Kokemusasiantuntija tuo työttömien äänen kuuluviin

Kokemusasiantuntijat tuovat työttömien omaa ääntä tiedotusvälineisiin ja työllisyyspalveluihin. Heidän avullaan voidaan muuttaa mielikuvia työttömyydestä, kehittää ymmärrystä työllisyyspalveluista ja muokata palveluita asiakaslähtöisemmiksi.

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Toimintamallin nimi
Kokemusasiantuntija tuo työttömien äänen kuuluviin
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Kokemusasiantuntijat tuovat työttömien omaa ääntä tiedotusvälineisiin ja työllisyyspalveluihin. Heidän avullaan voidaan muuttaa mielikuvia työttömyydestä, kehittää ymmärrystä työllisyyspalveluista ja muokata palveluita asiakaslähtöisemmiksi.

Toteutuspaikka
Tarmo – monialaisen työllisyystoiminnan kehittäminen yhdessä -hanke (ESR 2019–2021). Toimintamalli on arvioitu osana Sokra-koordinaation ja ESR TL5 -hankkeiden yhteistä Osallisuuden palaset -kehittämistyötä.
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Pohjois-Karjala
Toimintamallin rahoittaja
Euroopan Sosiaalirahasto (ESR)

Luotu

11.08.2021

Viimeksi muokattu

22.03.2024
Toimintaympäristö **

Kokemusasiantuntijat voivat kertoa työttömyyteen liittyvistä kokemuksista erilaisissa seminaareissa tai koulutuksissa, vaikuttaa eri medioiden kautta työttömyydestä ja työttömistä muodostuviin mielikuviin ja tuoda asiakasnäkökulmaa työllisyyspalveluiden kehittämisryhmiin.

Kokemustarinoita voi hyödyntää myös muihin kuin työllisyyspalveluihin vaikutettaessa.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Kokemusasiantuntijoina toimivat kokemusosaajakoulutuksen saaneet henkilöt, joilla on kokemusta työttömyydestä ja työllisyyspalveluista. Kokemusasiantuntijat siis tietävät, mikä heitä on auttanut tai estänyt työllistymispoluilla.

Toiminnan asiakkaita voivat olla työllisyyspalvelujen asiakkaat, joille kokemusasiantuntija tarjoaa vertaistukea. Ammattilaiskohderyhmiä ovat esimerkiksi työllisyyspalvelujen ammattilaiset, joiden kanssa kokemusasiantuntijat voivat yhdessä kehittää työllisyyspalveluja.

Kokemustietoa voidaan hyödyntää muun muassa palvelujen suunnittelussa, arvioinnissa ja työntekijöiden kouluttamisessa. Kokemusasiantuntijat voivat tehdä yhteistyötä myös sote-palveluiden ammattilaisten kanssa. Tiedotusvälineet ovat tärkeä kohderyhmä yhteiskunnallisen tietoisuuden lisäämiseksi.

Myös muiden kuin työllisyyspalvelujen asiakkaita voi valmentaa ja kannustaa viestimiseen kokemusnäkökulmasta sekä tarjota tähän mahdollisuuksia ja käytäntöjä.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

Viestimällä esimerkiksi seminaareissa, ammattilaisille suunnatuissa koulutuksissa ja tilaisuuksissa sekä mediassa kokemusasiantuntija vaikuttaa siihen, miten työttömyys, työttömän elämä ja työllisyyspalveluissa olo ymmärretään. Kokemusasiantuntijoiden näkökulmia esiin tuomalla vaikutetaan suuren yleisön ja päättäjien asenteisiin sekä myös ammattilaisten näkemyksiin ja osaamiseen.

Viestintää eri kanavissa ja kohderyhmille

Kokemusasiantuntijoiden toiminnalla voi olla merkitystä siihen, miten ammattilaiset ymmärtävät ja sanoittavat työttömyyteen ja työllisyyspalveluihin liittyviä asioita. Tämä tukee ammattilaisten tekemää asiakas- ja palvelujen ja toimintojen kehittämistyötä. Ammattilaisille viestimisen lisäksi kokemusasiantuntijat voivat tukea myös ammattilaisen omaa viestintää ja asennevaikuttamista.

