| Innokylä

Toimintaympäristö

Suomessa ikäihmisten palveluiden toimintaympäristö on monipuolinen ja kehittynyt. Meillä on laaja julkinen sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmä, joka tarjoaa ikääntyneille monipuolisia palveluita. Niitä ovat mm. terveyspalvelut, kotihoitopalvelut, asumispalvelut, päivätoiminnan palvelut, kuntoutuspalvelut sekä omaishoidon tuki. Julkisten palveluiden lisäksi Suomessa on myös useita yksityisiä yrityksiä, palveluntuottajia, jotka tarjoavat ikäihmisille erilaisia palveluita.

Ikäihmisten palveluiden toimintaympäristöön liittyy myös muutoksia ja haasteita. Suomen demografinen (väestö- ja ikärakenne) huoltosuhteen muutos, jossa väestö ikääntyy ja työikäisen väestön määrä laskee, aiheuttaa tilanteen jossa sosiaali- ja terveyspalveluiden tarve kasvaa, kun taas resurssit niukkenevat. Paineita on ikäihmisten palveluiden kehittämiselle ja laajentamiselle. Ikäihmisten palveluiden kustannukset ovat kasvaneet, ja niiden rahoittaminen on yksi keskeisistä haasteista. Tilanne on johtanut siihen, että on tehostamistarpeita jonka vuoksi palveluiden järjestämistä tulee kehittää löytämällä tehokkaita ratkaisuja joiden laatu on kuitenkin varmistettu.

Sosiaali- ja terveysministeriön laatusuosituksen (Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2020–2023 : Tavoitteena ikäystävällinen Suomi) yhtenä keskeisenä tavoitteena on digitalisaatio ja teknologioiden hyödyntäminen. Kotihoidossa ikääntyneiden asiakkaiden palvelutarpeet liittyvät usein lääkehoitoon. Suuri osa kotikäynneistä liittyy suoraan tai välillisesti asiakkaan lääkehoidosta huolehtimiseen. Jotta resurssit riittävät palvelutarpeen kotiin annettavan palvelutarpeen kasvaessa, on tarpeellista kehittää ja ottaa käyttöön teknologiaa monipuolisesti hyödyntäviä ratkaisuja. Teknologiaa ja mm. robotiikkaa hyödyntämällä voidaan suunnata hoitohenkilökuntaa sellaisiin työtehtäviin joissa ei ole mahdollista hyödyntää teknologisia ratkaisuja.

Korona-pandemia on myös vaikuttanut merkittävästi ikäihmisten palveluiden toimintaympäristöön. Pandemia on korostanut tarvetta erilaisille digitaalisille ratkaisuille, kuten etäyhteyksille ja etäpalveluille, jotta ikäihmiset voivat saada palveluita turvallisesti ja tehokkaasti.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Pohjannmaan hyvinvointialuestrategiassa (12.92022) vuosille 2023-2026 on asetettu tavoitteeksi Suomen hyvinvoivin ja toimintakykyisin väestö, jonka mittareina toimii etä- ja digipalveluiden määrä ja toimenpiteenä tavoitteelle etä- ja liikkuvienpalveluiden kehittäminen.

Kotihoito, kuten muu hoitoala kärsii hoitajapulasta ja yhä niukkenevista resursseista. Jotta kotihoito pystyy vastaamaan palveluiden kasvavaan tarpeeseen tarvitaan konkreettisia toimia ja ratkaisuja sekä palvelujärjestelmän mukauttamista. Työvoiman ja työmenetelmien kohdistaminen korostuu. Teknologiaratkaisujen käytöllä pyritään priorisoimaan ammattilaisten fyysisiä käyntejä sekä mahdollistamaan kustannustehokasta kotihoitoa sitä tarvitseville asiakkaille hyödyntäen teknologiaa. Lääkeannostelurobotiikan avulla voidaan kohdentaa henkilöstöä asiakaskohteisiin joissa hoitajan fyysinen läsnäolo on hoidollisista syistä välttämätöntä.

