Kortteleihin kulttuuria
Kortteleihin kulttuuria on taide- ja kulttuuripainotteinen ryhmätoiminnan muoto, joka toteutetaan moniammatillisena verkostotyönä. Tuloksena syntyy ikäihmisille suunnattua ryhmätoimintaa, joka toteutetaan lähipalveluna.
Oivalla ja ymmärrä
Muistisairaudet Käypä hoito -suositus 2017 mukaan Suomessa on arviolta 200 000 henkilöä, joilla kognitiivinen toiminta eli tiedonkäsittely on lievästi heikentynyt. Vuonna 2013 noin 100 000 kärsi lievästä ja 93 000 vähintään keskivaikeista muistisairauden oireista. Vuosittain Suomessa noin 14 500 henkilöä sairastuu muistisairauteen.
Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnissa toteutetun Hyvinvointibarometri 2017 -tutkimuksen aineiston perusteella useampi kuin joka kolmas vastaaja katsoi, että muistisairauksien osalta tilanne kehittyy ongelmaksi seuraavan neljän vuoden kuluttua. Lähes vastaavat olivat luvut yksinäisyyden osalta. Asiantuntijoiden mukaan yksinäisyydestä on muodostumassa ongelma, joka on yhteydessä myös muuhun hyvinvointiin.
Taiteen ja kulttuurin merkitys ihmisen psykososiaalisen hyvinvoinnin edistämisessä on tunnistettu ja tunnustettu. WHO:n raportin 2019 mukaan taiteella voi olla positiivista merkitystä mm. sairauksien ehkäisemisessä sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Sosiaalisten tekijöiden tiedetään vaikuttavan merkittävästi terveyteen, taide- ja kulttuuriharrastuksiin osallistumisen mahdollistamisen on havaittu mm. vähentävän yksinäisyyttä ja lisäävän sosiaalista pääomaa.
Ihmisellä on oikeus kulttuuriin ja taiteeseen. Tämä oikeus on julistettu YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa ja se on kirjattu kuntien kulttuuritoimintalakiin. Jokaisella tulisikin olla mahdollisuus osallistua taiteisiin ja kulttuuriin elämäntilanteesta riippumatta ja saada näin mahdollisuuden toimia aktiivisesti omassa elämässään tavoilla, jotka synnyttävät hyvinvointia ja mielekästä elämää. Ensisijaisen tärkeää on kehittää ja löytää keinoja ihmisen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämiseen.
Tilastojen mukaan Etelä-Pohjanmaalla väestö ikääntyy muuta maata keskimäärin nopeammin. Myös muistisairaiden osuus väestöstä on Etelä-Pohjanmaalla maan korkeimpia. Etelä-Pohjanmaalla noin 45 % muistisairauteen sairastuneista hoidetaan kotihoidossa. Terveydenhuollon ja muilla yhteiskunnan sektoreilla tapahtuvan kehitystyön peruslähtökohtana tulee olla ikäihmisten kotona asumisen mahdollistaminen.
Etelä-Pohjanmaalla on havaittu, että etenkin suurimpien kaupunkien keskustoissa asuu yksinäisiä ikäihmisiä, jotka tarvitsevat henkistä tukea. Osa on muuttanut iäkkäänä maalta kaupunkiin esim. lähemmäs lapsia ja uudessa tilanteessa niin ympäristö kuin sosiaalinen verkosto on muuttunut. Ennen virkeästä ja rikkaasta sosiaalisesta elämästä on sosiaalinen verkosto supistunut merkittävästi ja kynnys löytää mukaan uusiin sosiaalisiin toimintaympäristöihin on korkea. Eksymisen pelossa ei uskalleta liikkua vieraassa kaupungissa kuin pakollisissa paikoissa (kauppa, pankki, apteekki).
