Kortteleihin kulttuuria
Kortteleihin kulttuuria on taide- ja kulttuuripainotteinen ryhmätoiminnan muoto, joka toteutetaan moniammatillisena verkostotyönä. Tuloksena syntyy ikäihmisille suunnattua ryhmätoimintaa, joka toteutetaan lähipalveluna.
Toimintamallin nimi
Kortteleihin kulttuuria on taide- ja kulttuuripainotteinen ryhmätoiminnan muoto, joka toteutetaan moniammatillisena verkostotyönä. Tuloksena syntyy ikäihmisille suunnattua ryhmätoimintaa, joka toteutetaan lähipalveluna.
Kuva
Kuvateksti
TaideaviisiKortteleihin kulttuuria -mallissa ikääntyneille tarjotaan matalankynnyksen taide- ja kulttuuripainotteista ryhmätoimintaa mahdollisimman lähellä osallistujan omaa kotia, esim. taloyhtiön kerhohuoneessa. Ryhmän kokoontumisaikataulu ja toiminnan sisältö suunnitellaan räätälöidysti osallistujien toiveiden mukaan. Osallistujia kannustetaan käyttämään ryhmässä omia taitojaan ja voimavarojaan. Ryhmä voi myös toimia vertais- tai vapaaehtoisohjaajien ohjaamina taustaorganisaation toimiessa ohjaajien tukena. Ikääntyneiden asiakasohjaajat ja kotihoidon työntekijät ovat merkittävässä roolissa toiminnasta tiedottamisessa ja toimintaan mukaan kannustamisessa.
Muistisairaudet Käypä hoito -suositus 2017 mukaan Suomessa on arviolta 200 000 henkilöä, joilla kognitiivinen toiminta eli tiedonkäsittely on lievästi heikentynyt. Vuonna 2013 noin 100 000 kärsi lievästä ja 93 000 vähintään keskivaikeista muistisairauden oireista. Vuosittain Suomessa noin 14 500 henkilöä sairastuu muistisairauteen.
Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnissa toteutetun Hyvinvointibarometri 2017 -tutkimuksen aineiston perusteella useampi kuin joka kolmas vastaaja katsoi, että muistisairauksien osalta tilanne kehittyy ongelmaksi seuraavan neljän vuoden kuluttua. Lähes vastaavat olivat luvut yksinäisyyden osalta. Asiantuntijoiden mukaan yksinäisyydestä on muodostumassa ongelma, joka on yhteydessä myös muuhun hyvinvointiin.
Taiteen ja kulttuurin merkitys ihmisen psykososiaalisen hyvinvoinnin edistämisessä on tunnistettu ja tunnustettu. WHO:n raportin 2019 mukaan taiteella voi olla positiivista merkitystä mm. sairauksien ehkäisemisessä sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Sosiaalisten tekijöiden tiedetään vaikuttavan merkittävästi terveyteen, taide- ja kulttuuriharrastuksiin osallistumisen mahdollistamisen on havaittu mm. vähentävän yksinäisyyttä ja lisäävän sosiaalista pääomaa.
Ihmisellä on oikeus kulttuuriin ja taiteeseen. Tämä oikeus on julistettu YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa ja se on kirjattu kuntien kulttuuritoimintalakiin. Jokaisella tulisikin olla mahdollisuus osallistua taiteisiin ja kulttuuriin elämäntilanteesta riippumatta ja saada näin mahdollisuuden toimia aktiivisesti omassa elämässään tavoilla, jotka synnyttävät hyvinvointia ja mielekästä elämää. Ensisijaisen tärkeää on kehittää ja löytää keinoja ihmisen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämiseen.
Kortteleihin kulttuuria -toiminnan kohderyhmänä ovat eteläpohjalaisten kaupunkien ja suurimpien kuntien taajamissa asuvat eläkeikäiset, erityisesti haasteellisissa elämäntilanteissa olevat ikäihmiset.
