Työparimalli rikostaustaisten asiakkaiden kanssa työskentelyyn
Rikosseuraamusalan ammattilaisen ja rikollisuudesta irtaantuneen koulutetun kokemusasiantuntijan työparimalli, jolla vastataan rikostaustaisten asiakkaiden erityistarpeisiin erilaisissa toimintaympäristöissä ja tuetaan heitä rikoskierteestä irtaantumisessa.
Toimintamallin nimi
Rikosseuraamusalan ammattilaisen ja rikollisuudesta irtaantuneen koulutetun kokemusasiantuntijan työparimalli, jolla vastataan rikostaustaisten asiakkaiden erityistarpeisiin erilaisissa toimintaympäristöissä ja tuetaan heitä rikoskierteestä irtaantumisessa.
Työparimallin muodostaa sosiaalialan ammattilainen ja rikollisuudesta irtaantunut (desistanssi), koulutettu kokemusasiantuntija. Mallia voidaan käyttää rikostaustaisten kanssa tehtävässä työssä erilaisissa ympäristöissä kuten; asumispalveluissa, päivätoiminnassa, kuntoutuksessa, kotiin vietävässä tukityössä, sosiaalitoimessa tai opiskelu/työllisyyttä edistävissä toimitaympäristöissä. Soveltaen mallia voidaan toteuttaa myös esimerkiksi lastensuojelussa ja erityisnuorisotyössä.
Työparimallissa molemmat toimivat samalla nimikkeellä, tässä tapauksessa projektityöntekijöinä. Sosiaalialan ammattilainen vastaa asiakasprosesseihin liittyvistä palveluprosesseista ja viranomaisyhteistyöstä sekä ammatillisuuden säilymisestä. Kokemuksen omaava työntekijä jakaa asiantuntijuutta rikoserityisyydestä omien kokemustensa pohjalta sekä tuo vertaisuuden elementin asiakastyöhön. Työparimallin avulla voidaan myös tuoda palveluiden kehittämiseen ja koulutusten järjestämiseen kahdenlaista asiantuntijuutta.
Tilastokeskuksen seurannan mukaan rikoksen uusijoiden osuus tuomituista on ollut viime vuosina kasvussa. Uusintarikollisuuden vähentäminen on yksi rikoksentorjunnan tehtävistä ja siihen pyritään vaikuttamaan muun muassa ehkäisemällä nuorten rikollisuutta. Riski uusia on sitä suurempi mitä useammin vanki on ollut vankilassa. Tästä syystä on etsittävä keinoja rikoskierteen katkaisemiseksi. Sosiaali -ja terveyspalvelut ovat kehittyneet asiakaslähtöiseen suuntaan ja kokemusasiantuntijuuden merkitys on kasvanut, toistaiseksi kuitenkin rikosseuraamusalalla kokemusasiantuntijoita on toiminut vähemmän. Tulevaisuuden kehittämistyössä olisikin tärkeää laajentaa kokemustiedon hyödyntämistä myös rikosseuraamusalan palveluiden kehittämisessä ja toteuttamisessa.
Tutkitusti uusintarikollisuutta lisää merkittävästi myös asunnottomana vankilasta vapautuminen. Suomessa on onnistuneesti vähennetty asunnottomuutta, valitettavasti tämä posiviitivinen kehitys ei koske vapautuneita vankeja. Hallituksen asunnottomuuden puolittamisohjelmaan tulisikin nostaa erityisryhmänä myös vapautuneet vangit. Asunnottomuus ohjelman tavoitteena on lisätä asunnottomille kohdennettavien asuntojen määrää, vahvistaa kunnissa tehtävää asunnottomuustyötä, parantaa asumisneuvonnan saatavuutta sekä vakiinnuttaa asunnottomien parissa työskentelevien tahojen yhteistyötä kunta ja alue tasolla. Ympäristöministeriö on asettanut työryhmän valmistelemaan ehdotuksen asumisneuvonnan lakisäätäistämiselle.