ÖVPH strategi_strategia 2023-2026, hyväksytty 12.9..pptx (1.13 MB)

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Ratkaisun käyttö edellyttää tarveharkintaa, asiakasvalintaa siitä keille asiakkaille ratkaisu otetaan käyttöön. On tärkeää valita huolellisesti asiakkaat joille ratkaisun avulla saadaan paras mahdollinen hyöty. Tämä on tärkeää myös organisaation kannalta. Ammattilaisen näkökulmasta on tarpeellista uudelleen kuvata ja organisoida työtehtäviä. Kun hoitohenkilökuntaa on vähemmän kuin toiminta vaatisi, on kaikkia palvelutehtäviä tarkastella kriittisesti miettien vaihtoehtoisia toteutustapoja. Digitalisoituneessa globaalissa, nopeasti kehittyvässä ajassa, on mahdollista kehittää ja hyödyntää digitalisaation tuomia etuja ja mahdollisuuksia. Julkisessa toiminnassa tarpeen kannalta keskeistä on kuitenkin ratkaisut jotka ovat kustannustehokkaita ja soveltuvat näin ollen kustannuksiltaan julkisen toiminnan palveluihin.

Asiakkaan kannalta on tarpeellista saada kotona asumista tukevia palveluita ja ratkaisuja jotka mahdollistavat asiakkaan turvallisen kotona asumisen toimintakyvyn heiketessä, sairastuessa tai ikääntymisen tuomien haasteiden vuoksi lisääntyneen avuntarpeen vuoksi.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Jokaisessa tiimissä on pääkäyttäjät/ylläpitäjät(peruskäyttäjä-taso) (sairaanhoitaja+lähihoitaja), jotka toimivat tiimissä aktiivisina lääkeannostelurobotin vastuuhoitajina. Pääkäyttäjä/ylläpitäjä on tiimissä aktiivinen linkki palveluohjaajien ja tiimin sekä yrityksen välillä. He huomioivat koneiden tehokkaan käyttöönoton sekä tarvittaessa ohjaavat omaa tiimiään robotin käytössä.

Tiimien esihenkilö huolehtii hoitajien koulutuksista ja perehdyttämisestä. Esihenkilö esimerkillään ja aktiivisella otteella edesauttaa avointa, myönteistä suhtautumista uusiin työvälineisiin ja ratkaisuihin tuottaa asiakkaan tarvitsemaa palvelua.

Tavoiteltu muutos

Tavoitteena on kehittää kotihoidon asiakkaiden lääkehoidon turvallisuutta, oikea-aikaista toteutumista ja seurantaa. Lääkeannostelurobotti toimii yhtenä hoitotyön työvälineenä. Palvelun avulla tuetaan ikäihmisten mahdollisuuksia asua pidempään omassa kodissa.

Kotihoidon kasvavien käyntimäärien sovittaminen käytettävissä oleviin resursseihin. Osa käynneistä voidaan määritellä rutiininomaisiksi käynneiksi, kuten esimerkiksi asiakkaan lääkkeidenantokäynnit. Tavoitteena on näiden lääkehoitoon liittyvien kotikäyntien määrän vähentäminen, kilometri- ym. kustannuksissa säästäminen, lääkehoidon ja näin myös potilasturvallisuuden lisääminen. Vapauttaa aikaa hoitohenkilökunnalta asiakastyöhön jota ei voida hoitaa ilman fyysistä kotikäyntiä. Aikasidonnaisten käyntien vähentäminen, jolloin vapautuu aikaa niin sanottuihin ruuhkahuippuihin. Lääkeannostelurobotin avulla saadaan näin myös tasattua asiakastyötä hoitajan näkökulmasta tasaisemmaksi ja sen myötä saatua hoitajan kokemusta ja työnkuormitusta paremmaksi.

Parantaa asiakkaan lääkehoidon turvallisuutta, säännöllisyyttä sekä toteutusvarmuutta. Moni kotihoidon asiakas kykenee itsenäiseen lääkkeidenottoon, mutta tarvitsee muistutusta oikeasta ajankohdasta sekä annostuksesta. Lääkeannostelurobotiikan avulla saadaan vähennettyä lääkepoikkeamia ja näin parannettua asiakkaan hoidon laatua ja lääketurvallisuutta. Lääkkeidenjako käynneistä päästään myös luopumaan kun lääkkeiden jako tapahtuu apteekissa valmiisiin lääkepusseihin ja robottiin voidaan laittaa maksimissaan kuukauden lääkkeet kerralla.

