Kotihoidon asiakkaan lääkehoito lääkeannostelijarobotilla
Asiakkaan lääkehoidon toteuttaminen lääkeannostelurobotin avulla ilman tarvetta hoitajan fyysiselle kotikäynnille. Lääkeannostelurobotti varmistaa lääkkeen oikean annostelun ja ohjaa lääkkeen oikea-aikaisessa ottamisessa. Ammattilainen voi seurata lääkkeidenottoa etänä.
Toimintamallin nimi
Asiakkaan lääkehoidon toteuttaminen lääkeannostelurobotin avulla ilman tarvetta hoitajan fyysiselle kotikäynnille. Lääkeannostelurobotti varmistaa lääkkeen oikean annostelun ja ohjaa lääkkeen oikea-aikaisessa ottamisessa. Ammattilainen voi seurata lääkkeidenottoa etänä.
Kuva
Lääkeannostelurobotti on helppokäyttöinen ja turvallinen apu tukemaan kotihoidon asiakasta itsenäisessä ja turvallisessa lääkkeidenotossa. Lääkerobotti pitää huolen, että lääkettä saadaan oikea annostus oikeaan ajankohtaan. Automaatti kertoo selkeästi ja riittävän kovalla äänellä, kun on aika ottaa lääke. Lääkkeet saadaan oikeana annoksena lääkerobotista vihreää nappia painamalla, kun automaatti ilmoittaa lääkkeenotosta. Mikäli lääkkeet jostain syystä jäävät ottamatta, laite ilmoittaa siitä viestitse kotihoidon hoitajalle, joka tekee tarkistuskäynnin.
Lääkeautomaatin käyttö on helppoa ja yksinkertaista ja kotihoidon hoitajat opastavat asiakasta sen käytössä. Laite toimii verkkovirralla eikä vaadi asiakkaalta mitään huoltotoimenpiteitä.
Käyttöönotto edellyttää, että asiakkaalla on käytössä apteekin lääkeannosjakelupalvelu. Hoitaja täyttää lääkeannostelurobotin lääkepussirullat kerralla kahdeksi viikoksi. Tämän lisäksi robotti voidaan ohjelmoida esimerkiksi niin, että samalla kun asiakas ottaa vihreätä nappia painamalla lääkepussin, niin laite muistuttaa myös ottamaan antibiootin dosetista.
Ratkaisun myötä asiakkaan käyntimäärät voivat vähentyä. Se tukee itsenäistä elämää, vahvistaa omaa arjenhallintaa sekä varmistaa, että asiakas saa lääkkeet turvallisesti; oikean määrän ja oikeaan aikaan. Lääkepussi tulee ajastettuna asiakkaalle saataville. Hoidosta vastaavat ammattilaiset asettavat robottiin annostelu ja saatavuusajat. Mikäli asiakas ei ota muistutuksista huolimatta saatavilla olevaa lääkettä, laite imaisee ne takaisin ja ilmoittaa hoitajille poikkeamasta. Robotissa lääkkeet ovat lukitussa lääkesäiliössä ja vain valtuutetut henkilöt voivat avata säiliön.
Robotin kautta on myös mahdollista lähettää asiakkaalle viestejä ja asiakas voi vastata esim. vointiaan koskevaan kysymykseen kuvaavalla ikonilla.
Suomessa ikäihmisten palveluiden toimintaympäristö on monipuolinen ja kehittynyt. Meillä on laaja julkinen sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmä, joka tarjoaa ikääntyneille monipuolisia palveluita. Niitä ovat mm. terveyspalvelut, kotihoitopalvelut, asumispalvelut, päivätoiminnan palvelut, kuntoutuspalvelut sekä omaishoidon tuki. Julkisten palveluiden lisäksi Suomessa on myös useita yksityisiä yrityksiä, palveluntuottajia, jotka tarjoavat ikäihmisille erilaisia palveluita.
Ikäihmisten palveluiden toimintaympäristöön liittyy myös muutoksia ja haasteita. Suomen demografinen (väestö- ja ikärakenne) huoltosuhteen muutos, jossa väestö ikääntyy ja työikäisen väestön määrä laskee, aiheuttaa tilanteen jossa sosiaali- ja terveyspalveluiden tarve kasvaa, kun taas resurssit niukkenevat. Paineita on ikäihmisten palveluiden kehittämiselle ja laajentamiselle. Ikäihmisten palveluiden kustannukset ovat kasvaneet, ja niiden rahoittaminen on yksi keskeisistä haasteista. Tilanne on johtanut siihen, että on tehostamistarpeita jonka vuoksi palveluiden järjestämistä tulee kehittää löytämällä tehokkaita ratkaisuja joiden laatu on kuitenkin varmistettu.
Sosiaali- ja terveysministeriön laatusuosituksen (Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2020–2023 : Tavoitteena ikäystävällinen Suomi) yhtenä keskeisenä tavoitteena on digitalisaatio ja teknologioiden hyödyntäminen. Kotihoidossa ikääntyneiden asiakkaiden palvelutarpeet liittyvät usein lääkehoitoon. Suuri osa kotikäynneistä liittyy suoraan tai välillisesti asiakkaan lääkehoidosta huolehtimiseen. Jotta resurssit riittävät palvelutarpeen kotiin annettavan palvelutarpeen kasvaessa, on tarpeellista kehittää ja ottaa käyttöön teknologiaa monipuolisesti hyödyntäviä ratkaisuja. Teknologiaa ja mm. robotiikkaa hyödyntämällä voidaan suunnata hoitohenkilökuntaa sellaisiin työtehtäviin joissa ei ole mahdollista hyödyntää teknologisia ratkaisuja.
