Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Kokemusasiantuntijatyöskentely sosiaalipalveluissa

Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Kokemusasiantuntijat työskentelevät perhekeskuksessa perhesosiaalityössä, lastensuojelussa ja aikuissosiaalityössä. He tekevät yksilötyötä, toimivat sote-ammattilaisten työpareina, ohjaavat erilaisia ryhmiä ja toimivat tiimien asiantuntijajäseninä.

Toimintaympäristö

Kuvauksen palvelu toimii Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella Kurikan perhekeskuksessa. 

 

 

 

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella (ent. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri) on koulutettu kokemusasiantuntijoita vuodesta 2010 alkaen. Kokemusasiantuntijat ovat mielenterveys- tai päihdetaustaisia toipuneita tai sairastavia henkilöitä tai heidän läheisiään. Vuonna 2019 valmistui myös ensimmäinen fyysisten sairauksien kokemusasiantuntijaryhmä. Koulutettuja kokemusasiantuntijoita on yhteensä n. 200 henkilöä, ja heistä 60-70 työskentelee enemmän tai vähemmän aktiivisesti kokemusasiantuntijatehtävissä. Jotkut kokemusasiantuntijat tekevät kuukausittain jopa 30 työtehtävää, ja jotkut tekevät muutaman tehtävän vuoden aikana. Monille kokemusasiantuntijakoulutus on osa omaa toipumista, eivätkä he työllisty lainkaan tehtäviin. Työtehtävien vuosittainen kokonaismäärä on noussut alun muutamasta sadasta vuoden 2020 yli 5000:een työtehtävään. 

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen kokemusasiantuntijakoulutus on vuoden mittainen kokonaisuus, sisältäen 188 tuntia opiskelua: 

- jakso 1. Mitä on kokemusasiantuntijuus, perusteet (55 h)

- jakso 2. Tietoa kokemuksen rinnalle, kohti teoriaa (39 h)

- jakso 3. Syventymistä teoriaan, teoreettinen runko (55 h)

- jakso 4. Minä kokemusasiantuntijana, kohti kokemusasiantuntijan työtä (39 h)

 

Kokemusasiantuntijat ovat ammattilaisen rinnalla toimivia henkilöitä. Vertaistuki ja omakohtainen kokemus yhdistää heitä potilaisiin ja asiakkaisiin. 

Työtehtävät sijoittuvat esim. erikoissairaanhoidossa psykiatrian osastoille, joissa kokemusasiantuntijoilla on säännölliset työvuorot, jolloin he ovat potilaiden saatavilla. He voivat käydä vertaistukikeskusteluja, viettää yhteistä aikaa, aktivoida potilaita esim. ulkoiluun tai yhteisiin aktiviteetteihin. Kokemusasiantuntija voidaan tilata myös yksittäisen potilaan tarpeisiin, esim. samasta oireesta tai sairaudesta toipunut kokemusasiantuntija vertaistueksi akuutissa tilanteessa olevan tueksi ja toivoa antamaan. Myös avohoidossa työskentelevät ammattilaiset Etelä-Pohjanmaan alueelle sekä erikoissairaanhoidossa että peruspalveluissa voivat tilata kokemusasiantuntijoita asiakkaidensa tapaamisiin. Tapaamisia voi olla tietty määrä (5), ja niistä saatua hyötyä ja mahdollista jatkotarvetta arvioidaan tämän jälkeen yhdessä asiakkaan ja hänen hoidostaan vastaavan ammattilaisen kanssa. 

Kokemusasiantuntijat toimivat myös mielenterveys- ja päihdetyön peruspalveluissa esim. erilaisissa ryhmissä vetäjinä tai apuvetäjinä ammattilaisen rinnalla. Heitä pyydetään jäseniksi erilaisiin kehittämistyöryhmiin asiakasnäkökulman varmistamiseksi. 

Kokemusasiantuntijat toimivat säännöllisesti erilaisissa mielenterveys- ja päihdetyön tukiyksiköissä, päivätoiminnoissa ja asumisyksiköissä erilaisissa työtehtävissä. Näitä tehtäviä ovat esim. aulahenkilönä toimiminen, edellä mainitut ryhmän vetämiset sekä sosiaalisena tukena toimiminen. Tämä voi tarkoittaa esim. asiakkaan kanssa kirjastossa käyntejä, virastossa asioimista, lenkille lähtemistä. Kotikäyntityössä kokemusasiantuntijat ovat olleet työparina ammattilaisen rinnalla. Kokemusasiantuntijoiden itsenäistä kotikäyntityötä on myös aloiteltu. 

