Kiintiöpakolaisten mielenterveyden kartoittaminen alkuterveystarkastuksessa
Turvapaikanhakijan alkuterveystarkastusmallin mielenterveysosio soveltuu myös kiintiöpakolaisten alkuterveystarkastuksissa hyödennettäväksi.
Oivalla ja ymmärrä
Suomi vastaanottaa pakolaiskiintiössä YK:n pakolaisjärjestön (UNHCR) pakolaisiksi katsomia henkilöitä tai muita kansainvälisen suojelun tarpeessa olevia ulkomaalaisia. Suomi on vastaanottanut kiintiöpakolaisia jo 1970-luvulta alkaen. Eduskunta päättää vuosittain valtion talousarvion hyväksymisen yhteydessä, kuinka monta kiintiöpakolaista Suomi sitoutuu vuosittain vastaanottamaan. Hallitusohjelmassa todetaan, että vuonna 2020 kiintiöpakolaisia otettiin Suomeen vähintään 850. Tämän jälkeen määrä vaihtelee vuosittain 850 ja 1050 välillä. (www.intermin.fi)
Pakolaistaustaisilla on keskimäärin enemmän psyykkistä kuormaa ja mielenterveyongelmia kuin kantaväestöllä. Mikäli mielenterveyteen liittyviä haasteita ei tunnisteta ajoissa eikä hoitoon ohjausta tapahdu, ongelmat pitkittyvät ja vaikeutuvat. Psykiatristen oireiden ja sairauksien vaillinainen tunnistaminen voi estää turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten terveydenhuoltoon pääsyn ja estää asianmukaisen hoidon saamista (Castaneda ym 2018).
Lähde:
Castaneda , E, A, ym. 2018. Pakolaisten mielenterveyden tukeminen Suomessa. PALOMA-käsikirja. Ohjaus 5/2018.
Kuvittele ja kokeile
Turvapaikanhakijoiden alkuterveystarkastusmalli
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella on Turvapaikanhakijoiden alkuterveystarkastuksen valtakunnallisessa kehittämishankkeessa eli TERTTU-hankkeessa kehitetty turvapaikanhakijoiden alkuterveystarkastusta.
Tässä tutkimuksessa selvitettiin jo kehitettyä Turvapaikanhakijoiden alkuterveystarkastusmallin mielenterveysosion soveltuvuutta kiintiöpakolaisten alkuterveystarkastukseen.
Turvapaikanhakijoiden alkuterveystarkastuksen mielenterveysosiota testattiin kolmen eri kaupungin tai kuntayhtymän alueella. Mukana olivat Tampere, Hämeenlinna ja Lahti (Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä). Tutkija perehdytti ammattilaiset lomakkeen käyttöön joko puhelimitse tai kasvotusten. Lomakkeen mukana oli myös kirjallinen ohje sen käyttämistä varten.
Lomaketta testattiin yhteensä 16 kertaa kolmen eri ammattilaisen toimesta. Käyttäjäkokemuksestaan ammattilaiset raportoivat webropol-kyselyn avulla. Ammattilainen raportoi käyttäjäkokemuksensa jokaisen kokeilukerran jälkeen. Aineistosta analysoitiin ammattilaisen kokemusta lomakkeen käytettävyydestä.
Tutkimuksessa selvitettiin mm. lisäsikö lomake luottamuksen rakentumista asiakastilanteessa ja olivatko aiheet oleellisia tarkastuksen kannalta? Lisäksi selvitettiin auttoiko lomake luontevan keskustelun syntymistä mielenterveysasioista ja nousivatko mahdolliset psyykkiset oireet esille lomakkeen avulla.
Myös ammattilaisen käsitys siitä, syntyikö potilaalle ymmärrys tarjolla olevista palveluista ja sujuvoituiko jatko-ohjaus ja tietojen kirjaaminen potilastietojärjestelmään olivat mukana tutkimuskysymyksissä. Lopuksi kartoitettiin myös ammattilaisten lisätoiveita lomakkeen suhteen.
Tässä pilotissa selvitettiinTurvapaikanhakijoiden alkuterveystarkastusmallin mielenterveysosion soveltuvuutta kiintiöpakolaisten alkuterveystarkastukseen.