Seinäjoen kaupungin teettämässä K65-kulttuuristrategiaan liittyvässä kyselyssä (Teitti Elina, 2020) selvitettiin mm. kulttuuritapahtumiin osallistumisen esteitä. Yksi kolmannes vastaajista kertoi osallistumisen esteeksi sen, että ei pääse liikkumaan paikalle tapahtumiin. Tämä este oli sitä suurempi, mitä iäkkäämpi vastaaja oli. Muita esteitä olivat mm. ettei ole sopivaa seuraa tai ei ole varaa osallistua.
Ensiarvoisen tärkeää on kehittää keinoja, missä ikääntyneille mahdollistetaan oman sosiaalisen toimintaympäristön laajentaminen ja ylläpitäminen mahdollisimman matalalla kynnyksellä.
Toimintamallin kehittäjinä toimii Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistys ry.
Toiminnanjohtaja Minna Huhtamäki-Kuoppala on toimintamallin kehittämisen taustalla olevan Kortteleihin kulttuuria -hankkeen kehittäjä ja ideoija. Toimintamallin kehittäjänä on Kortteleihin kulttuuria -hankkeen hankevastaava Katja Kujala yhdessä toiminnanjohtajan ja hanketyöntekijän kanssa. Hankkeessa työskentelee hankevastaava ja hankteyöntekijä, joilla molemmilla on työkokemusta sekä sote-puolen että taidepedagogiikan ammattikentiltä. Työntekijät tuovat toimintamallin kehittämiseen kulttuurihyvinvoinnin ja soveltavan taiteen näkökulman.
Kehittäjän yhteistyökumppaneita ovat Kortteleihin kulttuuria -ryhmätoiminnalle tiloja tarjoavat tahot, mm. Sevas Kodit Oy, Mehiläisen, Attendon ja julkisen puolen hoivakoteja sekä kaupunkien kirjastoja. Erityisesti ikääntyneille suunnatun toiminnan tarjoaminen taloyhtiön omissa tiloissa on isännöitsijälle merkityksellinen, heille se tarjoaa alustan kehittää yhteisöllistä asumista, kohteen viihtyvyyttä ja turvallisuutta. Hoivakodeille omien tilojen tarjoaminen ”yhteiseksi olohuoneeksi” myös talon ulkopuolella asuville ikääntyneille tarjoaa raikkaan tuulahduksen talon asukkaiden elämään talon ulkopuolelta. Myös kirjastot kehittävät omaa toimintaansa jatkuvasti etsien kirjastotoimintaan uusia käyttötarkoituksia.
Kortteleihin kulttuuria -ryhmätoiminnan mallia kehitetään tiiviissä yhteistyössä mm. Etelä-Pohjanmaan alueen kuntasektorilla toimivien ikääntyneiden asiakasohjaajien ja kotihoidon henkilökunnan kanssa. Kotihoito sekä ikääntyvien asiakasohjaajat jakavat tietoa Kortteleihin kulttuuria -toiminnan ryhmistä sekä kannustavat asiakkaitaan osallistumaan. Yhdessä mietitään myös keinoja kaikkein haasteellisimmassa elämäntilanteessa olevien ikäihmisten tavoittamiseen. Ikääntyneiden parissa työskenteleville ammattilaisille yhteinen tavoite Kortteleihin kulttuuria -toiminnan kanssa on hyvinvoiva, elämäänsä tyytyväinen asiakas.
Yhteistyökumppanina toimii myös SeAMK. Kulttuurituotannon, sosionomian ja geronomian opiskelijat ovat kurssiensa, harjoitteluidensa sekä opinnäytetöidensä kautta tuottaneet sisältöä ryhmätoiminnan kehittämiseen.
Tärkeimpinä kehittäjäyhteistyökumppaneina toimivat asiakkaat eli ikäihmiset itse. He ovat parhaita asiantuntijoita mitä tulee toiminnan tarpeisiin, sisältöön ja toimintamalliin. Asiakkaat osallistuvat ryhmän ohjelman suunnitteluun ja tuottavat ohjelmaan sisältöä tuomalla omat taitonsa esiin. Työnjako ja ohjelman sisältö sovitaan ryhmäkohtaisesti. Riippuen valitusta toiminnan muodosta ryhmän ohjaajina toimivat joko alan ammattilaiset tai ryhmäläiset itse.