Etelä-Pohjanmaalla väestö ikääntyy muuta maata keskimäärin nopeammin. Etelä-Pohjanmaalla 65 vuotta täyttäneiden määrä vuoden 2017 lopussa oli 45 983 eli 24,1 prosenttia väestöstä. Suurimmissa keskustaajamissa asuu karkean arvion mukaan noin 24 000 65 vuotta täyttänyttä.
Myös muistisairaiden osuus väestöstä on Etelä-Pohjanmaalla maan korkeimpia. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen toimintayksikkö Aksilan mukaan vuonna 2014 muistisairauteen maakunnassa oli sairastunut noin 6500 yli 65-vuotiaista ja ennuste tälle ikäryhmälle vuodelle 2030 on yli 9000 muistisairauteen sairastunutta.
Toimintamalliin kehittämistyön taustoituksessa kehittäjät ovat keskustelleet mm. Seinäjoen terveyskeskuksen psykiatrian työryhmän sekä FinFami Etelä-Pohjanmaa ry:n henkilökunnan kanssa toiminnan tarpeellisuudesta ikäihmisten mielen hyvinvoinnin edistämisessä sekä nykyisistä haasteista liittyen mm. ikäihmisten yksinäisyyteen ja syrjäytymiseen. Ymmärrys on yhteinen: matalankynnyksen toiminnan tarjoaminen ikääntyneille on tärkeää yksinäisyyden lieventämiseksi ja arjen mielekkyyden lisäämiseksi ja sitä kautta henkisen hyvinvoinnin edistämiseksi.
Kortteleihin kulttuuria -toiminnan asiakkaat eli ikääntyneet ovat parhaita asiantuntijoita toimintamallin kehittämisessä. Jokaiselta toimintaan osallistuvalta kysytään toiveet ryhmän aikataulutuksesta sekä toiminnan sisällöstä ja he myös itse tuottavat toimintaan tekemistä ja sisältöä. Asiakkaat voivat toimia myös ryhmätoiminnan vertaisohjaajina.
Asiakkailla on mahdollista esittää toiveita, mihin kortteliin tai asuinalueille omassa kotikaupungissa tai -kunnassa ryhmätoimintaa erityisesti toivotaan. Asiakaskyselyjä tehdään mm. Kortteleihin kulttuuria -hankkeen popup-tapahtumissa.
Juurruttamisessa tarvitaan monialaista yhteistyötä. Jokaisen ryhmän toiminta suunnitellaan yksilöidysti ja räätälöidysti, tämän vuoksi myös juurruttamissuunnitelma tulee tehdä yksilöllisesti.
Kortteleihin kulttuuria -toimintamalli juurrutetaan alkuvaiheessa osaksi Kortteleihin kulttuuria -hankkeen toimintaa. Työntekijöiden siirtyessä sivuun ryhmänohjauksesta ja vapaaehtoisohjaajien ottaessa toiminnan haltuun, siirtyy vastuu vapaaehtoistoiminnan tuesta hanketyöntekijöille ja hankkeen päätyttyä taustaorganisaatiossa toimivalle vapaaehtoistoiminnasta vastaavalle työntekijälle. Vapaaehtoisohjaajille taustaorganisaatio tarjoaa toiminnan ohjaukseen materiaalia, jatkuvaa taustatukea sekä vuosikellon mukaiset tapaamiset, mm. vapaaehtoisten vertaistapaamiset, virkistyspäivät sekä vuosittaisen kiitosjuhlan.
Esimerkkiprosessi:
Senioritalo, jossa kerhohuone tyhjillään, ei toimintaa
-> kotihoito vinkkaa tyhjillään olevasta kerhohuoneesta Kortteleihin kulttuuria -hankkeen työntekijälle
-> työntekijä ottaa yhteyttä taloyhtiön isännöitsijään, kysyy mahdollisuuksista järjestää asukkaille toimintaa
-> sovitaan käytännön asiat, esim. tilojen käytön säännöt, avaimet ym.