Lomakkeen käyttö helpotti mielenterveyden puheeksiottoa
Mielenterveysasioita ei aina ole helppo ottaa puheeksi alkuterveystarkastuksessa. Tässä tutkimuksessa haluttiin selvittää myös sitä, helpottiko lomakkeen käyttö mielenterveysasioiden kartoittamista ja puheeksi ottamista alkuterveystarkastuksissa. 94 %vastaajista kertoi, että lomake helpotti tai osittain helpotti mielenterveysasioiden puheeksi ottamista.
Mielenterveysosio-lomake koettiin pääsääntöisesti riittäväksi mielenterveysasioiden kartoittamisessa alkuterveystarkastuksessa. Asiaa kysyttäessä kymmenen vastaaja kuudestatoista koki lomakkeen riittäväksi ja kuusi vastaaja koki sen osittain riittäväksi. Asiaa tarkemmin kysyttäessä osa vastaajista toivoi lisäkysymyksiä liittyen nykyiseen stressiin ja huoliin. Joissain vastauksissa tuli ilmi, että lomake koettiin liian laajana.
Lomakkeen koettiin auttaneen ammattilaista ja asiakasta keskinäisen luottamuksellisen asiakassuhteen luomisessa. Vastaajista 88% koki onnistuneensa luottamussuhteen rakentamisessa tapaamisen aikana. Osittain luottamussuhteen oli kokenut onnistuneensa luomaan 14 %. Vastaajista 12 koki lomakkeen osittain auttaneen luottamussuhteen rakentumisessa. Kolme vastaaja koki, ettei lomake auttanut tässä asiassa.
Lomakkeen koettiin sujuvoittavan alkuterveystarkastusta. 81 % vastanneista kertoi, että lomake oli sujuvoittanut alkuterveystarkastusta vähintään osittain. Yhdessäkään vastauksessa ei kerrottu, että lomake olisi hankaloittanut alkuterveystarkastusta.
Tutkimuksessa selvitettiin myös sitä, tekikö ammattilainen kirjaukset potilastietojärjestelmään tapaamisen aikana. Kolmessa vastauksessa ammattilainen kertoi tehneensä kirjaukset kokonaan potilastietojärjestelmään tapaamisen aikana. Osittain kirjaukset tapaamisen aikana oli tehnyt neljä ammattilaista. Yhdeksän ammattilaista ei tehnyt kirjauksia potilastietojärjestelmään lainkaan tapaamisen aikana. Tutkimuksessa kysyttiin myös sitä, miksi kirjauksia ei tehty tapaamisen aikana, jos niitä ei tehty silloin. Vastauksia tuli kysymykseen 13 kpl ja niissä jokaisessa todettiin, ettei kirjauksia haluta tai voida tehdä silloin, kun potilas on vastaanotolla. Usea ammattilainen kertoi haluavansa keskittyä keskusteluun ja vuorovaikutukseen potilaan kanssa eikä halua samaan aikaa olla tekemisessä tietokoneen kanssa. Tilannetta kuvattiin esim. näin: ” Luottamussuhteen luomiseksi on parempi keskittyä asiakkaan kanssa keskusteluun kuin tietokoneelle kirjaamiseen” Ammattilaiset kuitenkin kokivat lomakkeen käytön sujuvoittaneen kirjausten tekemistä. Yli 80 % vastaajista koki lomakkeen sujuvoittaneen tai sujuvoittaneen osittain kirjausten tekemistä potilastietojärjestelmään. Jos lomake ei ollut sujuvoittanut potilastietojen kirjaamista juurikaan, syynä oli useimmin ajanpuute. Yhdessä vastauksessa kävi ilmi, että organisaatio oli luonut valmiit fraasit potilastietojärjestelmään kirjaamista varten, jolloin lomake ei luonnollisestikaan sujuvoittanut kirjaamista.
Lomakkeen käyttö tukee kiintiöpakolaisten akkuterveystarkastuksen tekemistä
Lomake koettiin kohtuullisen helposti käyttöön otettavaksi. Vastauksista 81% kertoi lomakkeen käyttöönoton olleen helppoa, 19% oli kokenut käyttöön oton vaikeaksi.
Kautta linjan lomakkeeseen oltiin tyytyväisiä. 88% vastaajista antoi tyytyväisyyskyselyssä arvon 4, kun arviointia piti tehdä välillä 1-5. Kolme vastaajaa kertoi, että lomakkeen käyttöön ottaminen ei ollut helppoa. Aineistosta ei noussut esille, miksi sitä ei koettu helpoksi ja tätä asiaa olisi kiinnostavaa selvittää lisää. Sanallisissa vastauksissa nousi esille se, ettei kaikissa organisaatioissa tunnettu Protect-kyselyä, joka oli osa mielenterveysosiota. Tämän todettiin hankaloittavan potilastietojen kirjaamista, koska ei ole varmuutta tunteeko seuraava potilastietojen lukija Protect-kyselyä ja sen sisältöä.