Kokemusasiantuntijat ovat olleet mukana Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen Voimaa arkeen - luennoilla. He ovat tuoneet ammattilaisen esittämän alustuksen rinnalle omaan kokemukseensa perustuvan näkemyksen samasta aiheesta. Kokemusasiantuntijat ovat luennoineet tai kertoneet oman toipumistarinansa myös monissa muissa tilaisuuksissa esim. oppilaitoksissa oppilaille tai henkilökunnalle. 

Kustannukset, joita ovat tuntitaksa ja matkakorvaukset, on hoitanut aikaisemmin sairaanhoitopiiri, nykyisin hyvinvointialue. On nähty tärkeänä juurruttaa kokemusasiantuntijatyötä ensiksi sairaanhoitopiirin omien yksiköiden toimintaan ja pikkuhiljaa myös kuntien peruspalveluihin. 

Kokemusasiantuntijatyötä on juurrutettu peruspalveluissa myös perhe- ja lastensuojelutyöhön. Kokeilun kautta on huomattu tarve, käytettävyys ja hyöty, mikä saadaan, kun kokemustieto lisätään ammattilaisen tarjoaman osaamisen rinnalle. 

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Tarpeet, asiakas

Vertaistuen tarve - tarve saada sellaista tietoa, että samankaltaisten haasteiden kanssa painivia on muitakin. Samaa kokeneen antama tieto siitä, että tilanteesta voi päästä eteenpäin. Tarve saada kokemus yhdessä jakamisesta, se voimaannuttaa ja mahdollistaa poispääsyn yksinäisyyden, ulkopuolisuuden ja häpeän ilmapiiristä. 

Kokemusasiantuntija ei anna varsinaista edukaatiota, mutta voi kuitenkin tyydyttää asiakkaan tiedon tarvetta kokemuksellisesta näkökulmasta liittyen lastensuojelun- ja/tai perhetyön asiakkuuteen ja palveluprosesseihin. Asiakkaalla on tarve kiireettömän kohtaamisen kokemukseen, jossa olotilana ihminen ihmiselle ja rinnalla kulkemisen ilmapiiri.

 

Tarpeet, ammattilainen ja organisaatio

Ammattilainen voi kokea esim. haastavissa tilanteissa tai hoitosuhteissa lisäavun tarpeen, ja tämä tarvittava lisänäkökulma voi ollakin hedelmällisin juuri saman kokeneelta kuntoutuneelta potilaalta. Ammattilainen saa myös omaan ajatteluunsa hyötyä näkökulmansa laajentumisen myötä ja saa mahdollisuuden ehkä myös reflektoida omia tunteita, kokemuksia, asenteita.

Ammattilainen voi paremmin keskittyä perustyöhön ja asiakkaan ammatilliseen kohtaamiseen. Hänelle saattaa jäädä enemmän aikaa sosiaalityön tekemiseen, kun potilaan muita tarpeita huomio täsmällisesti kokemusasiantuntija. 

Organisaatio pystyy tarjoamaan laadukkaamman ja kokonaisvaltaisemman palvelun asiakkaalle, kun ihmisen hyvinvointia tuetaan kokonaisvaltaisesti jo varhaisessa vaiheessa. Tällä saattaa olla myös taloudellisesti myönteisiä vaikutuksia inhimillisten hyötyjen lisäksi. 

Kokemusasiantuntijat ovat mukana palveluiden kehittämistyössä. He voivat antaa huomionarvoisia vinkkejä prosessien sujuvoittamiseksi ja asiakaslähtöisyyden lisäämiseksi. 

 

Tarpeet, yhteiskunta

Kokemusasiantuntijatoiminnan vahvistuessa ja saadessa sijaa palveluissa, mielenterveyden häiriöihin, päihdeongelmiin ja sosiaalisiin haasteisiin liittyvä stigma vähenee. Tällöin kansalaiset saavat apua aikaisemmassa vaiheessa ongelmiinsa, kun asiat voidaan ottaa puheeksi ja esille. Tällöin avusta hyödytään helpommin ja kustannuksia voi syntyä vähemmän, kun oireet ja haitat ei pääse kärjistymään äärimmilleen. 

Palvelut kokonaisuudessaan muodostuvat laadukkaammiksi ja tehokkaammiksi. Voi syntyä myös taloudellista hyötyä, kun tilanteeseen puututaan varhaisessa vaiheessa monipuolisesti, ja kynnys tulla avun piiriin madaltuu. 

Ylipäänsä, kun asiakkaan näkökulma tuodaan eri keinoilla palveluihin mukaan, lisää se kuntalaisten sitoutumista omaan kuntoutumiseen ja hoitoon ja silloin palvelu on vaikuttavaa. 