Laajempi viestintä voi vaikuttaa siihen, miten yleisesti yhteiskunnassa työttömyydestä ja sen hoidosta puhutaan. Viestintää voivat olla esimerkiksi työttömien tekemä podcast tai työttömien antamat haastattelut työttömyydestä. Työttömät voivat myös antaa lausuntoja, tehdä kuntalaisaloitteita taikka kirjoittaa suoraan päättäjille.

Katso esimerkkejä vaikuttamiskeinoista: Asiakasosallisuus on yhdessä tekemistä. Esimerkkejä ja ajatuksia työllisyyden asiakasraati- ja kokemusosaajatoiminnasta. (Pksotu.fi, pdf)

Kokemusasiantuntijoiden koulutuksesta valmiuksia vaikuttamistyöhön

Kokemusasiantuntijoiden koulutus on tärkeää suunnitella hyvin. Koulutuksen on hyvä sisältää muun muassa tietoa kokemusasiantuntijana toimimisesta ja työllisyyden palvelujärjestelmästä sekä esiintymistaitoja. Koulutusta edeltävässä haastattelussa käydään läpi koulutuksen tavoitteet ja tarkoitus.

Kokemusasiantuntijan tärkein työkalu on oma kokemustarina, jonka kirjoittaminen ja työstäminen on olennainen osa koulutusta. Koulutuksessa kokemusasiantuntijat kuuntelevat ja kommentoivat toistensa kokemustarinoita ja tukevat toisiaan niiden tekemisessä. Analyyttinen kokemustarinan tarkastelu auttaa siirtämään kokemuksia yleiselle tasolle antaen valmiuksia kehittämis- ja vaikuttamistyöhön osallistumiseen.

Toiminnasta tiedotettava laajasti ja verkostoja hyödyntäen

Koulutuksen hankintaan tai järjestämiseen itse on oltava resursseja. Koulutusta kannattaa mainostaa laajasti eri kanavia pitkin, ja myös paperimainoksia kannattaa olla esimerkiksi erilaisissa matalan kynnyksen kohtaamispaikoissa. Kokemusasiantuntijatoimintaa kannattaa markkinoida eri kanavissa, jotta eri tahot ja organisaatiot olisivat tietoisia toiminnan olemassaolosta ja hyödyistä. Tällaisen verkostotyön on hyvä olla laajaa, toistuvaa ja vuorovaikutteista.

Toiminnan järjestämisestä

Kokemusasiantuntijatoiminnalla on oltava jokin taho (esim. yhdistys, kunnan työllisyyspalvelut), joka järjestää koulutuksen, koordinoi toimintaa ja vastaa toiminnan viestinnästä. On tärkeää, että kokemusasiantuntija pääsee hänelle mieluisaan tehtävään, esimerkiksi pitämään puheenvuoroja tapahtumissa, vertaistukitehtäviin nuorten pariin tai osatyökykyisten palvelujen kehittämiseen. Kokemusasiantuntijalla on myös oltava riittävästi tietoa palvelujärjestelmästä, jonka kehittämisessä hän on mukana.

Kokemusasiantuntijoille maksetaan toiminnasta palkkio, mihin on oltava rahaa budjetoituna. Palkkion osalta on huomioitava sen byrokraattiset vaikutukset. Esimerkkihankkeen toiminnassa palkkiot ovat jääneet kuukaudessa alle 300 euroon, jolloin niillä ei ole vaikutusta työttömyysetuuteen. Toimeentulotuen saajille palkkio on kuitenkin ongelmallinen, sillä jokainen tienattu euro vähentää tukea. Toiminnassa kannattaakin siis harkita kokemusasiantuntijoiden palkitsemiseen myös muita vaihtoehtoja, jotka eivät vaikuttaisi heidän etuuksiinsa. Kaikkiin vaihtoehtoihin on kuitenkin oltava rahaa budjetoituna.

