ja organisaatio määrittävät sitä mitä kautta asiakkaat ohjautuvat ja toteutetaanko valmennusta esimerkiksi vain tietyn nuorisoasumista toteuttavan toimijan omissa kohteissa vai laajemmin organisaation ulkopuolella. Valmennusmallia voi räätälöidä ennaltaehkäisevän työn suuntaan, jolloin tarkoituksena on vähentää asumisen päättymistä tai korjaavana työnä, jolloin asunnottomuustyö on vahvemmin läsnä. Toimijasta riippuen voidaan näkökulmaa painottaa kokonaisvaltaisesta tuesta ja rikoksettomuuden tuesta myös pelkkään asumisen tukityöhön. KATU- valmennusta on pilotoitu myös palvelutuotannon puolella hankkeen kokemusasiantuntijan työskennellessä osa-aikaisena myös organisaation palvelutuotannon puolella. Työparimallin osalta pilotointi eli konkreettiset kokeilut ovat toimivin keino testata työtavan vaikuttavuutta. 

Toiminnan juurruttaminen on mahdollista myös hankerahoitusta hakemalla oman organisaation tarpeita vastaavaksi. Nuorisoasumisen kentällä olisi mahdollista toteuttaa valmennusmallin kaltaista työtapaa eri organisaatioissa. 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

Osa valmennukseen hakeutuneista asiakkaista on kertonut haluavansa asiakkuuteen juuri kokemusasiantuntijan tarjoaman tuen vuoksi. Toiminnalla on onnistuttu sitouttamaan myös sellaisia asiakkaita, jotka eivät ole kiinnittyneet muihin palveluihin. Verkostoilta saadun palautteen ja asiakasohjausten määrän perusteella nähdään valmennusmallin ja kyseisen kohderyhmän kanssa tehtävän työn vastaavan alueilla olleisiin puutteisiin. Alueilla on kyetty nostamaan myös isommassa mittakaavassa sosiaalialan keskusteluun kohderyhmän erityistarpeet sekä asunnottomuuteen liittyvät alueelliset ongelmat. Valmennusmalli on osoittanut työparityön toimivuuden ja kokemustiedon merkityksellisyyden sekä vaikuttavuuden. Kokemusasiantuntijuus on tullut tutummaksi alueellisille toimijoille ja sen hyödyt on havaittu myös kehittävän organisaation sisällä laajemmin. Valmennusmallista on siirretty elementtejä konsernin sisällä muun muassa palvelutuotantoon. KATU- valmennuksen mallia pyritään levittämään nuorisoasumisen kentällä myös uusien Nuorisoasuntoliittojen paikallisyhdistysten tehtäväksi. Valmennusmallin toteuttaminen on mahdollistanut kohderyhmän asuttamista aiempaa paremmin nuorisoasuntojen kohteisiin. 

Vinkit toimintamallin soveltajille **

Työparityötä on mahdollista soveltaa eri kohderyhmille, huomionarvoista on työparityön osaamisen profiloituvan kehitettävään asiaan. Mallia voidaan kehittää sekä järjestöissä, kunnallisella puolella, että palvelutuotannossa. Jossain määrin toteuttaminen on mahdollista kokoaikaisesti tai vain osittain.  KATU- valmennus on suunniteltu vastaamaan nimenomaisesti rikos- ja päihdetaustaisten nuorten aikuisten asumisen turvaamiseen ja rikoksettomuuden tukemiseen. Suurin osa valmennuksen sisällöstä soveltuu kuitenkin asumisen tukityöhön sekä joustavaan rinnalla kulkevaan asunnottomuustyöhön. Valmennuksen eri kertojen sisällöt on suunniteltava yksilöllisesti etukäteen asiakkaiden kanssa, mutta liian strukturoidun ohjelman tekeminen ei tässä toimintamallissa ole mahdollista, sillä asiakkaiden tilanteet ja tarpeet ovat varsin muuttuvia. Valmennusmallin sisällöt luovat vain pohjan työlle. Käytännössä valmennuksen muotoutumiseen vaikuttaa myös paikkakunta niiltä osin millaisia muita palveluita tai toimijoita alueella on hyödynnettävissä. Valmennukseen on mahdollista lisätä elementtejä kuten asiakkaille tarkoitettua vertaisuuteen kannustavaa leiritoimintaa. 

Kansikuva
Kokemusasiantuntija arjen tukena - hanke (KATU- valmennus)

Kehittämisen vaihe

icon/bulb Created with Sketch. Kehitteillä

Ilmiöt

Kohderyhmä