Kylille kulttuuria on taide- ja kulttuuripainotteinen ryhmätoiminnan muoto, joka toteutetaan moniammatillisena verkostotyönä. Työn tuloksena syntyy ikäihmisille suunnattua ryhmätoimintaa joka toteutetaan paikallisesti lähipalveluna.

Toimituksen siirtämä 6/2020.

Toimintamallin nimi
Kylille kulttuuria -malli
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Kylille kulttuuria on taide- ja kulttuuripainotteinen ryhmätoiminnan muoto, joka toteutetaan moniammatillisena verkostotyönä. Työn tuloksena syntyy ikäihmisille suunnattua ryhmätoimintaa joka toteutetaan paikallisesti lähipalveluna.

Toimituksen siirtämä 6/2020.

Toteutuspaikka
Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistys ry, Kulttuurista muistoja –hanke. Kulttuurista muistoja –hanke oli mukana Eloisa ikä-ohjelmassa.
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Lapua
Toimintamallin rahoittaja
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA)

Luotu

26.06.2020

Viimeksi muokattu

19.04.2023
Ratkaisun perusidea

Kylille kulttuuria on toimintamalli, jolla pyritään kulttuurin ja taiteen keinoin ennaltaehkäisemään maaseudulla asuvien ikäihmisten syrjäytymistä ja vähentämään riskiä sairastua muistisairauksiin. Samalla pyritään myös tukemaan ikäihmisten psykofyysissosiaalista hyvinvointia sekä elävöittämään maaseudun kylien kulttuurielämää omien asukkaiden kokemusta ja osaamista hyödyntäen.

Toimintaympäristö

Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistys ry, Kulttuurista muistoja –hanke, Lapua 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Kylille kulttuuria on toimintamalli, jolla pyritään kulttuurin ja taiteen keinoin ennaltaehkäisemään maaseudulla asuvien ikäihmisten syrjäytymistä ja vähentämään riskiä sairastua muistisairauksiin. Samalla pyritään myös tukemaan ikäihmisten psykofyysissosiaalista hyvinvointia sekä elävöittämään maaseudun kylien kulttuurielämää omien asukkaiden kokemusta ja osaamista hyödyntäen.

Tunnustele
Kylän asukkaille järjestetään nuorisoseuroilla tai kylän muissa toimintatiloissa kahvituokio, missä kerrotaan mahdollisuudesta osallistua juuri heille räätälöityyn taidetoimintaryhmään. Tilaisuudessa tunnustellaan kyläläisten omia toiveita ja kiinnostusten kohteita. Yhdessä päätetään mihin taiteen lajiin halutaan paneutua vai valitaanko useampi taiteenlaji. Ryhmä keksii itsellensä nimen, joka kuvaa sekä ryhmäläisiä että valittua toimintamuotoa. Nimi luo ryhmälle yhteisen identiteetin sekä lisää yhteisöllisyyttä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta (esim. sketsiryhmä Leukojen Loksuttajat ja kyläkirjaryhmä Oravan Muistinikkarit).

Kartoita, esimerkki 1 Monitaideryhmät:
Ryhmissä, joissa taiteenlajeja ei haluta määritellä, tarjotaan osallistujille mahdollisuus tutustua useaan taiteen eri lajiin. Taidelajeihin tutustumisissa ryhmän ohjaajina käytetään kunkin taiteenlajin ammattilaisia. Samalla ohjaaja/ohjaajat kartoittavat mitä taitoja ryhmästä itsestään löytyy. Ohjaaja/-t kannustavat ryhmäläisiä valjastamaan omia taitoja ja voimavarojaan hyötykäyttöön. Ohjaajien tärkein työkalu on kyky houkutella, kannustaa ja innostaa. Ohjaajat kannustavat ryhmäläisiä toteuttamaan ohjelman sisältönsä itse ja luovat ilmapiirin, jossa ikääntyneiden on helppoa tuoda esille omia voimavarojaan. Lopputuloksena koko tapaamiskerran sisällön tuottavat ja ohjaavat ryhmäläiset itse (esim. ryhmän kuoroharrastaja tai soittaja ohjaa yhteislauluja, ryhmän aktiivinen tanssija ohjaa pari- tai tuolitanssia, ryhmässä oleva historianharrastaja toimii kylähistoriikkiryhmän ohjaajana jne.)

Kartoita, esimerkki 2 Täsmätaideryhmät:
Ryhmälle, jossa osallistujat valitsevat jonkin tietyn taiteen lajin, tarjotaan heille ohjaajaksi valitun taiteen ammattilainen. Vahvistetaan osallistujien jo olemassa olevia taitoja ja haastetaan heitä kokeilemaan osaamisensa rajoja. Samalla tarjotaan mahdollisuutta itsensä ja itseilmaisunsa kehittämiseen ja elinikäiseen oppimiseen. Ohjaajien taiteellisen tieto-taidon lisäksi ohjaajilla tulee olla kyky innostaa ja kannustaa osallistujia jakamaan omaa osaamistaan myös muille. (esim. esittävän taiteen ryhmät voivat tuottaa esityksiä kyläläisille, kuvataideryhmät järjestää kuvataidenäyttelyitä, musiikkiryhmät konsertteja tai järjestää yhteislauluja esimerkiksi hoivakodeissa).

Tarjoa jatkuvuutta
Monitaideryhmissä tavoitteellisen toiminnan tuloksena saadaan synnytettyä kyliin ikäihmisten kulttuuri- ja taidetoimintaryhmiä, jotka voivat toimia itsenäisesti. Ryhmätoimintaa tukemaan tarvitaan vain tilat esimerkiksi kyläkoulusta, kylätalolta tai nuorisoseuralta. Täsmätaideryhmissä toiminnan tuloksena saadaan synnytettyä kyliin ammattimaisesti ohjattuja taidetoimintaryhmiä, yhteistyökumppanina ohjaajien palkkaamisessa voi toimia esim. paikallinen kansalaisopisto. Jatkuvuus toiminnassa voi parhaimmillaan tarkoittaa ikääntyneiden parantunutta elämänlaatua sekä edistää pidempään kotona asumista. Se voi myös tarkoittaa vireää kyläkulttuuria, jossa ikääntyneiden osaaminen ja kokemus ilmenevät toimintaryhmien tuotoksissa, joista pääsevät nauttimaan koko yhteisö.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Kylille kulttuuria-toiminnan STEAn taloudellinen tuki (Veikkauksen voittovaroin) päättyi 31.12.2019. Kylille kulttuuria-toiminnassa kehitetyt ja juurtuneet ryhmät jatkavat toimintaansa ja ryhmätoiminnasta kiinnostuneet voivat olla jatkossa yhteydessä E-P:n Muistiluotsin tai Kortteleihin kulttuuria-hankkeen työntekijöihin.
Muistiluotsin piirissä jatkavat ns. haja-asutusalueiden ryhmät ja vertaistuelliset ryhmät ja Kortteleihin kulttuuria-hankkeen toiminnassa ns. taajama-ryhmät. Kaikista ryhmistä - niin vertaistuki-, omaisten-, sairastuneiden- ja kulttuuri-ryhmistä kiinnostuneet entiset ja uudet osallistujat ovat tervetulleita jatkossakin kaikkeen toimintaan mukaan!

Kylille kulttuuria -malli osallistui THL:n TERVE-SOS-palkintokilpailuun vuonna 2014 ja oli finalistien joukossa. 

Kansikuva
Kylille kulttuuria

Kehittämisen vaihe

Valmis

Kohderyhmä