Kortteleihin kulttuuria -hanke kuuluu valtakunnalliseen Elämänote ohjelmaan, jota koordinoivat Ikäinstituutti sekä Valli ry. Elämänote-ohjelmaan kuuluvilla 20 hankkeella kaikilla on yhteinen tavoite: parantaa haasteellisissa elämäntilanteissa olevien ikäihmisten osallisuutta ja elämänhallintaa sekä hyvää arkea. Valtakunnalliseen verkostoon kuuluminen lisää tiedon vaihtoa ja asiakasymmärrystä, se myös lisää toiminnan valtakunnallista näkyvyyttä sekä edesauttaa mallin leviämistä.
Eteläpohjalaisten kaupunkien ja kuntien taajama-alueille on syntynyt vireää ikääntyneille suunnattua matalankynnyksen ryhmätoimintaa, joissa osallistujat saavat suunnitella toiminnan sisältöä, tuoda esille omia taitojaan ja vahvuuksiaan sekä saavat nauttia kanssaihmisten taidoista.
Ryhmätoimintaan osallistumisen myötä ikäihmisten yksinäisyyden tunne on vähentynyt, sosiaalinen aktiivisuus on lisääntynyt ja arki tullut mielekkäämmäksi.
Kortteleihin kulttuuria -toiminta on osaltaan elävöittänyt esimerkiksi ryhmätoiminnan, esitysten ja näyttelyiden kautta taloyhtiöiden, hoivakotien sekä asuinalueiden kulttuuritarjontaa.
Yhteistyöverkostojen kautta on tavoitettu myös suurimmassa syrjäytymisvaarassa olevia ikäihmisiä.
Yhteistyöverkostojen kautta toiminta on juurtunut osaksi pysyvä rakenteita.
Terveyttä ja hyvinvointia edistävä toiminta parhaassa tapauksessa pidentää ikäihmisten kotona asumista ja vähentää hoidon tarvetta yhteiskunnalle koituvia kustannuksia säästäen.
Ryhmät tilastoidaan, syntyykö ryhmiä ja kuinka monta. Mille alueelle syntyy/ei synny ja miksi.
Ryhmiin osallistujat tilastoidaan. Osallistujista tilastoidaan sukupuolijakauma sekä ikä. Saadun tiedon perusteella arvioidaan, tavoitetaanko haluttu kohderyhmä / kuinka laajasti / millainen on sukupuolijakauma.
Ryhmätoimintoihin osallistuville tehdään laajempi arviointikysely kerran vuodessa ja saaduista vastauksista tehdään vuosittain koonti. Arviointikriteereinä toimivat toiminnan tavoitteet, jotka ovat:
- Tarjota ikäihmisille matalan kynnyksen kulttuuripainotteista ryhmätoimintaa, joihin voi osallistua mahdollisimman lähellä omaa kotia, päivänvalon aikaan
- Tarjota sisältöä ikäihmisten arkeen
- Ikäihmiset tutustuvat toiminnan myötä uusiin ihmisiin ja heidän sosiaalinen aktiivisuutensa lisääntyy
- Ikäihmisten osallisuuden tunne kasvaa
- Ikäihmisten yksinäisyyden tunne vähenee
- Toiminnassa hyödynnetään ikäihmisten omia voimavaroja ja tietotaitoa
- Ikäihmisen tunne omasta tarpeellisuudesta ja merkityksellisyydestä kasvaa
- Ikäihmisten voimavarat vahvistuvat
- Toiminnassa kehitetään vapaaehtoistoimintaa, mm. vapaaehtois-/vertaisohjaajat
Seuraamalla tavoitteiden pohjalta tehtyjen arviointikyselyjen vastauksia voidaan toiminnan suunnasta tehdä analyysi ja tehdä mahdollisesti tarvittavat korjausliikkeet, mikäli tavoitteita ei olla saavutettu.