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Projektityöntekijät Ulla Aninko-Rajala (p. 050 4742192, ulla.aninko-rajala@hyvaep.fi) ja Sini Kirvesmäki, Etiäppäin! -hanke (Kokemusasiantuntijatoiminta osaksi kuntien peruspalveluita 2021-2023) HYVAEP

Kokemusasiantuntijakoordinaattori Krista Rintamäki (p. 050 4742802) ja Tiina Ojajärvi (p. 050 4742963) HYVAEP

Kurikan perhekeskuksen sosiaalityöntekijä Tiina Lenkkeri

Kokemusasiantuntija Juhana Mäkitöyli 

 

Tavoiteltu muutos

Kokemusasiantuntijatoiminnan vakiintuneen aseman jatkuminen em. toimijoiden palveluissa. 

Toiminnan kehittyminen vallisevien muutostarpeiden mukaan.

Siirtyminen hyvinvointialueelle on tuonut paljon muutoksia ja myös avoimia kysymyksiä palveluiden toteuttamiseen. Toimintaympäristö on siis jonkinlaisessa turbulenssissa, mutta usein isojen muutosten aikana on hyvä tarkastella kaikkia toimintoja kriittisesti ja samalla muokata toimintatapoja laajemminkin. 

Muutoksen mittaaminen

Kokemusasiantuntijuuden käytön seuraaminen, erilaisten työtehtävien määriä tilastoidaan.

 

Toteutussuunnitelma

Kokemusasiantuntijatoiminta jatkuu yksiköissä vakiintuneen toimintatavan mukaisesti. Tarvittaessa toimintaa päivitetään.

Työskentelyn toteuman ja sisällön tarinallistaminen, sanoittaminen näkyväksi tekeminen prosessin aikana. Sitä kautta vahvistaminen ja osaksi palvelua tekeminen. 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Asiakkaat ovat lapsia perheineen, joilla on perhesosiaalityön tai lastensuojelun asiakkuus tai aikuisia, joilla on aikuissosiaalityön asiakkuus. Asiakkaan kanssa voi lisäksi toimia laaja ammattilaisverkosto, joka pyrkii tarjoamaan asiakkaalle kokonaisvaltaista tukea. Asiakkaat elävät hankalissa elämäntilanteissa, joissa merkittävä toivoa vahvistava tekijä on vertainen tuki. 

Jokainen ihminen tarvitsee kohdatuksi ja kuulluksi tulemista voidakseen hyvin. Asiakkaat eivät välttämättä tule riittävällä tasolla kohdatuiksi ammattilaisten kanssa. Tämä voi johtua siitä, että asiakas ei uskalla tai halua avautua ammattilaiselle. Ammattilaisella voi olla vaikeuksia luottamuksellisen suhteen rakentamisessa ja asiakkaan kohtaamisessa kiireen ja työn kuormittavuuden vuoksi.

Asiakkaat saattavat etsiä yhteyttä ja kohdatuksi tulemista lukuisista eri palveluista siinä onnistumatta. Asiakkaan kokemus aidosta kohtaamisesta voi vähentää tarvetta palveluille. Kokemusasiantuntija toimii ihmisenä ihmiselle -periaatteella, eikä asiakkaan tarve tulla kohdatuksi vaadi ammatillista osaamista. Kokemusasiantuntijan esiin tuomat näkökulmat lisäävät ammattilaisen ymmärrystä ja avaavat uusia keinoja asiakkaan auttamiseksi. 

Asiakkailta ja ammattilaisilta on kysytty palautetta palveluista ja työskentelystä kokemusasiantuntijan kanssa.  

Muiden kehittämien ratkaisujen hyödyntäminen
  • Hirschovits-Gerz, T., Sihvo, S., Karjalainen, J. ja Nurmela, A. 2019.  Kokemusasiantuntijuus Suomessa                      Selvitys kokemusasiantuntijakoulutuksen ja -toiminnan käytännöistä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Työpaperi 17/2019. 
  • Kostiainen, E., Ahonen, S., Verho, T., Rissanen, P. ja Rotko, T. 2014. Kokemukset käyttöön -kokemusasiantuntijatoiminnan kehittäminen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Työpaperi 36/2014.
Ratkaisun perusidea

Kokemusasiantuntija työskentelee sosiaalipalveluiden perhekeskuksessa eri työmuodoissa; yksilötyötä tehden, ammattilaisen työparina, systeemisten tiimien jäsenenä sekä ryhmänohjaajana. 

Hänellä on kotitiimi, josta hän verkostoituu tarvittaville tahoille lastensuojeluun, perhesosiaalityöhön ja aikuisosiaalityöhön. 