Vuoden 2021 Sosiaalityön tutkimuksen päivillä on työryhmät " Kansalaislähtöinen kehittäminen sosiaalityön profession uudistamisen tukena " ja " Kokemusasiantuntijan ja ammattilaisten jaettu asiantuntijuus sosiaalipalveluissa ". Jälkimmäisen työpajan vetovastuu on hankkeen kokemusasiantuntijalla. Työaparimalli on kehitetty ajassa, jolloin kokemusasiantuntijuuden ja ammattilaisen jaetun asiantuntijuuden hyödyntäminen voi olla vastaus uusintarikollisuuden vähentämiseen tähtäävässä työssä erilaisissa toimintaympäristöissä. Vaikuttaisi myös siltä, että sosiaalinen ympäristö on myös rikosseuraamusalalla valmis kokemusasiantuntijuuden vahvemmalle hyödyntämiselle.
Pyöröovesta ulos - hankkeen (pääkaupunkiseudun osahanke) kohderyhmänä ovat olleet toistuvia vankeusrangaistuksia suorittavat henkilöt eli niin sanotut pyöröovivangit, jotka vapautuivat Etelä- Suomen rikosseuraamusalueen alueelle. Varsinaisen kohderyhmän lisäksi hankkeen asiakkuudessa on ollut myös ensikertaisia ja pidempiä vankeusrangaistuksia suorittaneita henkilöitä. Hankkeen asiakkaat ovat ohjautuneet asiakkuuteen sekä Rikosseuraamuslaitoksen yksiköiden, että järjestöjen tai muiden yhteistyökumppanien ohjaamina. Lisäksi noin puolet asiakkaista on itse ottanut yhteyttä hankkeeseen. Asiakkuudelle ei ole ollut rikostaustan lisäksi muita kriteereitä ja työskentely on tapahtunut asiakkaiden yksilölliset tarpeet huomioiden. Toisin sanoen hankkeen asiakaskunta on ollut heterogeeninen otanta vapautuvista vangeista, joita on yhdistänyt tarve vapautumisen jälkeiselle jälkihuollolle. Suurimman osan asiakkaista kohdalla on ollut tarve asumisen järjestämiselle. Asiakkaista noin 40 % on vapautunut koevapauteen ja osalle heistä on hankkeen työn avulla järjestetty myös koevapauden aikainen toimintavelvoite. Työparimallilla on työskennelty lähes kaikkien hankkeen asiakkaiden kanssa, jotka ovat olleet asiakkuudessa 05/2019 ja 12/2020 aikavälillä.
Asiakasymmärrystä on kerrytetty hankkeen aikana asiakkaille järjestetyissä kehittämispäivissä sekä strukturoidulla asiakaskyselyllä. Lisäksi asiakaslähtöistä kehittämistä on toteutettu erilaisissa haastatteluissa, joita on toteutettu sekä sosiaalisen median välityksellä, että kasvokkain tapahtuvina ryhmähaastatteluina. Asiakkaiden tarpeita ja näkemyksiä on kartoitettu sekä liittyen heidän kokemaan tuen tarpeeseen, että kokemuksiin työparimallista. Koko hankkeen ajan on työparimallin kehittämistä reflektoitu suhteessa asiakaskunnan tarpeisiin.
Asiakkaita on osallistettu esimerkiksi Erätaukosäätiön dialogisen keskustelun menetelmällä. Hankkeessa koevapautta suorittavia vankeja on osallistunut muun muassa artikkeleiden tekemiseen ja työparimallista kertovan videon kuvauksiin.
Hankkeen perustaman Rikoksista irti- verkoston toimintaan on osallistunut rikostaustaisia kokemusasiantuntijoita valtakunnallisesti. He ovat olleet järjestämässä erilaisia tapahtumia, osallistuneet haastattelututkimuksiin, antaneet medialle haastatteluita ja kehittäneet Rikoksista irti- verkoston toimintaa.