-> työntekijä tekee mainoksen kahvihetkestä kerhohuoneessa asukkaille
-> tiedotetaan laajasti: mainokset lähikaupan ja -apteekin ilmoitustauluilla, kutsukirjeet asukkaiden postiluukuista, kotihoidon tuki tiedottamisessa, sähköiset viestintäkanavat
-> kokoonnutaan ensimmäisen kerran yhteen, kartoitetaan asukkaiden toiveita
-> perustetaan säännöllisesti kokoontuva ryhmätoiminta osallistujien toivomana aikana ja heidän toivomallaan sisällöllä -> ryhmätapaamisten kertyessä kartoitetaan osallistujien omia voimavaroja ja taitoja ryhmän yhteiseksi iloksi, kartoitetaan vertaisohjaajat
-> vaiheittain ryhmän toiminta siirtyy vertaisohjaajille
-> taustatukena toimivan organisaation työntekijä tarjoaa vertaisohjaajille materiaalia toiminnan sisältöön, taustatukea toimintaan sekä organisaation vuosikellon mukaiset virkistys- ja vertaistapaamiset.
Taustaorganisaatio toimii tiiviissä yhteistyössä yhteistyökumppaneiden kanssa ja yksittäisen ryhmän toiminta voi siirtyä myös osaksi jonkin toisen toimijan toimintaa ja rakenteita.
Toimintamalli juurrutetaan jo olemassa oleviin rakenteisiin, joita tarjoavat järjestöt, kuntasektorin toimijat sekä vapaan kentän toimijat. Hyviä tuloksia on jo saatu mm. Kylille kulttuuria -toiminnan juurruttamisessa ryhmien siirryttyä pääosin vapaaehtoistoimijoiden ohjaamiksi.
Kortteleihin kulttuuria -hankkeen viimeisen toimintavuoden aikana (2021) yhteensä 16 ryhmää juurrutettiin osaksi pysyviä toimintoja ja ne jatkavat aktiivista toimintaansa hankkeen päätyttyä. Ryhmät toimivat jatkossa:
- toisen järjestötoimijan alaisuudessa
- kaupungin kulttuuritoimen alaisuudessa
- kaupungin ikääntyneiden asiakaspalvelun alaisuudessa
- kansalaisopistojen alaisuudessa
- vapaaehtoisohjaajien luotsaamina
- Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistyksen Muistiluotsin alaisuudessa
Arviointikyselyssä vuonna 2021 (n=92) kyselyyn vastanneista reilu yksi neljännes kertoo, että ei osallistu mihinkään muuhun ryhmätoimintaan tai tapahtumiin kuin Kortteleihin kulttuuria -ryhmätoimintaan. Kaikki kokevat, että toimintaan on ollut helppo osallistua ja esimerkiksi kokoontumisaika ja -paikka ovat sopivia.
88 % vastaajista kokee, että toimintaan osallistuminen on vähentänyt yksinäisyyden tunnetta ja 86 % on saanut toiminnan kautta itselleen uusia tuttavia.
83 % vastaajista kokee, että toiminnalla on ollut positiivinen merkitys omaan hyvinvointiin ja 60 % kokee, että toiminnalla on ollut positiivinen merkitys myös omaan terveyteen.
87 % vastaajista kertoo, että toimintaan osallistuminen on tuonut lisää tekemistä ja sisältöä elämään. 88 % toiminta on tarjonnut uusia elämyksiä ja kokemuksia.
Kaikissa ryhmissä osallistujat ovat tuottaneet satunnaista ohjelmaa, mm. runonlausuntaa, tuolijumppaa, musiikkia, omia kirjoitettuja tarinoita jne. Ryhmissä tehtyjä maalauksia on ripustettu kokoontumistiloihin tuomaan viihtyvyyttä tiloihin. Ryhmissä kirjoitettuja runoja ja tehtyjä maalauksia on julkaistu mm. hankkeen Korttelisanomissa.
Toimintamalli löytyy englanninkielisenä The Baring Foundationin verkkojulkaisusta Love in a cold climate: Creative ageing in Finland
Toimintamalli esiteltiin lokakuussa 2022 Bukarestissa Alzheimer Europe -konferenssissa.
Kansikuva