Tavoitellaan henkilökunnan aktiivista osallistumista asiakasarviointiin ja palveluiden arviointiin sekä yhteensovittamiseen. (Asiakasvalinnan rutinoituminen). Teknologian soveltuvuuden arviointi osana kotihoidon asiakkaiden muuttuvia palvelutarpeita, mutta erityisesti myös palvelutarpeen ensivaiheessa kun asiakkaalla syntyy kotihoidon ilmeinen tarve ja suunnitellaan yhdessä asiakkaan ja hänen läheistensä kanssa hoidontarvetta vastaavia palveluita. Ratkaisu on tarkoitus saada mukaan kiinteäksi osaksi palveluvalikoimaa jo hoidontarpeen arvioinnissa ja kun laaditaan hoitosuunnitelmaa.

Muutoksen mittaaminen

Kustannustehokkuus laskurilla voidaan mitata toiminnan tehokkuutta suhteessa kustannuksiin mitä ne olisi ilman robotin käyttöä ja kuinka paljon laitteen käyttöaikana on säästetty kustannuksissa. Kustannustehokkuus laskuriin sairaanhoitaja täyttää laitteen tiedot, asiakkaan tiedot tunnisteella siltä osin mitä käynnit olivat ennen laitetta( Aloitus- ja lopetuspäivämäärä) kuukausitasolla, mikä oli sovittu käyntitavoite kuukaudessa, ja kuinka paljon on tehty fyysisiä käyntejä laitteen viennin jälkeen kuukaudessa. Palveluohjaaja täyttää exceliin tietoja liittyen käyntien kestoihin: kuukausikohtainen käyntien kokonaiskesto ennen laitetta, ja vastaavasti kokonaiskesto laitteen viennin jälkeen kuukaudessa. Asiakkaan hoidosta vastaavan tiimin esihenkilö taas täyttää kotikäynnistä syntyneet kilometrikorvaukset ennen ja jälkeen aloituksen, kuukausitasolla. Esihenkilö mittaa myös ajamiseen mennyttä aikaa kirjaamisineen ennen ja jälkeen. (tunnit ja minuutit). Näin syntyy yhteenvetona asiakaskohtainen laskelma laitteen kokonaissäästöstä käyttöajalta.

Muutosta mitataan myös seuraamalla haipro-tilastoja (Potilasturvallisuuden vaaratapahtumien raportointimenettelyyn kehitetty tietotekninen työkalu).

Seurataan myös palvelusetelin tarvetta ilman robottia. Eli toisin sanoen onko pystytty robotin vuoksi hoitamaan asiakkaan kotihoidon käynnit omassa tuotannossa. Usein saattaa olla tilanne, että vaikka asiakkaan kotihoidon tarve on rutiininomainen ja asiakkaalla on toimintakykyä suoriutua pienellä tuella mm. lääkkeidenotosta, on jouduttu siirtämään asiakas palveluseteliyrittäjälle koska omassa toiminnassa ei ole ollut riittävää resurssia.

Ammattilaisten tyytyväisyyttä on mitattu pääkäyttäjien tyytyväisyyskyselyllä sekä käyttäjäkyselyllä hoitajille. Arvioinnin kohteena oli pääkäyttäjille tilat ja järjestelyt, koulutusmateriaalit sekö pääkäyttäjä koulutuksen sisältö. Hoitajille tehtiin käyttäjäkysely, jonka avulla selvitettiin hoitohenkilökunnan tyytyväisyyttä palveluun ja sen käyttöönottoon. Kyselyillä selvitetty myös ammattilaisten kokemuksia etähoivajärjestelmän käytöstä ja sen ominaisuuksista sekä palvelun käytöstä.

Lääkeannostelijarobotin osalta on seurattu myös tukipyyntöjen ja virhekoodien määrää, jotta on voitu arvioida ratkaisun toiminnallista luotettavuutta.

Toteutussuunnitelma

Määritellään palvelupolku, kriteerit ja tavoitteet. Muutosta johtaa ja etenemistä seuraa ohjaus-ja kehittämisryhmä. Kotihoidossa on tiimeissä nimetyt vastuuhenkilöt. Toimintamallin laajentamista koko Pohjanmaan hyvinvointialueelle jatketaan kehitettävän etähoivayksikön rinnalla suunnitelmallisesti. Järjestetään säännölliset seurantapalaverit tilannekatsauksineen ja suunnitelluin käyttöönotoin.

