Kiintiöpakolaisten mielenterveyden kartoittaminen alkuterveystarkastuksessa
Turvapaikanhakijan alkuterveystarkastusmallin mielenterveysosio soveltuu myös kiintiöpakolaisten alkuterveystarkastuksissa hyödennettäväksi.
Toimintamallin nimi
Turvapaikanhakijan alkuterveystarkastusmallin mielenterveysosio soveltuu myös kiintiöpakolaisten alkuterveystarkastuksissa hyödennettäväksi.
Kiintiöpakolaisten alkuterveystarkastuksessa on tarpeen kiinnittää huomiota myös mielenterveyteen ja kartoittaa mahdollisia palveluntarpeita. Tässä voidaan hyödyntää turvapaikanhakijan alkuterveystarkastukseen kehitettyä mielenterveysosiota.
Alkuterveystarkastuksen mielenterveysosiota testattiin kiintiöpakolaisten alkuterveystarkastuksissa osana PALOMA2-hanketta, jota rahoittaa EU:n Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto AMIF.
Suomi vastaanottaa pakolaiskiintiössä YK:n pakolaisjärjestön (UNHCR) pakolaisiksi katsomia henkilöitä tai muita kansainvälisen suojelun tarpeessa olevia ulkomaalaisia. Suomi on vastaanottanut kiintiöpakolaisia jo 1970-luvulta alkaen. Eduskunta päättää vuosittain valtion talousarvion hyväksymisen yhteydessä, kuinka monta kiintiöpakolaista Suomi sitoutuu vuosittain vastaanottamaan. Hallitusohjelmassa todetaan, että vuonna 2020 kiintiöpakolaisia otettiin Suomeen vähintään 850. Tämän jälkeen määrä vaihtelee vuosittain 850 ja 1050 välillä. (www.intermin.fi)
Pakolaistaustaisilla on keskimäärin enemmän psyykkistä kuormaa ja mielenterveyongelmia kuin kantaväestöllä. Mikäli mielenterveyteen liittyviä haasteita ei tunnisteta ajoissa eikä hoitoon ohjausta tapahdu, ongelmat pitkittyvät ja vaikeutuvat. Psykiatristen oireiden ja sairauksien vaillinainen tunnistaminen voi estää turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten terveydenhuoltoon pääsyn ja estää asianmukaisen hoidon saamista (Castaneda ym 2018).
Lähde:
Castaneda , E, A, ym. 2018. Pakolaisten mielenterveyden tukeminen Suomessa. PALOMA-käsikirja. Ohjaus 5/2018.
Lomake on vapaasti verkosta saatavilla, hyödynnettävissä ja käyttöönotettavissa.
Turvapaikanhakijoiden alkuterveystarkastuksen mielenterveysosiota testattiin kolmen eri kaupungin tai kuntayhtymän alueella. Mukana olivat Tampere, Hämeenlinna ja Lahti (Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä). Lomaketta testattiin yhteensä 16 kertaa kolmen eri ammattilaisen toimesta.
Tutkimuksen päähavainnot olivat:
- lomake helpotti mielenterveysasioiden puheeksi ottamista kiintiöpakolaisen kanssa
- potilastietojen kirjaaminen sujuvoitui lomakkeen avulla
- lomake hyödytti asiakkaan jatko-ohjausta
Vaikka lomakkeen testaajien ryhmä oli pieni, voidaan pilotin tulosten valossa kannustaa ammattilaisia ottamaan lomake käyttöön kiintiöpakolaisten alkuterveystarkastuksissa.
Kansikuva
