Kotihoidon asiakkaan unenlaadun monitorointi vuodeanturilla
Kotihoidon asiakkaan unenlaadun, stressitasojen sekä palautumisen seuranta vuoteeseen patjan alle sijoitettavan vuodeanturin avulla. Ratkaisu mittaa asiakkaan unta, univaiheita ja palautumista. Unitiedot ammattilaisen tarkasteltavissa mobiililla tai verkkoselaimessa.
Oivalla ja ymmärrä
Suomessa ikäihmisten palveluiden toimintaympäristö on monipuolinen ja kehittynyt. Meillä on laaja julkinen sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmä, joka tarjoaa ikääntyneille monipuolisia palveluita. Niitä ovat mm. terveyspalvelut, kotihoitopalvelut, asumispalvelut, päivätoiminnan palvelut, kuntoutuspalvelut sekä omaishoidon tuki. Julkisten palveluiden lisäksi Suomessa on myös useita yksityisiä yrityksiä, palveluntuottajia, jotka tarjoavat ikäihmisille erilaisia palveluita.
Ikäihmisten palveluiden toimintaympäristöön liittyy myös muutoksia ja haasteita. Suomen demografinen (väestö- ja ikärakenne) huoltosuhteen muutos, jossa väestö ikääntyy ja työikäisen väestön määrä laskee, aiheuttaa tilanteen jossa sosiaali- ja terveyspalveluiden tarve kasvaa, kun taas resurssit niukkenevat. Paineita on ikäihmisten palveluiden kehittämiselle ja laajentamiselle. Ikäihmisten palveluiden kustannukset ovat kasvaneet, ja niiden rahoittaminen on yksi keskeisistä haasteista. Tilanne on johtanut siihen, että on tehostamistarpeita jonka vuoksi palveluiden järjestämistä tulee kehittää löytämällä tehokkaita ratkaisuja joiden laatu on kuitenkin varmistettu.
Sosiaali- ja terveysministeriön laatusuosituksen (Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2020–2023 : Tavoitteena ikäystävällinen Suomi) yhtenä keskeisenä tavoitteena on digitalisaatio ja teknologioiden hyödyntäminen. Jotta resurssit riittävät palvelutarpeen kotiin annettavan palvelutarpeen kasvaessa, on tarpeellista kehittää ja ottaa käyttöön teknologiaa monipuolisesti hyödyntäviä ratkaisuja.
Korona-pandemia on myös vaikuttanut merkittävästi ikäihmisten palveluiden toimintaympäristöön. Pandemia on korostanut tarvetta erilaisille digitaalisille ratkaisuille, kuten etäyhteyksille ja etäpalveluille, jotta ikäihmiset voivat saada palveluita turvallisesti ja tehokkaasti. Ennakoivalla ja kokonaisvaltaisella tiedolla asiakkaan toimintakyvystä ja hyvinvoinnista voidaan myös ennaltaehkäistä ja siirtää raskaampien palveluiden tarvetta. Asiakkaan terveyden- ja hyvinvoinnin muutosten tiedolla on tutkitusti vaikuttavuutta hoito- ja kuntoutustyöhön sekä siitä aiheutuviin kustannuksiin yhteiskunnalle. Teknologian laajempi hyödyntäminen kotiin annettavissa palveluissa on ollut kuitenkin vähäistä tai hajanaista ja selkeät kansalliset toimintamallit ovat puuttuneet.
Ikäihmisten oma suhtautuminen teknologiaan itsenäisyyttä, turvallisuutta sekä kotona-asumista mahdollistavana tekijänä on pääsääntöisesti myönteistä.
Kotikäyntien ja hoidontarpeen arvioiminen vaatii jatkossa yhä enemmän kriittistä tarkastelua jotta yhä niukkenevia resursseja voidaan ja osataan suunnata oikea-aikaisesti niitä eniten tarvitseville asiakkaille. Tiedot asiakkaan hyvinvoinnista, aktiivisuudesta sekä mm. yöaikaisesta voinnista sekä tarpeista mahdollistavat kattavan arvioinnin sekä asiakkaan hoidon suunnittelun tarveperusteisesti sekä ennakoivasti. Mm. erilaisten tarkistuskäyntien tarve vähenee kun ammattilaisilla on laajemmin ajantasaista luotettavaa tietoa asiakkaan yöaikaisesta voinnin tilasta.
Tarvitaan tietoa tuottavaa teknologiaa jota voidaan hyödyntää asiakkaan oman toimintakyvyn tukemisessa sekä pystytään lisäämään asiakkaan turvallisuutta kun asiakkaan voinnista saadaan luotettavaa dataa myös niiltä ajoilta kun hoitohenkilöstö ei ole kontaktissa asiakkaan kanssa.