Evondos kriteerit 18.3.docx (73.62 KB)

Lääkeannostelurobotin asiakaspolun prosessikuvaus

Evondos_prosessi.docx (145.61 KB)

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Ratkaisu soveltuu kotihoidon asiakkaille joilla on toteutettavaa lääkkeiden antoa ja lääkehoidon seurantaa. Kohderyhmästä valikoituu pois asiakkaat joilla on vaikea muistisairaus, ovat lääkekielteisiä tai jokin muu toimintakykyyn ja terveyteen liittyvä vaikea sairaus joka on esteenä lääkeannostelurobotiikan käytölle.

Kohderyhmäksi soveltuu aikakriittistä lääkehoitoa tarvitsevat, joiden lääkityksen kannalta on tärkeää ottaa lääke oikea-aikaisesti, muistiongelmista kärsivät asiakkaat, asiakkaat jotka eivät halua hoitajia kotiin kotikäynneille, mielenterveys- ja päihteidenkäyttöongelmista kärsivät asiakkaat, omaishoidon asiakkaat, ainoastaan lääkkeenanto käyntejä tarvitsevat asiakkaat.

Pohjanmaan KATI-hankkeessa on haastateltu käyttäjä-asiakkaita ja omaisia käyttökokemuksista. Hankkeessa lääkerobotiikkaa pilotoineita asiakkaita oli 24, joista kahdeksaa haastateltu. Kaikki haastateltavat olivat sitä mieltä, että laite on hyvä ja turvallinen. Yksi asiakas kertoi, että välillä "laite takkuaa" kun esimerkiksi lääkepussi jää jumiin, mutta koki että nopeasti hoitaja tulee sitten sen sieltä laitteesta antamaan. Seitsemän haastateltavaa koki, että ratkaisu on siitä hyvä, että lääkkeet tulevat aina samaan aikaan. Yksi asiakkaista sanoi, että välillä vaikea suunnitella menoa, koska pitää olla kotona kun lääke tulee. Muuten menee hoitajille ilmoitus, että lääkettä ei ole otettu. Asiakas kertoi kokevansa tämän sitovan paljon. Kaikki haastateltavat kokivat lääkeautomaatin käytön helpoksi.

Kuutta omaista haastateltiin, he olivat myös tyytyväisiä lääkeautomaattiin kun tietävät läheisensä saavan lääkkeet aina samaan aikaan. Se että myös heillä on mahdollisuus katsoa sovelluksen kautta, miten omainen on ottanut lääkkeensä ja tarvittaessa myös etänä antaa lääkkeet, jos tarve saada aikaisemmin. Tähän ominaisuuteen olivat kaikki tosi tyytyväisiä.

Kuvittele ja kokeile

Idean testaus asiakkaalla

Asiakkailta saadun palautteen perusteella on tärkeää, että ratkaisu on helppokäyttöinen ja luotettava. Omaisten kokemusten mukaan ratkaisun käyttö vähentää heiltä murehdintaa läheisestään. Kasvanut turvallisuuden kokemus tulee esiin asiakkaiden että omaisten kokemuksista.

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Lääkeannostelurobotti on helppokäyttöinen ja turvallinen apu tukemaan kotihoidon asiakasta itsenäisessä ja turvallisessa lääkkeidenotossa. Lääkerobotti pitää huolen, että lääkettä saadaan oikea annostus oikeaan ajankohtaan. Automaatti kertoo selkeästi ja riittävän kovalla äänellä, kun on aika ottaa lääke. Lääkkeet saadaan oikeana annoksena lääkerobotista vihreää nappia painamalla, kun automaatti ilmoittaa lääkkeenotosta. Mikäli lääkkeet jostain syystä jäävät ottamatta, laite ilmoittaa siitä viestitse kotihoidon hoitajalle, joka tekee tarkistuskäynnin.

Lääkeautomaatin käyttö on helppoa ja yksinkertaista ja kotihoidon hoitajat opastavat asiakasta sen käytössä. Laite toimii verkkovirralla eikä vaadi asiakkaalta mitään huoltotoimenpiteitä.

Käyttöönotto edellyttää, että asiakkaalla on käytössä apteekin lääkeannosjakelupalvelu. Hoitaja täyttää lääkeannostelurobotin lääkepussirullat kerralla kahdeksi viikoksi. Tämän lisäksi robotti voidaan ohjelmoida esimerkiksi niin, että samalla kun asiakas ottaa vihreätä nappia painamalla lääkepussin, niin laite muistuttaa myös ottamaan antibiootin dosetista.