Lue lisää kokemusosaamisesta (Thl.fi)
Asiakasosallisuus on yhdessä tekemistä. Esimerkkejä ja ajatuksia työllisyyden asiakasraati- ja kokemusosaajatoiminnasta. (Pksotu.fi, pdf)

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

OSALLISUUDEN OSA-ALUEET: KOKEMUSASIANTUNTIJOIDEN VIESTINNÄLLÄ VAIKUTTAMINEN VAHVISTAA TYÖTTÖMIEN OSALLISUUTTA YHTEISKUNNASSA

  1. Osallisuus omassa elämässä
  2. Osallisuus yhteisöissä ja vaikuttamisen prosesseissa
  3. Osallisuus yhteisestä hyvästä

Kokemusasiantuntijan osallisuus omassa elämässä vahvistuu, kun hän saa toimia uudessa roolissa, saa kokemusta työyhteisössä toimimisesta ja asiakastyöstä, ja hän hyödyntää monipuolisesti elämänkokemustaan toisten auttamiseksi. (1)

Osallisuus yhteisöissä ja vaikuttamisen prosesseissa vahvistuu, kun työllisyyspalveluiden toimintaa kehitetään, mallinnetaan, seurataan ja arvioidaan, ja niistä viestitään yhdessä ammattilaisten ja kokemusasiantuntijoiden kanssa. Kokemusasiantuntijan valmiudet ja kokemus yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta vahvistuvat. Kokemusasiantuntija vaikuttaa myös ammattilaisten viestintään aiheesta. (2)

Yhteiskehittäminen sekä puheenvuorot eri tilaisuuksissa ja mediassa hälventävät työttömyyttä kohtaan tunnettuja ennakkoluuloja ja muuttavat yhteiskuntaa avoimempaan ja tasa-arvoisempaan suuntaan. Samoin työllisyyspalvelujen toimintakulttuuri voi muuttua kokemusosaajien tiedon myötä osallisuutta vahvistavammaksi. (3)

Toimintamalli on osa laajempaa osallisuuden edistämisen kokonaisuutta, joka kokoaa yhteen vastaavanlaisia heikoimmassa asemassa olevien osallisuutta edistäviä toimintamalleja:

ARVIOINTI (PDF-LIITE)

Malli on arvioitu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa kehitettyjen osallisuuden osa-alueiden ja lupaavan käytännön kriteerien näkökulmasta osana Sosiaalisen osallisuuden edistämishanke – Sokran ja ESR TL5 -hankkeiden Osallisuuden palaset -kehittämistyötä.

Sokran arvio toimintamallista Kokemusasiantuntija tuo työttömien äänen kuuluviin 11.8.2021 (pdf 314 kt)

Vinkit toimintamallin soveltajille **

Pohjois-Karjalassa haluttiin lisätä päättäjien tietoisuutta työttömien elämästä

Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistyksen työllisyyshankkeiden asiakkaat kokivat, etteivät päättäjät tiedä työttömien elämästä eikä työttömiä kuulla työllisyyspalveluista. Näistä lähtökohdista järjestettiin Tarmo-hankkeessa työllisyysteemainen kokemusosaaja-pilottikoulutus syksyllä 2020. Koulutukseen löydettiin mukaan hankkeen työvalmentajien henkilökohtaisen tiedottamisen sekä verkostoissa tapahtuneen tiedottamisen kautta. Osanottajia tuli mukaan myös paperimainosten myötä, joita jaettiin matalan kynnyksen kohtaamispaikkoihin, kirjastoihin ja kauppojen ilmoitustauluille.

Tarmo-hankkeessa tehty viestintä- ja vaikuttamistoiminta liittyi kokemusosaajatoiminnan lisäksi myös asiakasraatitoimintaan, joka oli käynnistynyt jo ennen Tarmo-hanketta.