 

 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Toimintamallin käyttöönotto edellyttää hyvässä työskentelytilassa olevaa tiimiä, jonka toimintatapa on joustava, avoin ja ilmapiiri luottamuksellinen. Ilmapiirin tulee olla hyvin ennakkoluuloton ja  kehitysmyönteinen. Ei ole itsestäänselvyys, että kokemusasiantuntija, jonka näkökulma on vahvasti asiakkuudessa, on ammattilaistiimin tasavertainen jäsen. Erityisesti kun asiakkaina on haavoittuvassa asemassa olevia lapsia ja perheitä.  

On huomioitava, että kokemusasiantuntijan riittävään perehdyttämiseen on varattava työaikaa. Ei ole kuitenkaan tarpeen, että kokemusasiantuntija perehtyy organisaatioon ja sen toimintaa ja työskentelyä ohjaavaan lainsäädäntöön perinpohjaisesti, vaan yksi etu onkin juuri se, että hän voi rakenteista ja toimintamalleista tietämättä ilman ennakkokäsityksiä antaa uudenlaisia ajatuksia ja ideoita palveluiden toteuttamiseksi ja asiakkaiden auttamiseksi. 

On tärkeää, että sosiaalipalveluissa työskentelevä kokemusasiantuntija on tarkkaan valittu sopiva henkilö. Työskentely edellyttää tilannetajua ja joustavuutta sekä vuorovaikutus- ja kohtaamistaitoja. Huonot kokemukset voivat aiheuttaa takapakkia toiminnalle. Kokemusasiantuntijatyöskentely on usein erityisen suurennuslasin alla, joten on toimittava erityisen tarkasti tämä huomioiden. 

Koulutettujen kokemusasiantuntijoiden työskentely edellyttää taloudellista resurssia. Kokemusasiantuntijat voivat esim. olla palkkioperusteisesti työsopimussuhteisia koordinoivaan tahoon (ns. nollasopimus), jolloin kokemusasiantuntijatyön tilaava taho maksaa esim. jälkilaskutuksella sopimuksessa määritellyn tuntihinnan työstä ja km- korvaukset. Työskentely eroaa vapaaehtoistyöstä ja se on monilta osin ammattimaiseen toimintaan rinnastettavaa. 

Työskentelyä on hyvä aloittaa pienesti ja rajatusti ja laajentaa sitä, jos sille on luontevasti tarvetta ja tilaa. 

Vinkit toimintamallin soveltajille

Toimintamallin käyttöönotto edellyttää ammattilaistiimiltä hyvää työskentelytapaa ja toimijuutta keskenään. Resurssina voidaan todeta myös ymmärrys kokemustiedon ja -osaamisen merkityksestä ja hyödyistä sosiaalityössä ja myönteinen asenne sen ottamisesta mukaan tähän työhön. Kokemusasiantuntijan vastaanottaminen mukaan tiimiin edellyttää myös riittävää perehdyttämistä eli aikaresurssia. 

Kannattaa valita tarkkaan sopiva kokemusasiantuntija, jonka oma tausta on työhön sopiva ja hän on taidoiltaan joustava ja sosiaalisesti mukautuva. Työskentely kannattaa aloittaa pienesti tiettyjen sopivien ammattilaisten luotsaamana (ks. edellä). 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Toimintaa aloitettiin hyvin pienellä työajalla, muutamalla tunnilla yhtenä päivänä viikossa. Tilanne osoittautui kuitenkin sellaiseksi, että tarvetta oli nopeasti isommalle tuntimäärälle. 

Toiminta eteni edellisen lisäksi myös siten, että työhön ryhdyttiin ilman tarkempia ennakkosuunnitelmia.  Koska ei ollut aiempaa tietoa ja kokemusta siitä, mihin kokemusasiantuntijaa voitaisiin perhekeskuksessa hyödyntää, oli näin toimittava. Tämä edellyttää yksiköltä ennakkoluulottomuutta ja rohkeutta. Kokemusasiantuntija verkostoitui fyysisesti suht yhtenäisissä perhekeskuksen tiloissa, kävi esittäytymässä kotitiiminsä ulkopuolisille työntekijöille ja kertoi olevansa käytettävissä. Nopeasti ammattilaiset alkoivat pyytämään häntä mukaansa työpareiksi esim. kotikäynneille ja ryhtyivät miettimään, ketkä asiakkaista hyötyisivät kokemusasiantuntijan tapaamisesta ammattilaistyöskentelyn lisäksi. Kokemusasiantuntijan kalenteri alkoi täyttymään päivä päivältä ja pian muutaman tunnin työpanos yhtenä työpäivänä oli täysin riittämätön aikaresurssi.