Muutaman kerran vuodessa jokaisessa ryhmässä tehdään pienempi tyytyväisyyskysely. Lisäksi jokaisella ryhmätapaamisella kuullaan toiveet seuraavalle kerralle. Ryhmätoimintaa kehitetään jatkuvasti saadun palautteen perusteella.
Kortteleihin kulttuuria -hankkeessa kehitetään toimintaa ikäihmisten psykososiaalisen hyvinvoinnin edistämiseksi taiteen ja kulttuurin keinoin. Erityisesti haasteellisessa elämäntilanteessa olevien ikäihmisten löytämiseksi tehdään etsivää työtä yhteistyössä toiminta-alueen ikääntyvien asiakasohjaajien sekä kotihoidon henkilökunnan kanssa.
Jotta hankkeen toiminnan pariin tavoitetaan myös haasteellisessa elämäntilanteessa olevia ikäihmisiä, kartoitetaan yhteistyökumppaneiden kautta erityisesti sellaisia asuinalueita taajamissa, joilla tiettävästi asuu ikääntyneitä ja joilla ei tiettävästi ole tarjolla ikääntyneille suunnattua toimintaa. Toimintaympäristöä tarkastellaan erityisesti saavutettavuuden näkökulmasta. Ryhmätapaamiset suunnataan rajatusti, esim. vain yhden taloyhtiön asukkaille, jolloin ei tarvita kuljetuspalvelua ja naapuriapu helpottaa esim. liikuntarajoitteisen osallistumista. Mikäli kokoonnutaan yleisiin tiloihin (hoivakodit, kirjastot jne.) otetaan kokoontumisaikatauluissa huomioon julkinen / palveluliikenne.
Löydetyiltä asuinalueilta kartoitetaan ilmaisia kokoontumistiloja. Tilojen löydyttyä alueen asukkaita tiedotetaan alkavasta ryhmätoiminnasta. Toiminnasta tiedotetaan mainoksin lähikauppojen, apteekkien ym. ilmoitustauluilla, postiluukuista jaettavilla kutsukirjeillä sekä ikääntyneiden asiakasohjaajien ja kotihoidon kautta. Myös sähköisiä kanavia sekä sanomalehtien toimintapalstoja hyödynnetään tiedottamisessa.
Toiminnan malli on kolmivaiheinen: tunnustelu – kartoitus – juurruttaminen.
TUNNUSTELUvaiheessa ikäihmisille järjestetään löydetyssä kokoontumistilassa kahvituokio, missä kerrotaan mahdollisuudesta osallistua juuri heille räätälöityyn harrasteryhmään. Kahvituokiossa tunnustellaan osallistujien omia toiveita ja kiinnostuksen kohteita. Aloittava ryhmä itse suunnittelee ja päättää millaista toimintaa he haluavat, ohjaajien tehtävä on avata mahdollisuuksia. Ryhmä keksii itselleen nimen, joka luo yhteisen identiteetin ja lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta. Osallistuneilta kartoitetaan heidän toiveensa myös kokoontumisaikojen suhteen. Yhdessä tehdään puolivuosittainen aikataulu, johon kokoontumisajat merkitään.
KARTOITUSvaiheessa työntekijät toimivat ohjaajina ja turvallisessa ilmapiirissä kartoittavat, millaisia taitoja ryhmästä itsestään löytyy. Houkutus ja innostus ovat työkaluja, joilla kannustetaan ryhmäläisiä toteuttamaan ohjelman sisältöä itse omia voimavarojaan hyödyntäen. Osallistujien voimavaroille ja taidoille annetaan tilaa: ryhmästä voi löytyä esimerkiksi kahvinkeittäjä, tuolijumpan ohjaaja, runonlausuja tai vaikkapa yhteislaulun ohjaaja. Tärkeää on, että jokaiselle halukkaalle löytyy itselleen sopiva tehtävä ja luodaan salliva ilmapiiri myös sille, että osallistuja saa haluta tulla ”valmiiseen pöytään”. Kartoitusvaiheessa tutkitaan myös mahdollisuutta, löytyykö ryhmän sisältä vakituisia vertaisohjaajia. Haavoittuvuuden ehkäisemiseksi vertaisohjaajia kartoitetaan työparina.
