Koronakokeilut ikäihmisten kohtaamispaikkatoiminnassa
Koronapandemia vaikutti ikäihmisten kohtaamispaikkatoimintaan monin tavoin. Pandemian vuoksi kehitettiin erilaisia tapoja olla yhteyksissä ikäihmisiin tapaamisrajoitusten voimassaolon aikana ja luotiin kotoa käsin toteutuvia osallistumisen mahdollisuuksia.
Toimintamallin kehittämisen lähtökohtana oli koronaviruspandemian aiheuttama poikkeustilanne, jonka vuoksi etenkin ikääntyneet välttivät lähikontakteja. Fyysisten kohtaamisten ja kohtaamispaikkatoiminnan sijaan oli tärkeää kehittää muita yhteydenpidon ja toiminnan muotoja. Tilanteen rauhoituttua ikääntyneille suunnatun kohtaamispaikkatoiminnan järjestäminen oli mahdollista, mutta toimintaa oli tarvetta muokata tartuntojen ehkäisemiseksi. Talvikauden 2020-21 aikana kohtaamisia järjestettiin runsaasti myös etäyhteyksien avulle.
Toimintamalli liittyy poikkeustilaa laajemmin myös väestön ikääntymiseen, ikääntyneiden kotona asumisen tukemiseen ja digitalisaatioon. Koronakokeilut tarjoavat ideoita etäyhteyksien hyödyntämiseksi ja osallistumismahdollisuuksien tarjoamiseksi kotoa käsin ikääntyneille suunnatussa toiminnassa.
Kohderyhmänä olivat kotona asuvat ikääntyneet, jotka kaipasivat osallistumisen mahdollisuuksia kotoaan käsin tai ilman lähikontaktia. Kohtaamispaikoissa käyneiden lisäksi toiminnalla oli mahdollista tavoittaa myös uusia ikääntyneitä.
Asiakasymmärrystä on kertynyt aikaisemmin järjestetyn kohtaamispaikkatoiminnan kautta.
Koronavirusepidemian vuoksi ikääntyneiden fyysisen kohtaamispaikkatoiminnan tilalle kehitettiin muita vaihtoehtoja ja turvallisempia tapaamisen muotoja. Uudenlaisessa tilanteessa kokeiltiin erilaisia ideoita toiminnan jatkamiseksi:
- Etäyhteyksien käyttäminen: Facebook-ryhmä, etätapaamiset Jitsi Meet -sovelluksella, tapahtumien striimaaminen, myös kirjoituskilpailu, puhelut ja yhteydenotot tekstiviestitse.
- Kirjoituskilpailun järjestäminen: tarjosi osallistumismahdollisuuden kotoa käsin myös ilman tietoteknistä osaamista. Kilpailu antoi aiheen kirjoittaa, aktivoi ja toi ihmisiä yhteen palkintotilaisuudessa.
- Kauppa-apuna toimiminen: Konkreettinen apu kauppakassien kuljettamisessa
- Ulkotoiminnan lisääminen: Keväällä 2020 ja 2021 järjestettiin parveke- ja pihajumppia. Myöhemmin toimintaa järjestettiin myös laajemmin ulkona esimerkiksi kävelylenkkien muodossa ja epidemiatilanteen salliessa myös kahvittelun merkeissä.
- Taukoliikunnan lisääminen: Taukoliikunta kasvatti suosiotaan. Ryhmäliikunnan ja liikuntapaikkojen rajoitukset vaikuttivat siihen, että yhdessä liikkuminen oli toivotumpaa kuin aiemmin.
- Kohtaamispaikkatoiminnassa tehdyt muutokset: Kohtaamispaikkatoimintaa toteutettiin ulkona, turvaväleillä, maskeja käyttäen, hyvää hygieniaa noudattaen ja myös ilman kahvittelua. Osallistujilta kerättiin yhteystietoja, jotta toiminnan keskeytyessä heihin voitiin olla yhteydessä. Kohtaamispaikkatoimintaa järjestettiin aiempaa lyhyemmillä kohtaamisilla, mutta viikoittain eli useammin kuin aikaisemmin.
- Rupattelun ja kohtaamisten tärkeys: Tämä pyrittiin huomioimaan poikkeuksellisen vuoden aikana. Huolet olivat yhteisiä ja ne lievittyivät yhdessä jutellen.
- Tavoitettavissa oleminen
Etäyhteyksien käyttäminen: Mielenkiintoinen sisältö voi kannustaa osallistumaan ja kokeilemaan digitaalisia laitteita ja palveluita. Etäyhteyksien avulla oli myös mahdollista tuoda toisilleen vieraita ihmisiä ja eri kohtaamispaikkojen ryhmiä yhteen. Digitaalisten etäyhteyksien käyttö voi kuitenkin vaatia ennakointia, opettelua ja aikaa.