Ammattilaiset kokivat lomakkeen myös auttavan jatko-ohjauksessa ja tietojen antamisessa asiakkaalle tarjolla olevista palveluista. 94 % vastaajista kertoi lomakkeen auttaneen heitä jatko-ohjauksessa kokonaan tai osittain. Vastaajien mukaan lomakkeen avulla sai kattavan tiedon asiakkaan sen hetkisestä tilanteesta sekä tarpeista jatkopalvelujen suhteen. Vastaajat kertoivat myös, että mielenterveysasioista oli helpompi puhua asiakkaalle, koska kaikki kysymykset kaikille asiakkaille olivat samoja.
Yksi vastaaja kertoi, että lomake ei auttanut jatko-ohjauksessa, 15 vastaajaa kertoi lomakkeen auttaneen tai vähintään osittain auttaneen jatko-ohjauksen suhteen. Toisaalta sanallisissa vastauksissa tuli ilmi, että mielenterveysasioiden esille ottaminen ja toimenpiteet siihen liittyen eivät aina ole helppoja. Mm. näin kertoi yksi vastaaja:
” Asiakkaat eivät ole ekalla sh:n terveystarkastuskäynnillä yleensäkään motivoituneet psyyken hoitoon vaan fysiikan kuntoon saattamiseen. Ammattilaisena tietysti ymmärrän psyyke fysiikka yhteyden. Masennustestauksen paikka on mielestäni useamman tapaamisen jälkeen, ei alkuterveystarkastuksessa, jossa muutenkin todella paljon terveyskysymyksiä esillä. Psyyken hoitoon motivoiminen vie aikaa ja vaatii pitemmän tutustumisen asiakkaaseen.”
Lomakkeen koettiin myös pääsääntöisesti helpottavan tietojen välittämistä tarjolla olevista mielenterveyspalveluista asiakkaalle.
Lomake mielenterveysosion hyödyntäneen ammattilaisen tekemää alkuterveystarkastusta mielenterveysasioiden tarkastelussa. Ammattilaisten vastauksissa tuli esille tyytyväisyys lomakkeeseen.
Pakolaistaustaisten mielenterveyden erityispiirteiden huomioon ottaminen eri palveluissa ja palveluiden kehittämisessä kaipaavat tukea ja tehostamista. Palvelujen käytön esteiden parempi tiedostaminen ja niihin puuttuminen edistävät palveluiden käyttöä. Ammattilaiset kokivat tutkimustulosten perusteella valmiin lomakkeen edesauttavan mielenterveysasioiden puheeksi ottamista. Myös jatko-ohjauksen tarvittaviin palveluihin sekä tietojen antamisen mielenterveyspalveluista yleensä koettiin tapahtuvan sujuvammin lomakkeen avulla.
Potilastietojen kirjaaminen sujuvoitui lomakkeen avulla. 80% vastaajista kertoi potilastietojen kirjaamisen sujuvoituneen lomakkeen ansioista. Potilastietoja ei viety järjestelmään tapaamisen aikana, vaan vasta tapaamisen jälkeen. Tästä voitaneen päätellä, että lomakkeen käyttö ei tukenut varsinaisesti potilastietojen viemistä järjestelmänä samaan aikaan tapaamisen kanssa vaan tiedot oli vietävä järjestelmään myöhemmin.
Jatko-ohjauksen suhteen lomake myös antoi tukea ja apua ammattilaisen työhön. Valtaosa vastaajista kertoi lomakkeen auttaneen heitä jatko-ohjauksessa sekä vahvistaneen ammattilaisen osaamista jatkopalveluista kertomisessa.
Lähes kaikki vastaajat (88 %) kertoivat olevansa tyytyväisiä lomakkeeseen ja kertoivat sen hyödyttäneen työtään. Lisäksi lomake koettiin helpoksi ottaa käyttöön.
Vaikka lomakkeen testaajien ryhmä oli pieni voidaan pilotin tulosten valossa kannustaa ammattilaisia ottamaan lomake käyttöön kiintiöpakolaisten alkuterveystarkastuksissa