Kotihoidon asiakkaan lääkehoito lääkeannostelijarobotilla
Asiakkaan lääkehoidon toteuttaminen lääkeannostelurobotin avulla ilman tarvetta hoitajan fyysiselle kotikäynnille. Lääkeannostelurobotti varmistaa lääkkeen oikean annostelun ja ohjaa lääkkeen oikea-aikaisessa ottamisessa. Ammattilainen voi seurata lääkkeidenottoa etänä.
Oivalla ja ymmärrä
Suomessa ikäihmisten palveluiden toimintaympäristö on monipuolinen ja kehittynyt. Meillä on laaja julkinen sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmä, joka tarjoaa ikääntyneille monipuolisia palveluita. Niitä ovat mm. terveyspalvelut, kotihoitopalvelut, asumispalvelut, päivätoiminnan palvelut, kuntoutuspalvelut sekä omaishoidon tuki. Julkisten palveluiden lisäksi Suomessa on myös useita yksityisiä yrityksiä, palveluntuottajia, jotka tarjoavat ikäihmisille erilaisia palveluita.
Ikäihmisten palveluiden toimintaympäristöön liittyy myös muutoksia ja haasteita. Suomen demografinen (väestö- ja ikärakenne) huoltosuhteen muutos, jossa väestö ikääntyy ja työikäisen väestön määrä laskee, aiheuttaa tilanteen jossa sosiaali- ja terveyspalveluiden tarve kasvaa, kun taas resurssit niukkenevat. Paineita on ikäihmisten palveluiden kehittämiselle ja laajentamiselle. Ikäihmisten palveluiden kustannukset ovat kasvaneet, ja niiden rahoittaminen on yksi keskeisistä haasteista. Tilanne on johtanut siihen, että on tehostamistarpeita jonka vuoksi palveluiden järjestämistä tulee kehittää löytämällä tehokkaita ratkaisuja joiden laatu on kuitenkin varmistettu.
Sosiaali- ja terveysministeriön laatusuosituksen (Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2020–2023 : Tavoitteena ikäystävällinen Suomi) yhtenä keskeisenä tavoitteena on digitalisaatio ja teknologioiden hyödyntäminen. Kotihoidossa ikääntyneiden asiakkaiden palvelutarpeet liittyvät usein lääkehoitoon. Suuri osa kotikäynneistä liittyy suoraan tai välillisesti asiakkaan lääkehoidosta huolehtimiseen. Jotta resurssit riittävät palvelutarpeen kotiin annettavan palvelutarpeen kasvaessa, on tarpeellista kehittää ja ottaa käyttöön teknologiaa monipuolisesti hyödyntäviä ratkaisuja. Teknologiaa ja mm. robotiikkaa hyödyntämällä voidaan suunnata hoitohenkilökuntaa sellaisiin työtehtäviin joissa ei ole mahdollista hyödyntää teknologisia ratkaisuja.
Korona-pandemia on myös vaikuttanut merkittävästi ikäihmisten palveluiden toimintaympäristöön. Pandemia on korostanut tarvetta erilaisille digitaalisille ratkaisuille, kuten etäyhteyksille ja etäpalveluille, jotta ikäihmiset voivat saada palveluita turvallisesti ja tehokkaasti.
Pohjannmaan hyvinvointialuestrategiassa (12.92022) vuosille 2023-2026 on asetettu tavoitteeksi Suomen hyvinvoivin ja toimintakykyisin väestö, jonka mittareina toimii etä- ja digipalveluiden määrä ja toimenpiteenä tavoitteelle etä- ja liikkuvienpalveluiden kehittäminen.
Kotihoito, kuten muu hoitoala kärsii hoitajapulasta ja yhä niukkenevista resursseista. Jotta kotihoito pystyy vastaamaan palveluiden kasvavaan tarpeeseen tarvitaan konkreettisia toimia ja ratkaisuja sekä palvelujärjestelmän mukauttamista. Työvoiman ja työmenetelmien kohdistaminen korostuu. Teknologiaratkaisujen käytöllä pyritään priorisoimaan ammattilaisten fyysisiä käyntejä sekä mahdollistamaan kustannustehokasta kotihoitoa sitä tarvitseville asiakkaille hyödyntäen teknologiaa. Lääkeannostelurobotiikan avulla voidaan kohdentaa henkilöstöä asiakaskohteisiin joissa hoitajan fyysinen läsnäolo on hoidollisista syistä välttämätöntä.
Jokaisessa tiimissä on pääkäyttäjät/ylläpitäjät(peruskäyttäjä-taso) (sairaanhoitaja+lähihoitaja), jotka toimivat tiimissä aktiivisina lääkeannostelurobotin vastuuhoitajina. Pääkäyttäjä/ylläpitäjä on tiimissä aktiivinen linkki palveluohjaajien ja tiimin sekä yrityksen välillä. He huomioivat koneiden tehokkaan käyttöönoton sekä tarvittaessa ohjaavat omaa tiimiään robotin käytössä.