Suunnitteluvaiheessa kartoitetaan organisaation tarve työparimallin käyttöönotolle. Useissa organisaatioissa mahdollinen työparimallia toteuttava ammattilainen on valmiina, joten ensimmäisessä vaiheessa kartoitetaan työparin alustavat työnkuvat ja varmistetaan resurssit työparin (kokemusasiantuntija) palkkaamiseksi. Tässä vaiheessa valitaan, kuinka kokemusasiantuntijan palkkauksen perusteet muodostuvat. Jos työpari palkataan kokonaisuudessaan määrittelee haettavana oleva työtehtävä ammattilaisen palkkauksen perusteet. Mikäli työparimallia on tarkoitus toteuttaa hanketyössä tulee henkilöstökulujen kustannukset huomioida jo hankehakemusta tehtäessä.
Mallin toteuttamisen kannalta on olennaista, että työparin molemmat osapuolet ovat halukkaita työskentelemään työparimallilla tasa-arvoisena työparina. Kokemusasiantuntijan palkkauksessa voidaan huomioida esimerkiksi mahdollisuus palkkatuen hyödyntämiseen, jolloin rekrytoitavan henkilön tulee täyttää Te- toimiston edellytykset palkkatukityön myöntämiselle. Rikoserityisyyden toteutumisen kannalta on olennaista, että ammattilaisella on osaamista rikosseuraamusalasta ja kokemusasiantuntija on nimenomaan rikollisuudesta irtaantumisen kokemusasiantuntija. Kokemusasiantuntijan rekrytoimisessa tulee huomioida myös, että hänen oma desistanssiprosessinsa on riittävän pitkällä ja elämäntilanne vakaa. Tämä on erityisen tärkeää kun ollaan tekemisissä rikollisuuden ilmiöiden kanssa. Mallin toteuttamisessa on olennaista, että kokemusasiantuntijalla on suoritettuna riittävä koulutus (esimerkiksi riittävän laaja kokemusasiantuntija- koulutus), joka takaa tarvittavat työelämätaidot ja työssä jaksamiseen liittyvän reflektio- osaamisen. Huolellinen rekrytointiprosessi on työparimallin muodostamisen kannalta oleellisin vaihe.
Seuraavassa vaiheessa tarkennetaan työparin työnkuvat ja kannatettavaa on, että valitut henkilöt pääsevät itse osallistumaan tähän vaiheeseen. Perehdytysvaiheessa käydään läpi myös sitä mitkä asiat kuuluvat esimiehelle. Vaarana on, että työparimallin ammattilaiselle muodostuu esimiehen kaltainen rooli suhteessa kokemusasiantuntijaan. Työn sisältöihin liittyvissä asioissa ammattilaisen rooli voi olla ohjaava. Erityisesti jos työpari on toisilleen aiemmin tuntematon, kannattaa tutustumiselle ja suhteen luomiselle varata riittävästi aikaa. Laadukas ja tarpeeksi usein toteutettu työnohjaus tukee mallin onnistumista.
Työparimallia toteutettaessa kannattaa tuloksia ja työparin osaamista jakaa organisaatiossa avoimesti ja mahdollisuuksien mukaan tehdä yhteistyötä myös muun työyhteisön kanssa. Parhaimmillaan työparin osaaminen voi erityisesti isossa organisaatiossa hyödyttää myös muita työntekijöitä. Rikostaustaisuuden kokemusasiantuntijan osaamista voi hyödyntää hyvin erilaisissa toiminnoissa aina turvallisuusosaamisesta - asiakastyöhön. Juurruttamisen kannalta on olennaista osoittaa työparityöskentelyyn liittyvät hyödyt organisaatiossa. Mallia voidaan laajentaa myös siten, että kokemustaustainen työntekijä toimii työparina esimerkiksi yhden tiimin sisällä useille ammattilaisille.
Toimivan työparityöskentelyn kannalta on merkityksellistä, että työparista molemmat ovat täysipäiväisiä työntekijöitä, jolloin mallia pystytään vakiinnuttamaan ja kehittämään. Vakiinnuttamisen kannalta olennaisinta on varmistaa organisaation halu panostaa työparimallin toteutukseen myös resurssoinnin osalta. Tämän toteutumiseksi olennaista on kerätä dataa mallin vaikuttavuudesta ja toimivuudesta. Työyhteisöä kannattaa osallistaa myös työparia laajemmin kertomaan kokemuksiaan mallin hyödyistä koko työyhteisölle.