Etätapaamisia harjoiteltiin syksyllä 2020 kohtaamispaikkojen lähikerroilla ja viikkoaikatauluun lisättiin etätapaaminen, joka toteutettiin Jitsi Meet -sovelluksella. Paikalla oli tällöin kaksi ohjaajaa, joista toinen pystyi keskittymään ryhmän toimintaan ja toinen auttamaan tarvittaessa esim. puhelimitse teknisissä ongelmissa, joita osallistujilla saattoi olla. Tapaamisen lopuksi ainakin toinen ohjaajista jäi huoneeseen varmistamaan, että kaikki osallistujat saivat ohjelman suljettua. Kaikki etäkohtaamiset järjestettiin samannimisessä Jitsi Meet -huoneessa samalla salasanalla, jonka sai ohjaajilta pyytämällä. Yhdenmukainen huoneen nimi ja salasana mahdollisti myös satunnaiset kohtaamiset etänä ja oli osallistujille helppo muistaa.
Kun etätapaamisen käytännöt tulivat tutuiksi, oli mahdollista keskittyä yhdessäoloon ja unohtaa väline. Markku-hankkeessa kokeiltiin yhteensä 9 erilaista etäryhmää, joita olivat esimerkiksi miehille suunnattu "ukkoryhmä", muistilautaharjoittelu sekä mielen hyvinvoinnin ryhmä. Vilkkaimpina viikkoina eri osallistujia oli lähes kaksikymmentä, joista osa osallistui useampiin ryhmiin. Etäryhmiin voitiin osallistua myös yhdessä yhdellä laitteella ja ne tarjosivat toisille osallistujille matalan kynnyksen osallistumismahdollisuuden esimerkiksi toipilaana ollessa.
Markku-matkaava päiväpalvelu -hankkeessa on kehitetty myös Yhdessä digirohkeaksi -toimintamalli, johon voit tutustua Innokylässä. Linkki löytyy sivun oikeasta laidasta.
Digitaalisten ratkaisujen lisäksi oli mahdollista käyttää myös muita etäosallistumismahdollisuuksia, kuten puheluita, tekstiviestejä tai kirjoituskilpailua, jotka eivät vaatineet opettelua ennakkoon, vaan olivat osallistujille jo valmiiksi tuttuja.
Kirjoituskilpailun järjestäminen: Kirjoituskilpailun tavoitteena oli järjestää osallistumismahdollisuus turvallisesti kotoa myös ilman tietoteknistä osaamista ja se tavoitti myös uusia osallistujia. Osallistumismahdollisuuden tarjosi niin kirjoittaminen kuin kilpailun palkintotilaisuuskin, joka toi ihmisiä yhteen.
Kauppa-apuna toimiminen: Kauppa-apu oli konkreettista apua, jonka ohessa oli mahdollisuus vaihtaa myös ystävälliset tervehdykset turvavälejä noudattaen. Kauppakassiin laitettiin toisinaan mukaan järjestötoimijoiden yhdessä tekemiä keväisiä korttitervehdyksiä, lukemista tai jumppaohjeita. Konkreettisen avun tarjoamisen ohessa oli mahdollista ilahduttaa ja aktivoida avun saajia.
Ulkotoiminnan lisääminen: Ulkotoiminnan mahdollisuudet ja positiiviset vaikutukset huomattiin kokeilun aikana. Parveke- ja pihajumpat tarjosivat matalan kynnyksen osallistumismahdollisuuden omasta kodistaan käsin ikkunan läpi, parvekkeelta tai omassa pihapiirissä. Tämän lisäksi ulkona oli mahdollista toteuttaa hyvin monipuolista toimintaa ja ulkoilulla näytti olevan virkistävä ja vapauttava vaikutus ryhmätoimintaan. Ulkotoiminnan osallistumiseen vaikuttivat pihapiiri ja ulkoiluympäristöt. Säähän sopeuduttiin pukeutumalla oikein ja tarjoamalla istuinalustat, joskin sää ja kävelyolosuhteet vaikuttivat osallistujien määrään ja järjestettävään toimintaan, esim. pakkasella tai kovalla helteellä. Ulkotoimintaan osallistumisen kynnys voi olla myös uusille ihmisille naapurustossa matalampi.
Taukoliikunnan lisääminen: Taukoliikuntaa lisättiin toiminnassa, koska koronapandemian vuoksi liikkuminen oli monilla vähentynyt, liikuntaryhmät olivat jääneet tauolla ja monet liikuntapaikat olivat kiinni. Ryhmissä toivottiin lisää liikuntaa tästä syystä. Muut vapaa-ajan mahdollisuudet vaikuttivat siihen, millaiselle toiminnalle oli tarvetta ja tilausta.
Kohtaamispaikkatoiminnassa tehdyt muutokset: Viikottaiset tapaamiset toimivat hyvin ja orientoituminen seuraavan viikon toimintaa oli helpompaa, kun tapaamisten välillä ei ollut useampaa viikkoa. Maskien käytössä vertaistuella oli tärkeä merkitys ja uuteen asiaan voitiin tutustua keskustellen ja vaihtamalla kokemuksia yhdessä. Yhteystietoja ei aiemmin kerätty, jotta tapaamisiin olisi matala osallistumiskynnys. Yhteystiedot olisivat kuitenkin yllättävässä tilanteessa mahdollistaneet yhteydenoton osallistujien suuntaan.
Rupattelun ja kohtaamisten tärkeys: Poikkeusolojen tauon jälkeen käynnistettyyn toimintaan liittyi erityistä iloa ja helpotusta, kun saattoi taas olla yhdessä ihmisten kanssa: rupatella ja jakaa huolia. Yhteiset naurun hetket olivat erityisen arvokkaita epävarmuuksien aikana.