Ratkaisun myötä asiakkaan käyntimäärät voivat vähentyä. Se tukee itsenäistä elämää, vahvistaa omaa arjenhallintaa sekä varmistaa, että asiakas saa lääkkeet turvallisesti; oikean määrän ja oikeaan aikaan. Lääkepussi tulee ajastettuna asiakkaalle saataville. Hoidosta vastaavat ammattilaiset asettavat robottiin annostelu ja saatavuusajat. Mikäli asiakas ei ota muistutuksista huolimatta saatavilla olevaa lääkettä, laite imaisee ne takaisin ja ilmoittaa hoitajille poikkeamasta. Robotissa lääkkeet ovat lukitussa lääkesäiliössä ja vain valtuutetut henkilöt voivat avata säiliön.

Robotin kautta on myös mahdollista lähettää asiakkaalle viestejä ja asiakas voi vastata esim. vointiaan koskevaan kysymykseen kuvaavalla ikonilla.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Ratkaisun käyttöönottaminen, levittäminen sekä juurruttaminen vaatii ensinnäkin johdon tahtotilaa ja sitoutumista tukea ja ohjata käyttöönoton mahdollisuuksia. Tarvitaan myös nimetyt vastuuhenkilöt ja vastinparit jotka työkentelevät yhdessä teknologiatoimittajan kanssa. Käyttöönottoa varten on tarpeen olla suunnitelma, toimenpiteet sekä tavoitteet määriteltynä ja ohjausryhmä organisaatiosta joka valvoo ja ohjaa toiminnan etenemistä. Viestinnässä tulee kiinnittää huomiota eri käyttäjäryhmiin, kuten asiakkaille ja omaisille viestimiseen, mutta myös sisäiseen viestintään organisaatiossa. Teknologiasta on hyvä pitää esittelyitä ja infotilaisuuksia ja kaikille käyttöön osallistuville tahoille koulutukset suunnitelman mukaisesti.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Lääkeannostelijarobotin käyttö kotihoidossa vaatii erityistä osaamista ja resursseja, jotka voivat vaihdella hieman hoitoyksiköstä ja robotin mallista riippuen. Hoitohenkilökunnan on oltava tietoisia käytössä olevan robotin toimintaperiaatteista, sen käyttöliittymästä ja ohjelmistosta, joka tallentaa ja hallinnoi asiakkaiden tietoja. Henkilökunnan on myös osattava reagoida hälytyksiin ja hallita robottien huoltoa ja ylläpitoa.

Toimintamallin soveltamisessa tärkeää on henkilökunnan koulutus. Henkilökunnan on oltava koulutettu robotin käyttöön ja sen käytännön toimintoihin. Koulutukseen sisältyy robotin asennus ja huolto, lääkelistan hallinta, hälytysten hallinta ja käyttöliittymän käyttö (etähoivajärjestelmä). Pääkäyttäjillä (sairaanhoitajat) ja peruskäyttäjillä (lähihoitajat) on erilaiset roolit. Toimintamallin käyttöönotto vaatii myös tietenkin laitteiston (itse robotit), lääkeannostelupakkaukset ja tarvittavat yhteydet tietojärjestelmiin josta robotin käyttöä voidaan hallita. Tietojärjestelmällä tarkoitetaan ohjelmistoa, jonka avulla avulla potilaiden tiedot tallennetaan ja hälytykset hallitaan. Jos halutaan, että tieto tulee hoitajille reaaliajassa mobiiliin, jotta hoitaja voi saada tiedot muutoksista liikkuessaan toimiston ulkopuolella, tarvitaan myös puhelimet ja ohjelmistoon integroitu mobiiliaplikaatio.

Robotit tarvitsevat myös säännöllistä ylläpitoa ja huoltoa, johon sisältyy laitteiston ja ohjelmiston päivitykset, laitteiston puhdistus ja vikojen korjaus. Tarvitaan henkilöstöä, joka vastaa robotin turvallisuudesta ja varmistaa, että potilaiden henkilötietoja käsitellään asianmukaisesti. Lääkeannostelijarobottiin liittyvä tietoturva ja yksityisyys ovat tärkeitä asioita joiden suhteen tulee olla huolellisia. Lääkeannostelijarobotin käyttöön liittyvä muu osaaminen voi vaihdella robotin mallista riippuen.