Kehitettävä asia liittyy Pohjanmaan hyvinvointialueen strategiaan jossa on tunnistettu hyvinvointiteknologian käyttöönotto tavoitteita tukeviksi ja mahdollistaviksi prosesseiksi. Etä- ja teknologiapalveluiden kehittäminen ja laajentaminen on strategian toimenpidesuunnitelmissa. On tarpeen arvioida ja kokeilla erilaisia markkinoille tulevia teknologisia ratkaisuja ja niiden soveltuvuutta ja hyötyä kotihoidon asiakkaan hoidon tueksi ja ammattilaisten työvälineiksi.
Toimintamallin kehittämiseen osallistuu pilotoinnin toteuttavat Alvar-palvelun (etähoiva) hoitajat, it-tukihenkilö, etähoivayksikön esihenkilö sekä palveluohjaaja ja sairaanhoitaja.
Työntekijä esittelee tutkimuksen ja pyytää suostumusta
Työntekijä antaa asiakkaalle tutkimuksen tiedotteen ja suostumuslomakkeet. Asiakkaalle annetaan aikaa tutustua materiaaliin, jotta hän voi rauhassa päättää osallistumisestaan.
Suostumuslomakkeessa luetellaan asiakkailta kerättävät tiedot (nimi, henkilötunnus, osoite, organisaation tai alueen nimi, tutkittava teknologia ja käyttöönoton ajankohta).
Työntekijä kertoo asiakkaalle tutkimuksesta suullisesti:
-
-
- Tutkimus on vapaaehtoinen ja luottamuksellinen.
- Osallistuminen ei vaadi asiakkaalta mitään muuta kuin suostumuksen RAI-tietojen käyttöön.
- Tutkimuksessa käytetään ainoastaan asiakkaan RAI-tietoja. Muita asiakkaiden yksilöitävissä olevia tietoja ei kerätä.
- Asiakas antaa suostumuksensa allekirjoittamalla kaksi kappaletta suostumusasiakirjoja.
- Toinen suostumusasiakirja jää asiakkaalle itselleen.
- Työntekijä ottaa toisen suostumusasiakirjan ja toimittaa sen THL:lle hankkeessaan sovitulla tavalla.
-
EMFIT-kriteerit
Asiakkaan tulee ymmärtää ja hyväksyä Emfit-vuodemonitorin käyttö
Asiakkaan hyvinvoinnista on hyödyllistä saada tietoa lepoajan voinnin ja levon tarpeen seuraamiseksi
-
-
- aktiivisuuden seuranta (kääntelehtiminen)
- uni- ja valverytmi (esim. yöhoidon tarpeen arviointi ja aamukäyntien ajankohta)
- unen keston ja laadun seuranta (syvä-, kevyt, ja REM-uni)
- sängystä poistumisten seuranta
- kokonaispalautumisen seuranta
- vitaalitoimintojen seuranta (esim. pulssi ja hengitystiheys)
-
Asiakkaalla on tasapainon kanssa haasteita ja/tai taipumusta kaatuilla/horjahdella
Asiakkaalla on havaittu sekavuutta ja/tai kipu
Emfit vuodeantri on tarkoitettu erityisesti kotihoidossa oleville henkilöille, jotka tarvitsevat tarkempaa ja jatkuvaa seurantaa unen aikana. Tämä voi sisältää ikääntyneitä henkilöitä, joilla on erilaisia sairauksia tai vaivoja, kuten uniapnea, epilepsia tai lihassairaudet, jotka vaativat tarkempaa seurantaa nukkuessa.
Emfit-vuodeanturin avulla voidaan kerätä tietoa unenlaadusta ja mahdollisista häiriöistä, kuten hengityskatkoksista tai epileptisistä kohtauksista. Tämä tieto voi auttaa kotihoidon ammattilaisia arvioimaan asiakkaan unenlaatua ja tunnistamaan mahdollisia ongelmia, jotka vaativat hoitoa tai seurantaa.
Asiakasymmärryksen keräämiseksi emfit-vuodeanturia pilotoineet asiakkaat on haastateltu laitteen käytön jälkeen. Heiltä on kysytty kokemuksia laitteen käytöstä, sen helppokäyttöisyydestä, tietojen tulkinnasta ja tietojen jakamisesta kotihoidon ammattilaisten kanssa. Tämä tieto on auttanut arvioimaan laitteen käyttökokemusta kotihoidossa ja varmistamaan, että käytössä olevat teknologiset laitteet vastaavat kotihoidon asiakkaiden tarpeita ja odotuksia.