Työparimallilla vaikutetaan siihen, että ymmärrys rikostaustaisuudesta kasvaa koko organisaatiossa kohderyhmän kanssa työskentelevillä ammattilaisilla. Lisäksi mallilla tarjotaan rikostaustaisille asiakkaille kahdenlaista asiantuntijuutta - ammattilaistietoon perustuvaa asiantuntijuutta sekä omakohtaisen onnistuneen desistanssiprosessin tuomaa asiantuntijuutta.
Työparimallilla koulutukset rikostaustaisten kanssa toimimisesta (asumisyksiköiden ja hankkeiden henkilökunnalle) saivat kiitettävän arvosanan kerätyissä palautteissa. Erityisen onnistuneena tekijänä mainittiin kokemusasiantuntijan osallistuminen kouluttamiseen. Koulutuksia järjestettiin kahteen otteeseen ja niihin osallistui noin 60 henkilöä. Osallistujat kertoivat tietonsa rikosseuraamusalasta lisääntyneen koulutuksen seurauksena.
Työyhteisöltä ja yhteistyökumppaneilta kerättiin kolmen kysymyksen sähköpostikyselyllä palautetta ja näkemyksiä työparimallin toteuttamisesta. Palautteiden perusteella työparimallin tarkoitus ymmärrettin hyvin ja sen kerrottiin auttaneen myös oman työn tekemisessä. Organisaation johtoryhmän jäsen kertoi työparimallin olevan yksi organisaation onnistumisista viime vuosilta. Yhteistyökumppaneiden vastauksista kävi ilmi, että he olivat oppineet havainnoimaan työtään uudella tavalla seurauksena yhteistyöstä työparimallia toteuttaneen tiimin kanssa.
Strukturoitujen asiakaskyselyiden perusteella vertaisuuden elementti oli noin 50 % asiakkaista erittäin tärkeä (n=45). Tehdyt asiakashaastattelut puolsivat samaa tulosta. Vastausten perusteella osa asiakkaista piti tärkeänä, että heillä oli "asiansa osaava työntekijä", kun taas osa asiakkaista mainitsi elämäntavan muutoksen toteuttamisessa ja rikollisuudesta irtaantumisessa yhdeksi tärkeimmistä tekijöistä esimerkit ja vertaisuuden. Nämä tulokset puoltavat työparimallin toteuttamista asiakastyössä, jolloin asiakkaiden tarpeet tulevat huomioiduksi eri osa-alueilla. Työntekijöiden tekemät havainnot ja vuorovaikutus asiakkaiden kanssa puoltavat myös tätä käsitystä. Havainnot on dokumentoitu hankkeen aikana kirjoittetuihin asiakascaseihin.
Työparimalli on tuonut organisaatiolle näkyvyyttä ja tämä on todennettavissa muun muassa sekä Sininauhasäätiön, että Sininauhaliiton viestinnän seurannasta. Pyöröovesta ulos- hanke on ollut Sininauhaliiton web sivujen käydyin kohde ja myös Sininauhasäätiön vuoden 2020 maaliskuun luetuin artikkeli kosketti työparimallia. Lisäksi työparimalli on herättänyt kiinnostusta muissa rikosseuraamusalan toimijoissa ja sen kehittämisprosessia on esitelty useissa eri luentotilaisuuksissa vuosina 2019-2020 (6 kpl). Työparimallilla toimiminen on palautteen mukaan myös lisännyt organisaation tunnettavuutta kohderyhmän parissa eli tässä tapauksessa tuonut Sininauhasäätiön palveluineen paremmin rikostaustaisten asiakkaiden tietoisuuteen.
Työparimallin kehittäminen hanketyössä on tuonut organisaatioon uuden työmuodon, joka on sisällytetty osaksi AK- rahoitteista pysyvää toimintaa. Työparimallin arvo on nähty ja tunnustettu organisaatiossa ja sen käyttöä laajennetaan mahdollisesti myös muissa tiimeissä.
Kansikuva