Korona-pandemia on myös vaikuttanut merkittävästi ikäihmisten palveluiden toimintaympäristöön. Pandemia on korostanut tarvetta erilaisille digitaalisille ratkaisuille, kuten etäyhteyksille ja etäpalveluille, jotta ikäihmiset voivat saada palveluita turvallisesti ja tehokkaasti.
Ratkaisu soveltuu kotihoidon asiakkaille joilla on toteutettavaa lääkkeiden antoa ja lääkehoidon seurantaa. Kohderyhmästä valikoituu pois asiakkaat joilla on vaikea muistisairaus, ovat lääkekielteisiä tai jokin muu toimintakykyyn ja terveyteen liittyvä vaikea sairaus joka on esteenä lääkeannostelurobotiikan käytölle.
Kohderyhmäksi soveltuu aikakriittistä lääkehoitoa tarvitsevat, joiden lääkityksen kannalta on tärkeää ottaa lääke oikea-aikaisesti, muistiongelmista kärsivät asiakkaat, asiakkaat jotka eivät halua hoitajia kotiin kotikäynneille, mielenterveys- ja päihteidenkäyttöongelmista kärsivät asiakkaat, omaishoidon asiakkaat, ainoastaan lääkkeenanto käyntejä tarvitsevat asiakkaat.
Pohjanmaan KATI-hankkeessa on haastateltu käyttäjä-asiakkaita ja omaisia käyttökokemuksista. Hankkeessa lääkerobotiikkaa pilotoineita asiakkaita oli 24, joista kahdeksaa haastateltu. Kaikki haastateltavat olivat sitä mieltä, että laite on hyvä ja turvallinen. Yksi asiakas kertoi, että välillä "laite takkuaa" kun esimerkiksi lääkepussi jää jumiin, mutta koki että nopeasti hoitaja tulee sitten sen sieltä laitteesta antamaan. Seitsemän haastateltavaa koki, että ratkaisu on siitä hyvä, että lääkkeet tulevat aina samaan aikaan. Yksi asiakkaista sanoi, että välillä vaikea suunnitella menoa, koska pitää olla kotona kun lääke tulee. Muuten menee hoitajille ilmoitus, että lääkettä ei ole otettu. Asiakas kertoi kokevansa tämän sitovan paljon. Kaikki haastateltavat kokivat lääkeautomaatin käytön helpoksi.
Kuutta omaista haastateltiin, he olivat myös tyytyväisiä lääkeautomaattiin kun tietävät läheisensä saavan lääkkeet aina samaan aikaan. Se että myös heillä on mahdollisuus katsoa sovelluksen kautta, miten omainen on ottanut lääkkeensä ja tarvittaessa myös etänä antaa lääkkeet, jos tarve saada aikaisemmin. Tähän ominaisuuteen olivat kaikki tosi tyytyväisiä.
Ratkaisun käyttöönottaminen, levittäminen sekä juurruttaminen vaatii ensinnäkin johdon tahtotilaa ja sitoutumista tukea ja ohjata käyttöönoton mahdollisuuksia. Tarvitaan myös nimetyt vastuuhenkilöt ja vastinparit jotka työkentelevät yhdessä teknologiatoimittajan kanssa. Käyttöönottoa varten on tarpeen olla suunnitelma, toimenpiteet sekä tavoitteet määriteltynä ja ohjausryhmä organisaatiosta joka valvoo ja ohjaa toiminnan etenemistä. Viestinnässä tulee kiinnittää huomiota eri käyttäjäryhmiin, kuten asiakkaille ja omaisille viestimiseen, mutta myös sisäiseen viestintään organisaatiossa. Teknologiasta on hyvä pitää esittelyitä ja infotilaisuuksia ja kaikille käyttöön osallistuville tahoille koulutukset suunnitelman mukaisesti.
Kotihoidon lääkehoito on muuttunut lääkeannostelijarobotiikan ansiosta huomattavasti helpommaksi ja turvallisemmaksi. Robotit annostelevat lääkkeet tarkasti ja oikea-aikaisesti, mikä vähentää inhimmillisiä virheitä ja varmistaa että asiakas saa tarvitsemansa lääkkeet oikeassa määrin ja oikeaan aikaan. Robotin eri toiminnat (hälytykset jos esim. lääkkeiden otto jää kokonaan väliin) auttaa hoitajia valvomaan lääkehoidon toteutumista ja tekemään tarvittavat muutokset lääkitykseen. Lääkeannostelijarobottiin tallennetaan asiakkaan ajantasainen lääkelista, joka päivittyy säännöllisesti, kun uusia lääkkeitä lisätään tain vanhoja poistetaan, näin varmistuu että lääkelista on aina ajantasalla ja että mahdolliset lääkkeiden yhteisvaikutukset huomioidaan.
Ratkaisulla voidaan vähentää hoitajien työkuormaa ja mahdollistaa se, että hoitajat voivat keskittyä enemmän asiakkaiden muihin hoitotoimenpiteisiin. Robotiikka on lisännyt potilasturvallisuutta ja parantanut lääkehoidon toteutumista.
Tuottavuuslaskennassa on seurattu käyntien kestoa ja määrää, ennen ja jälkeen aloituksen. (Kotihoidon käynnin keskituntihinta) Kilometrit ja niistä aiheutuvat kustannukset ennen ja jälkeen. (Kilometrien määrä ja kilometrikorvaus), palvelusetelin tarvetta ilman teknologiaratkaisua. Kokonaistuotoksena asiakaskohtaisesti laskelma tuottavuudesta. Pohjanmaan hyvinvointialueella on saatu käyttöä levitettyä uusille alueilla sekä laajennettua kattavuutta. Tällä hetkellä Pohjanmaalla on noin 100 laitetta käytössä. Käyttö tuottaa kustannustehokkuutta sekä vähentää lääkevirheitä ja lisää lääketurvallisuutta.