Viestimällä esimerkiksi seminaareissa, ammattilaisille suunnatuissa koulutuksissa ja tilaisuuksissa sekä mediassa kokemusasiantuntija vaikuttaa siihen, miten työttömyys, työttömän elämä ja työllisyyspalveluissa olo ymmärretään. Kokemusasiantuntijoiden näkökulmia esiin tuomalla vaikutetaan suuren yleisön ja päättäjien asenteisiin sekä myös ammattilaisten näkemyksiin ja osaamiseen.
Viestintää eri kanavissa ja kohderyhmille
Kokemusasiantuntijoiden toiminnalla voi olla merkitystä siihen, miten ammattilaiset ymmärtävät ja sanoittavat työttömyyteen ja työllisyyspalveluihin liittyviä asioita. Tämä tukee ammattilaisten tekemää asiakas- ja palvelujen ja toimintojen kehittämistyötä. Ammattilaisille viestimisen lisäksi kokemusasiantuntijat voivat tukea myös ammattilaisen omaa viestintää ja asennevaikuttamista.
Laajempi viestintä voi vaikuttaa siihen, miten yleisesti yhteiskunnassa työttömyydestä ja sen hoidosta puhutaan. Viestintää voivat olla esimerkiksi työttömien tekemä podcast tai työttömien antamat haastattelut työttömyydestä. Työttömät voivat myös antaa lausuntoja, tehdä kuntalaisaloitteita taikka kirjoittaa suoraan päättäjille.
Katso esimerkkejä vaikuttamiskeinoista: Asiakasosallisuus on yhdessä tekemistä. Esimerkkejä ja ajatuksia työllisyyden asiakasraati- ja kokemusosaajatoiminnasta. (Pksotu.fi, pdf)
Kokemusasiantuntijoiden koulutuksesta valmiuksia vaikuttamistyöhön
Kokemusasiantuntijoiden koulutus on tärkeää suunnitella hyvin. Koulutuksen on hyvä sisältää muun muassa tietoa kokemusasiantuntijana toimimisesta ja työllisyyden palvelujärjestelmästä sekä esiintymistaitoja. Koulutusta edeltävässä haastattelussa käydään läpi koulutuksen tavoitteet ja tarkoitus.
Kokemusasiantuntijan tärkein työkalu on oma kokemustarina, jonka kirjoittaminen ja työstäminen on olennainen osa koulutusta. Koulutuksessa kokemusasiantuntijat kuuntelevat ja kommentoivat toistensa kokemustarinoita ja tukevat toisiaan niiden tekemisessä. Analyyttinen kokemustarinan tarkastelu auttaa siirtämään kokemuksia yleiselle tasolle antaen valmiuksia kehittämis- ja vaikuttamistyöhön osallistumiseen.
Toiminnasta tiedotettava laajasti ja verkostoja hyödyntäen
Koulutuksen hankintaan tai järjestämiseen itse on oltava resursseja. Koulutusta kannattaa mainostaa laajasti eri kanavia pitkin, ja myös paperimainoksia kannattaa olla esimerkiksi erilaisissa matalan kynnyksen kohtaamispaikoissa. Kokemusasiantuntijatoimintaa kannattaa markkinoida eri kanavissa, jotta eri tahot ja organisaatiot olisivat tietoisia toiminnan olemassaolosta ja hyödyistä. Tällaisen verkostotyön on hyvä olla laajaa, toistuvaa ja vuorovaikutteista.
Toiminnan järjestämisestä
Kokemusasiantuntijatoiminnalla on oltava jokin taho (esim. yhdistys, kunnan työllisyyspalvelut), joka järjestää koulutuksen, koordinoi toimintaa ja vastaa toiminnan viestinnästä. On tärkeää, että kokemusasiantuntija pääsee hänelle mieluisaan tehtävään, esimerkiksi pitämään puheenvuoroja tapahtumissa, vertaistukitehtäviin nuorten pariin tai osatyökykyisten palvelujen kehittämiseen. Kokemusasiantuntijalla on myös oltava riittävästi tietoa palvelujärjestelmästä, jonka kehittämisessä hän on mukana.
Kokemusasiantuntijoille maksetaan toiminnasta palkkio, mihin on oltava rahaa budjetoituna. Palkkion osalta on huomioitava sen byrokraattiset vaikutukset. Esimerkkihankkeen toiminnassa palkkiot ovat jääneet kuukaudessa alle 300 euroon, jolloin niillä ei ole vaikutusta työttömyysetuuteen. Toimeentulotuen saajille palkkio on kuitenkin ongelmallinen, sillä jokainen tienattu euro vähentää tukea. Toiminnassa kannattaakin siis harkita kokemusasiantuntijoiden palkitsemiseen myös muita vaihtoehtoja, jotka eivät vaikuttaisi heidän etuuksiinsa. Kaikkiin vaihtoehtoihin on kuitenkin oltava rahaa budjetoituna.
Lue lisää kokemusosaamisesta (Thl.fi)
Asiakasosallisuus on yhdessä tekemistä. Esimerkkejä ja ajatuksia työllisyyden asiakasraati- ja kokemusosaajatoiminnasta. (Pksotu.fi, pdf)