Kokemus voimavaraksi - Kokemusasiantuntijoiden ohjaama ryhmätoimintamalli masennuksesta toipuville
Kakspy ry:n LOV ME- hankkeessa kehitetty ryhmätoimintamalli masennuksesta toipuville. Kokemusasiantuntijaparin suunnittelemassa ja ohjaamassa ryhmässä osallistujat saavat vertaisuudesta voimaa ja kokemuksesta toivoa sekä työkaluja toipumiseen.
Oivalla ja ymmärrä
Suomen kansallinen mielenterveysstrategia 2020–2030 ehdottaa yhden painopistealueen yhteydessä, että palvelujen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa otetaan huomioon käyttäjien näkemykset hyödyntäen kokemusasiantuntijoita ja asiakkaiden kokemuksia.
Kakspy ry:n LOV ME-hankkeessa vuosina 2018-2021 kehitetty ja käytetty Käyttäjälähtöinen kokeilevan kehittämisen prosessi edistää kokemusasiantuntijuuden vahvistumista myös julkisen sektorin rakenteisiin. Tämä taas edistää järjestöjen ja julkisen sektorin yhteistyötä myös tulevaisuuden sotekeskuksissa. Moniäänisesti, luovasti ideoiden sekä yhteiskehittämällä saamme merkityksellisempiä, ihmisen kohtaavia palveluja ja vahvistamme konkreettisesti demokratiakehitystä ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta.
Prosessissa toimimisessa keskeistä on kaikkien osapuolten positiivisen mielenterveyden vahvistuminen, jonka kehittymistä seurataan henkilökohtaisella tasolla positiivisen mielenterveyden mittariston avulla.
Kokemusasiantuntijoille jotka kehittävät prosessia sekä avulla uusia palveluja ja toimintoja voidaan maksaa hankkeen budjetista palkkioita. Tämä osaltaan edistää kokemusasiantuntijoiden kokemaa mielekkyyttä, vahvistaa heidän työllistymismahdollisuuksia sekä luo uusia kokemusasiantuntijuuteen perustuvia työnkuvia.
Maakunnallisessa sote-organisaatiossa ei tunneta laajasti kokemusasiantuntijuutta. Yhteiskehittämisen prosessissa edistetään kokemusasiantuntijoiden ja ammattilaisten yhteistyötä sekä hyödynnetään kokemustietoa palvelujen kehittämisessä. Samoin prosessissa kokemusasiantuntijoiden työ tulee näkyväksi ammattilaisille ja kokemusasiasiantujat tutuksi ammattilaisille, mikä edistää tulevia yhteistyökuvioita.
Perusterveydenhuollossa on tarvetta matalan kynnyksen ryhmätoimintaan, jonne masentunut/ahdistunut voidaan ohjata ennen kuin tilanne pahenee ja joudutaan siirtymään erikoissairaanhoidon piiriin. Kokemusasiantuntijoilla on kokemusta siitä, miten pitkittynyt hoitoon pääsy hidastaa ja estää toipumista, tämän vuoksi haluttiin luoda matalan kynnyksen ryhmätoimintamalli.
Lähtökysymyksiä kehittämiselle ovat:
- Edistävätkö kokemusasiantuntijoiden ohjaamat ryhmät asiakkaiden positiivista mielenterveyttä?
- Saavatko ryhmään osallistujat tukea vertaisuudesta?
- Masennuksesta toipujille luodaan matalan kynnyksen ryhmä, jossa voi luottamuksella jakaa omaa oloaan ja löytää erilaisia vaihtoehtoja toipumiseen, löytää omia voimavarojaan erilaisten harjoitteiden avulla sekä saada tukea vertaisilta ja kokemusasiantuntijoilta.
- Kokemusasiantuntijatarinat tuovat toivoa toipujille - elämä voi olla merkityksellistä sairastumisesta huolimatta
- Sote-organisaatio saa uuden, käyttäjälähtöisen matalankynnyksen palvelun, jonne on helppo ohjata asiakkaita
- Resursseja säästyy, kun ne kohdistetaan oikein
- Kokemusasiantuntijat saavat itseluottamusta ja varmuutta ohjaajuuteen.
positiivisen mielenterveyden mittari
- Luottamuksen saavuttamiseksi panostetaan ryhmäytymiseen ja tutustumiseen. Keinona esimerkiksi leikkimielinen harjoitus, jossa yhdistetään liike, ääni ja nimi.