Tiimien esihenkilö huolehtii hoitajien koulutuksista ja perehdyttämisestä. Esihenkilö esimerkillään ja aktiivisella otteella edesauttaa avointa, myönteistä suhtautumista uusiin työvälineisiin ja ratkaisuihin tuottaa asiakkaan tarvitsemaa palvelua.
Tavoitteena on kehittää kotihoidon asiakkaiden lääkehoidon turvallisuutta, oikea-aikaista toteutumista ja seurantaa. Lääkeannostelurobotti toimii yhtenä hoitotyön työvälineenä. Palvelun avulla tuetaan ikäihmisten mahdollisuuksia asua pidempään omassa kodissa.
Kotihoidon kasvavien käyntimäärien sovittaminen käytettävissä oleviin resursseihin. Osa käynneistä voidaan määritellä rutiininomaisiksi käynneiksi, kuten esimerkiksi asiakkaan lääkkeidenantokäynnit. Tavoitteena on näiden lääkehoitoon liittyvien kotikäyntien määrän vähentäminen, kilometri- ym. kustannuksissa säästäminen, lääkehoidon ja näin myös potilasturvallisuuden lisääminen. Vapauttaa aikaa hoitohenkilökunnalta asiakastyöhön jota ei voida hoitaa ilman fyysistä kotikäyntiä. Aikasidonnaisten käyntien vähentäminen, jolloin vapautuu aikaa niin sanottuihin ruuhkahuippuihin. Lääkeannostelurobotin avulla saadaan näin myös tasattua asiakastyötä hoitajan näkökulmasta tasaisemmaksi ja sen myötä saatua hoitajan kokemusta ja työnkuormitusta paremmaksi.
Parantaa asiakkaan lääkehoidon turvallisuutta, säännöllisyyttä sekä toteutusvarmuutta. Moni kotihoidon asiakas kykenee itsenäiseen lääkkeidenottoon, mutta tarvitsee muistutusta oikeasta ajankohdasta sekä annostuksesta. Lääkeannostelurobotiikan avulla saadaan vähennettyä lääkepoikkeamia ja näin parannettua asiakkaan hoidon laatua ja lääketurvallisuutta. Lääkkeidenjako käynneistä päästään myös luopumaan kun lääkkeiden jako tapahtuu apteekissa valmiisiin lääkepusseihin ja robottiin voidaan laittaa maksimissaan kuukauden lääkkeet kerralla.
Tavoitellaan henkilökunnan aktiivista osallistumista asiakasarviointiin ja palveluiden arviointiin sekä yhteensovittamiseen. (Asiakasvalinnan rutinoituminen). Teknologian soveltuvuuden arviointi osana kotihoidon asiakkaiden muuttuvia palvelutarpeita, mutta erityisesti myös palvelutarpeen ensivaiheessa kun asiakkaalla syntyy kotihoidon ilmeinen tarve ja suunnitellaan yhdessä asiakkaan ja hänen läheistensä kanssa hoidontarvetta vastaavia palveluita. Ratkaisu on tarkoitus saada mukaan kiinteäksi osaksi palveluvalikoimaa jo hoidontarpeen arvioinnissa ja kun laaditaan hoitosuunnitelmaa.
Kustannustehokkuus laskurilla voidaan mitata toiminnan tehokkuutta suhteessa kustannuksiin mitä ne olisi ilman robotin käyttöä ja kuinka paljon laitteen käyttöaikana on säästetty kustannuksissa. Kustannustehokkuus laskuriin sairaanhoitaja täyttää laitteen tiedot, asiakkaan tiedot tunnisteella siltä osin mitä käynnit olivat ennen laitetta( Aloitus- ja lopetuspäivämäärä) kuukausitasolla, mikä oli sovittu käyntitavoite kuukaudessa, ja kuinka paljon on tehty fyysisiä käyntejä laitteen viennin jälkeen kuukaudessa. Palveluohjaaja täyttää exceliin tietoja liittyen käyntien kestoihin: kuukausikohtainen käyntien kokonaiskesto ennen laitetta, ja vastaavasti kokonaiskesto laitteen viennin jälkeen kuukaudessa. Asiakkaan hoidosta vastaavan tiimin esihenkilö taas täyttää kotikäynnistä syntyneet kilometrikorvaukset ennen ja jälkeen aloituksen, kuukausitasolla. Esihenkilö mittaa myös ajamiseen mennyttä aikaa kirjaamisineen ennen ja jälkeen. (tunnit ja minuutit). Näin syntyy yhteenvetona asiakaskohtainen laskelma laitteen kokonaissäästöstä käyttöajalta.
Muutosta mitataan myös seuraamalla haipro-tilastoja (Potilasturvallisuuden vaaratapahtumien raportointimenettelyyn kehitetty tietotekninen työkalu).