Lääkeannostelijarobotin käyttö kotihoidossa vaatii asiakkaan näkökulmasta ensinnäkin sitä, että hänellä on säännöllinen lääkitys. Hoitohenkilöstö käy asiakkaan lääkelistan läpi ja tallentaa sen robotin järjestelmään. Lääkeannostelijarobotin käyttö on sovellettavissa eri kohderyhmille, mutta sen käytettävyys on riippuvainen asiakkaan lääkityksestä suhteessa lääkeannostelijarobotin toiminnallisuuteen. Esimerkiksi asiakkaat, joilla on paljon erilaisia lääkityksiä ja jotka tarvitsevat lääkkeitä useita kertoja päivässä, lääkeannostelijarobotin käyttö saattaa olla erityisen hyödyllistä. Jokaisen asiakkaan kohdalla tulee arvioida yksilöllisesti robotin käytön edellytykset, hyödyt ja haitat.

On jokaisen palveluntarjoajan, hyvinvointialueen päätettävissä peritäänkö laitteen käytöstä asiakkailta erillistä maksua, ns. "laitemaksu", mutta kun lääkeannostelijarobottien käyttö kotihoidossa on tarkoitettu parantamaan palvelun laatua ja tehokkuutta sekä vähentämään inhimillisiä virheitä ja toimimaan kotihoidon työvälineenä niin tämän vuoksi olisi hyvä, jos robotin käyttöön ei liittyisi erillistä lisämaksua. Hyvinvointialueiden kannattaa harkita robotin käyttöönottoa strategisena sijoituksena, joka parantaa palvelun laatua ja tehokkuutta. Lääkeannostelijarobotit säästävät todistetusti hoitohenkilökunnan aikaa ja vähentävät virheitä. Nämä myös saattavat johtaa parempaan asiakastyytyväisyyteen ja parempaan maineeseen kotihoidolle. Silloin kun robotin käyttö aiheuttaa lisäkustannuksia palveluntuottajalle, on järkevää siirtää osa kustannuksista asiakkaille osana palvelun hintaa. Tämä voi olla kohtuullista, jos robotin käyttö lisää palvelun laatua ja tehokkuutta merkittävästi. On kuitenkin tärkeää varmistaa, että palvelun hinta pysyy kohtuullisena ja että asiakkaille tiedotetaan selkeästi mahdollisista lisäkustannuksista.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Kotihoidon lääkehoito on muuttunut lääkeannostelijarobotiikan ansiosta huomattavasti helpommaksi ja turvallisemmaksi. Robotit annostelevat lääkkeet tarkasti ja oikea-aikaisesti, mikä vähentää inhimmillisiä virheitä ja varmistaa että asiakas saa tarvitsemansa lääkkeet oikeassa määrin ja oikeaan aikaan. Robotin eri toiminnat (hälytykset jos esim. lääkkeiden otto jää kokonaan väliin) auttaa hoitajia valvomaan lääkehoidon toteutumista ja tekemään tarvittavat muutokset lääkitykseen. Lääkeannostelijarobottiin tallennetaan asiakkaan ajantasainen lääkelista, joka päivittyy säännöllisesti, kun uusia lääkkeitä lisätään tain vanhoja poistetaan, näin varmistuu että lääkelista on aina ajantasalla ja että mahdolliset lääkkeiden yhteisvaikutukset huomioidaan.

Ratkaisulla voidaan vähentää hoitajien työkuormaa ja mahdollistaa se, että hoitajat voivat keskittyä enemmän asiakkaiden muihin hoitotoimenpiteisiin. Robotiikka on lisännyt potilasturvallisuutta ja parantanut lääkehoidon toteutumista.

Tuottavuuslaskennassa on seurattu käyntien kestoa ja määrää, ennen ja jälkeen aloituksen. (Kotihoidon käynnin keskituntihinta) Kilometrit ja niistä aiheutuvat kustannukset ennen ja jälkeen. (Kilometrien määrä ja kilometrikorvaus), palvelusetelin tarvetta ilman teknologiaratkaisua. Kokonaistuotoksena asiakaskohtaisesti laskelma tuottavuudesta. Pohjanmaan hyvinvointialueella on saatu käyttöä levitettyä uusille alueilla sekä laajennettua kattavuutta. Tällä hetkellä Pohjanmaalla on noin 100 laitetta käytössä. Käyttö tuottaa kustannustehokkuutta sekä vähentää lääkevirheitä ja lisää lääketurvallisuutta.

Kotihoidon asiakkaan lääkehoito lääkeannostelijarobotilla