Mikäli ryhmä haluaa syventyä johonkin tiettyyn taiteenlajiin, Kortteleihin kulttuuria -toiminnan työntekijät etsivät ryhmän ohjaajaksi valitun taiteenlajin ammattilaisen. Pääosin ryhmille etsitään vapaaehtoisohjaajia (voi myös olla esim. eläkkeelle jäänyt musiikin tai kuvataiteen opettaja), mutta yhteistyötä voidaan tehdä mm. kansalaisopistojen kanssa.
JUURRUTTAMISvaiheessa ryhmille löydetään ohjaajat joko ryhmän sisältä tai muun vapaaehtoistoiminnan kautta, näin ryhmät voivat toimia itsenäisesti Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistyksen vapaaehtoistoiminnasta vastaavan työntekijän ollessa taustatukena. Tuen tulee olla itsenäisyyden alkuvaiheessa selkeää ja vahvaa, jotta toiminta juurtuu pysyväksi. Taustatukea voi antaa myös yhteistyössä toimiva kuntasektorin taho, esimerkiksi ikä- ja muistitori, kansalaisopisto tai kulttuuritoimi. Juurruttamistyössä tärkeintä on nimenomaan tiivis ja monialainen yhteistyö mm. tilojen löytämisessä ja vapaaehtoistoiminnan kehittämisessä.
ESIMERKKI 1: Kanteleryhmä
TILA: Taloyhtiön saunan pukuhuone.
OHJAAJA: Hankkeen työntekijä ja vapaaehtoiset.
TEEMA: Mukavaa yhdessäoloa kahvin kera.
VAPAAEHTOISTOIMINTA: Ryhmäläisistä yksi toimii kahvinkeittäjänä. Hänen kaverinaan on toinen, joka laittaa tilan ennen ryhmää ja sen jälkeen kuntoon. Muut ryhmäläiset ohjaavat satunnaisesti jumppatuokioita, lausuvat runoja tai tuovat muuta ohjelmaa.
MUUTA: Taloyhtiössä asuu pelkästään eläkeikäisiä, joten ryhmätoiminta on vain taloyhtiön asukkaille. Taloyhtiössä ei ole kerhotilaa, mutta suurikokoinen saunan pukuhuonetila, jossa on pieni keittiösyvennys välineineen. Hankkeen päätyttyä toiminta jatkuu osallistujien kesken ilman erityistä ohjaajaa.
ESIMERKKI 2: Soitto soikoon-ryhmä
TILA: Kaupunginkirjaston bänditila.
OHJAAJA: Musiikkialan ammattilainen.
TEEMA: Eläkeikäisten bänditoiminta.
VAPAAEHTOISTOIMINTA: Bändi keikkailee satunnaisesti kaupungin sisällä tapahtuvissa tapahtumissa.
MUUTA: Bändi on avoin kaikille aiheesta kiinnostuville. Mikäli osallistujia tulee paljon, jaetaan ryhmä kahdeksi tai useammaksi bändiksi. Kaupunginkirjasto tarjoaa tilan. Ryhmä jatkaa toimintaansa kansalaisopiston alaisuudessa. Kurssimaksut pyritään pitämään matalina.
ESIMERKKI 3: Huru-ukot käpälämäkeen
TILA: Kaupungin elämys- ja virkistysreitit metsässä.
OHJAAJA: Vertaisohjaaja.
TEEMA: Eläkeikäisten miesten luontoryhmä.
VAPAAEHTOISTOIMINTA: Ryhmä toimii vapaaehtoisohjaajan ohjaamana.
MUUTA: Huru-ukot kiertävät eripituisia ja erilaisia luontoreittejä kävellen ja polkupyöräillen. Omat eväät nautitaan kannonnokassa tai laavulla. Hankkeen päätyttyä ryhmä jatkaa vertaisohjaajan ohjaamana.