Lue lisää: Asiakasosallisuus on yhdessä tekemistä. Esimerkkejä ja ajatuksia työllisyyden asiakasraati- ja kokemusosaajatoiminnasta. (Pksotu.fi, pdf)

Koulutetut kokemusosaajat ja paikallisorganisaatiot yhteistyössä

Kolme kuukautta kestäneestä koulutuksesta valmistui viisi kokemusasiantuntijaa, joista Tarmo-hankkeessa käytettiin nimitystä kokemusosaaja. Kuudella koulutuskerralla käsiteltiin muun muassa kokemusosaajien roolia ja työnkuvaa, työllisyyden palvelujärjestelmää ja miten kokemusosaamista voisi siinä hyödyntää, osallistujien omien kokemustarinoiden laatimista sekä esiintymistilanteita ammattilaisten opastuksella.

Pohjois-Karjalan alueen työllisyystoimijoiden verkostolle tiedotettiin toiminnasta jo ennen koulutuksen alkamista ja toisen kerran koulutuksen käynnistyttyä, jolloin pohdittiin yhdessä kokemusosaajien mahdollisia tulevia rooleja ja työkenttiä. Valmistuttuaan kokemusosaajat pitivät työllisyystoimijoiden alueellisissa tapaamisissa lyhyen infon toiminnasta. Pohjois-Karjalassa neljä organisaatiota, mukaan lukien Joensuun kaupungin työllisyyspalvelut sekä YTYÄ!-hanke, on tarttunut uuteen mahdollisuuteen ja aloittanut yhteistyön työllisyyden kokemusosaajien kanssa. Suunnitteilla on muun muassa kehittäjäasiakastoimintaa sekä vertaistoimintaa.

Toiminnan rahoitus

Toiminnan koordinaattoreita ovat olleet Tarmo-hankkeen työntekijät, ja hankkeen päättyessä vastuu säilynee Pohjois-Karjalan sosiaaliturvayhdistyksellä. Hankkeen aikana kokemusosaajien palkkiot on maksettu hankkeen budjetista ja jatkossa palkkion maksajana tulevat olemaan kokemusosaajan tilaavat toimijat. Kokemusosaajakoulutuksesta on tullut kustannuksia muun muassa välipalatarjoiluista sekä kauempaa tulleiden osallistujien matkakuluista. Lisänä oli toimistokuluja sekä kahden vierailevan kouluttajan, Siun soten kokemusasiantuntijan ja esiintymistaitokouluttajan, palkkiot.

Toiminnasta tiedottaminen

Toimintaa on nostettu esiin sopivissa yhteyksissä työllisyystoimijoiden verkostopalavereissa ja keskinäisessä yhteydenpidossa. Toiminnasta on tehty mediatiedote maakunnan suurimpiin mediakanaviin ja sitä mainostetaan sosiaaliturvayhdistyksen verkkosivuilla, somekanavilla ja maakunnallisessa järjestötietopalvelussa sekä valtakunnallisesti järjestökenttien uutiskirjeiden kautta.

KEHITTÄJÄT

Tässä kuvattu ja Sokran arvioima toimintamalli perustuu Tarmo-hankkeen (1.1.2019–30.6.2021) kanssa tehtyyn kehittämistyöhön.

Kehittäjien yhteyshenkilöt:

  • Matleena Pekkanen, työhönvalmentaja, Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry, matleena.pekkanen(at)pksotu.fi
  • Hilkka Pirhonen, projektipäällikkö, Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry, hilkka.pirhonen(at)pksotu.fi

Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry:n verkkosivut
Tarmo-hankkeen julkaisu: Asiakasosallisuus on yhdessä tekemistä (Pksotu.fi, pdf)

Kansikuva
Kokemusasiantuntija tuo työttömien äänen kuuluviin on muun muassa ESR-rahoituksella kehitetty osallisuuden palanen.

Kehittämisen vaihe

icon/launch Created with Sketch. Valmis