Seurataan myös palvelusetelin tarvetta ilman robottia. Eli toisin sanoen onko pystytty robotin vuoksi hoitamaan asiakkaan kotihoidon käynnit omassa tuotannossa. Usein saattaa olla tilanne, että vaikka asiakkaan kotihoidon tarve on rutiininomainen ja asiakkaalla on toimintakykyä suoriutua pienellä tuella mm. lääkkeidenotosta, on jouduttu siirtämään asiakas palveluseteliyrittäjälle koska omassa toiminnassa ei ole ollut riittävää resurssia.
Ammattilaisten tyytyväisyyttä on mitattu pääkäyttäjien tyytyväisyyskyselyllä sekä käyttäjäkyselyllä hoitajille. Arvioinnin kohteena oli pääkäyttäjille tilat ja järjestelyt, koulutusmateriaalit sekö pääkäyttäjä koulutuksen sisältö. Hoitajille tehtiin käyttäjäkysely, jonka avulla selvitettiin hoitohenkilökunnan tyytyväisyyttä palveluun ja sen käyttöönottoon. Kyselyillä selvitetty myös ammattilaisten kokemuksia etähoivajärjestelmän käytöstä ja sen ominaisuuksista sekä palvelun käytöstä.
Lääkeannostelijarobotin osalta on seurattu myös tukipyyntöjen ja virhekoodien määrää, jotta on voitu arvioida ratkaisun toiminnallista luotettavuutta.
Määritellään palvelupolku, kriteerit ja tavoitteet. Muutosta johtaa ja etenemistä seuraa ohjaus-ja kehittämisryhmä. Kotihoidossa on tiimeissä nimetyt vastuuhenkilöt. Toimintamallin laajentamista koko Pohjanmaan hyvinvointialueelle jatketaan kehitettävän etähoivayksikön rinnalla suunnitelmallisesti. Järjestetään säännölliset seurantapalaverit tilannekatsauksineen ja suunnitelluin käyttöönotoin.
Ratkaisu soveltuu kotihoidon asiakkaille joilla on toteutettavaa lääkkeiden antoa ja lääkehoidon seurantaa. Kohderyhmästä valikoituu pois asiakkaat joilla on vaikea muistisairaus, ovat lääkekielteisiä tai jokin muu toimintakykyyn ja terveyteen liittyvä vaikea sairaus joka on esteenä lääkeannostelurobotiikan käytölle.
Kohderyhmäksi soveltuu aikakriittistä lääkehoitoa tarvitsevat, joiden lääkityksen kannalta on tärkeää ottaa lääke oikea-aikaisesti, muistiongelmista kärsivät asiakkaat, asiakkaat jotka eivät halua hoitajia kotiin kotikäynneille, mielenterveys- ja päihteidenkäyttöongelmista kärsivät asiakkaat, omaishoidon asiakkaat, ainoastaan lääkkeenanto käyntejä tarvitsevat asiakkaat.
Pohjanmaan KATI-hankkeessa on haastateltu käyttäjä-asiakkaita ja omaisia käyttökokemuksista. Hankkeessa lääkerobotiikkaa pilotoineita asiakkaita oli 24, joista kahdeksaa haastateltu. Kaikki haastateltavat olivat sitä mieltä, että laite on hyvä ja turvallinen. Yksi asiakas kertoi, että välillä "laite takkuaa" kun esimerkiksi lääkepussi jää jumiin, mutta koki että nopeasti hoitaja tulee sitten sen sieltä laitteesta antamaan. Seitsemän haastateltavaa koki, että ratkaisu on siitä hyvä, että lääkkeet tulevat aina samaan aikaan. Yksi asiakkaista sanoi, että välillä vaikea suunnitella menoa, koska pitää olla kotona kun lääke tulee. Muuten menee hoitajille ilmoitus, että lääkettä ei ole otettu. Asiakas kertoi kokevansa tämän sitovan paljon. Kaikki haastateltavat kokivat lääkeautomaatin käytön helpoksi.
Kuutta omaista haastateltiin, he olivat myös tyytyväisiä lääkeautomaattiin kun tietävät läheisensä saavan lääkkeet aina samaan aikaan. Se että myös heillä on mahdollisuus katsoa sovelluksen kautta, miten omainen on ottanut lääkkeensä ja tarvittaessa myös etänä antaa lääkkeet, jos tarve saada aikaisemmin. Tähän ominaisuuteen olivat kaikki tosi tyytyväisiä.
Kuvittele ja kokeile
Asiakkailta saadun palautteen perusteella on tärkeää, että ratkaisu on helppokäyttöinen ja luotettava. Omaisten kokemusten mukaan ratkaisun käyttö vähentää heiltä murehdintaa läheisestään. Kasvanut turvallisuuden kokemus tulee esiin asiakkaiden että omaisten kokemuksista.