ESIMERKKI 4: Saarenkujan mummot
TILA: Osallistujan koti
OHJAAJA: Hankkeen työntekijä.
TEEMA: Mukavaa yhdessäoloa kahvikupin äärellä.
VAPAAEHTOISTOIMINTA: Mahdollisuus juurtua ystävysten spontaaneiksi tapaamisiksi.
MUUTA: Kadun rivitaloissa asuu useampi iäkäs rouva, jotka toivoivat parempaa tutustumista naapureihinsa. Aluksi ryhmä tapasi kujan kerhohuoneessa, mutta kokivat mielekkäämmäksi tavata toistensa kodeissa. Ryhmä on pieni, eikä sillä ole tarkoitusta kasvaa isoksi. Ryhmä jatkaa toimintaansa hankkeen päätyttyä ilman ohjaajaa.
Kuva
Kortteleihin kulttuuria -toiminnan kohderyhmänä ovat eteläpohjalaisten kaupunkien ja suurimpien kuntien taajamissa asuvat eläkeikäiset, erityisesti haasteellisissa elämäntilanteissa olevat ikäihmiset.
Etelä-Pohjanmaalla väestö ikääntyy muuta maata keskimäärin nopeammin. Etelä-Pohjanmaalla 65 vuotta täyttäneiden määrä vuoden 2017 lopussa oli 45 983 eli 24,1 prosenttia väestöstä. Suurimmissa keskustaajamissa asuu karkean arvion mukaan noin 24 000 65 vuotta täyttänyttä.
Myös muistisairaiden osuus väestöstä on Etelä-Pohjanmaalla maan korkeimpia. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen toimintayksikkö Aksilan mukaan vuonna 2014 muistisairauteen maakunnassa oli sairastunut noin 6500 yli 65-vuotiaista ja ennuste tälle ikäryhmälle vuodelle 2030 on yli 9000 muistisairauteen sairastunutta.
Toimintamalliin kehittämistyön taustoituksessa kehittäjät ovat keskustelleet mm. Seinäjoen terveyskeskuksen psykiatrian työryhmän sekä FinFami Etelä-Pohjanmaa ry:n henkilökunnan kanssa toiminnan tarpeellisuudesta ikäihmisten mielen hyvinvoinnin edistämisessä sekä nykyisistä haasteista liittyen mm. ikäihmisten yksinäisyyteen ja syrjäytymiseen. Ymmärrys on yhteinen: matalankynnyksen toiminnan tarjoaminen ikääntyneille on tärkeää yksinäisyyden lieventämiseksi ja arjen mielekkyyden lisäämiseksi ja sitä kautta henkisen hyvinvoinnin edistämiseksi.
Kortteleihin kulttuuria -toiminnan asiakkaat eli ikääntyneet ovat parhaita asiantuntijoita toimintamallin kehittämisessä. Jokaiselta toimintaan osallistuvalta kysytään toiveet ryhmän aikataulutuksesta sekä toiminnan sisällöstä ja he myös itse tuottavat toimintaan tekemistä ja sisältöä. Asiakkaat voivat toimia myös ryhmätoiminnan vertaisohjaajina.
Asiakkailla on mahdollista esittää toiveita, mihin kortteliin tai asuinalueille omassa kotikaupungissa tai -kunnassa ryhmätoimintaa erityisesti toivotaan. Asiakaskyselyjä tehdään mm. Kortteleihin kulttuuria -hankkeen popup-tapahtumissa.
Kuvittele ja kokeile
Kortteleihin kulttuuria -malli pohjautuu Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistyksessä vuonna 2014 luotuun Kylille kulttuuria -toimintamalliin. Kylille kulttuuria -mallissa toiminta kohdistuu haja-asutusseuduille, Kortteleihin kulttuuria -malli on sovellettu taajama-alueilla tapahtuvaan ikäihmisiä osallistavaan kulttuuripainotteiseen ryhmätoimintaan.
Kylille kulttuuria -malli voitti TerveSos palkintokilpailun vuonna 2014, malli on siirretty uuteen Innokylään.