- Vertaiskeskusteluja kokemusasiantuntijan ohjaamana
- Toiminnallisia ja luovia menetelmiä, kuten tunnemaalaus, musiikki, rentoutus, liike, leikkimielinen pelaaminen, myönteisen muistelun kortit jne.
- Ulkoilu ja luonnossa liikkuminen
Kohderyhmänä masentuneisuus ja ahdistuneisuushäiriöiset asiakkaat.
Mallin kehittäjillä ja toteuttajilla on omakohtainen kokemus toipumisesta.
Asiakkaita on osallistettu erilaisten tehtävien kautta, keskusteluilla sekä toiminnalla. Jokaiselle on annettu mahdollisuus kertoa mielipide ja osallistua keskusteluun oman voinnin ja halun mukaan. Ketään ei ole pakotettu osallistumaan ryhmätilanteissa, mutta jokainen on kohdattu ja iloksemme jokainen on pystynyt osallistumaan keskusteluun ja toimintaan.
Kuvittele ja kokeile
Perusterveydenhuollossa on tarvetta toimintaan, jossa masentunut tai ahdistunut pääsisi nopeasti ja matalalla kynnyksellä avun piiriin. Näin voitaisiin ennalta ehkäistä asiakkaan tilanteen pahenemista ja sekä mahdollisesti välttää erikoissairaanhoitoon päätymisen.
Kokemusasiantuntijoiden ohjaamat ryhmät masentuneille ja ahdistuneille tuovat uusia resursseja perusterveydenhuoltoon. Vertaistuen merkitys sairastuneelle on tunnetusti tärkeää ja kokemusten jakaminen antaa uusia voimavaroja. Kokemusasiantuntijat tuovat toivoa ryhmäläisille omalla kuntoutumistarinallaan, sekä vahvistavat positiivista mielenterveyttä: Elämä voi olla merkityksellistä sairastumisesta huolimatta. Kokeilussa kokemusasiantuntijoiden ja ammattilaisten yhteistyö tiivistyy ja tehdään kokemusasiantuntijatyötä ylipäätään tunnetuksi. Kokemus voimavaraksi - meille kaikille!
- Ryhmän osallistujat ja ohjaajat toivoivat useampia, enemmän kuin kahdeksan ryhmäkertaa. Esim.12 viikon ryhmässä olisi enemmän vaikuttavuutta.
- 1,5h on minimiaika ryhmäkerralle
- Ennen ryhmän aloittamista voisi olla infotilaisuus mahdollisille asiakkaille, jolloin he voisivat matalalla kynnyksellä käydä katsomassa, onko ryhmä heitä varten. Tämä madaltaisi osallistumisen kynnystä.
- Jokaisen ryhmän alussa oleva kuulumiskierros oli tärkeä ja toimiva rakenne.
- Loppurentoutus oli hyvä, palauttava
- Toiminnalliset menetelmät oli pidettyjä, mutta palautteen mukaan parasta oli yhdessä keskustelu ja jakaminen
- Välipala oli odotettu
- Tärkeintä on luottaa ryhmään ja ryhmäläisiin
- Hiljaisuus on hyvä asia
- Ohjaajien omat ennakkoluulot saivat kyytiä
- Ryhmän viimeisellä kerralla annettu henkilökohtainen palaute - kortti otettiin hyvin vastaan, toi iloa.
- Toisesta ohjaajasta saa voimaa ja tukea. Toisen ohjaajan kanssa pystyi jakamaan positiiviset ja negatiiviset tunnot sekä tehdä laajempia huomioita ryhmäläisistä ja itsestä.
- Palautelaput voi antaa viimeistä edellisellä kerralla kotiin täytettäväksi, niin arvokasta ryhmäaikaa ei mene kirjaamiseen. Suullista palautetta voi kysyä ja ottaa vastaan ryhmän aikana.
- Yhden kerran voisi käyttää eri ammattilaisten vierailulle tai palveluohjaukseen. Esimerkiksi niin, että ohjaajat ovat keränneet aikaisemmilta kerroilta nousseista asioita, kysymyksiä, joihin ammattilainen voisi vastata.
- riittää, kun on oma itsensä, sanoittaa oman jännityksen.
- Ryhmäkertoihin on hyvä valmistautua etukäteen, tehdä ryhmärunko, mutta sen voi joustavasti jättää toteuttamatta, jos ryhmästä nousee toinen aihe esille.