Asiakkaita on osallistettu vuodeanturin käytön pilotointiin tarjoamalla heille mahdollisuus kokeilla laitetta ilmaiseksi pilotointijakson ajan ja antamalla heille mahdollisuuden antaa palautetta laitteen käytöstä. Pilotoinnin aikana kerättyä tietoa voidaan käyttää laitteen kehittämiseen ja käyttökokemuksen parantamiseen.
Kuvittele ja kokeile
Mobiiliin tulevassa datassa voi vaihtoehtoisesti valita 7, 14, 21 tai 28 vuorokauden näytön. Dataa saa tarkasteltua erilaisina tilastollisilla käyrillä myös 30, 60, 90 tai 360 päivän jaksoissa tai voi syöttää myös omavalintaisen aikajakson. Data-analyysi antaa 10 erilaista diagrammia.
Ohjelma antaa seuraavia tietoja:
Uniarvosana
Tämä tarkoittaa, että mitä pidempään nukut ja mitä enemmän sinulla on REM sekä syvää unta, sitä parempi unipistemääräsi on. Toisaalta jos olet isomman osan ajasta valveilla tai heräilet usein yöllä, nämä pienentävät unipistemäärääsi.
Unipistemäärä on maksimissaan 100, joka indikoi erittäin hyvää unenlaatua. Yleensä arvot 80:sta ylöspäin ovat tulkittavissa hyväksi unenlaaduksi.
Unen kesto
Aikaa sängyssä, ja aikaa unessa.
Uniluokat
Unen jako kolmeen luokkaan: kevyt-, syvä- ja REM- uni Kullakin luokalla on omat fysiologiset erityispiirteensä ja erilainen merkitys. KEVYT uni on siirtymävaihe valveilla olosta syvään uneen. Silmät eivät liiku ja lihasjännitys laskee. Kevyen unen aikana palautuminen alkaa, mutta se ei ole niin tehokasta kuin syvässä unessa. SYVÄ uni on unen rauhallisinta aikaa. Lihakset ovat täysin rentoutuneet ja syke, hengitys, ruumiinlämpö ja verenpaine ovat matalalla tasolla. Keho palautuu syvässä unessa; kasvuhormonin tuotanto alkaa ja kehon korjausmekanismit aktivoituvat. REM-unessa näemme unia ja esiintyy runsaasti mielikuvia ja ajattelua. Silmät liikkuvat nopeasti luomien alla ja lihasjännitys romahtaa. Syke ja verenpaine vaihtelevat. REM-unta tarvitaan mielen palautumiseen; oppiminen, muistojen tallentuminen ja turhien asioiden unohtuminen tapahtuu tämän unijakson aikana. Jotta keho ja mieli palautuisivat täysin, tarvitaan yleisesti ottaen tarpeeksi unta, mutta myös syvää- ja REM-unta. REM-unta tulisi olla noin 20-25 % koko uniajasta ja syvää unta 10-20%. Näin kevyelle unelle jää noin 50-60% uniajasta.
Sydämen sykevälivaihtelu
RMSSD eli ”Root Mean Square of Succesive Differences” on yksi käytetyimmistä sykevälivaihtelun arvojen aikatasoista. Tieteellisessä kirjallisuudessa RMSSD:tä pidetään parasympaattisen hermoston aktiivisuuden mittarina. Parasympaattinen hermosto on autonomisen eli tahdosta riippumattoman hermoston toinen pääosa.
Illan sykevälivaihtelun arvo on unijakson ensimmäisten 90 minuutin aikana tehtyjen 3 minuutin mittaisten mittausten keskiarvo, kun taas aamun sykevälivaihtelun arvo on unijakson viimeisten 90 minuutin arvojen keskiarvo. Nämä kaksi lukua näyttävät, kuinka levännyt keho on ja miten valmis se on uuteen päivään. RMSSD-arvo on todella yksilöllinen ja riippuu mm. iästä, sukupuolesta, fyysisestä kunnosta ja elintavoista. Tästä syystä kannattaa seurata omia sykevälivaihtelun arvoja ensin parin viikon ajan, ja vasta sen jälkeen tehdä päätelmiä siitä, mitä merkityksiä eri arvoilla on kullekin käyttäjälle. Yleisesti ottaen korkeammat arvot ovat merkki paremmasta kunnosta ja terveydestä.
Kokonaispalautuminen
Kokonaispalautumisen arvo on aamun ja illan RMSSD:n arvojen erotus. Yleensä tämän tulisi olla positiivinen luku, joka kertoo että yön aikana on tapahtunut tehokasta palautumisesta ja lepoa.
Palautumisen kokonaisala
Tämä arvo tarkoittaa palautumisen kokonaispinta-alaa koko yön HRV RMSSD kuvaajalla.
Hermoston tasapaino
LF ja HF viittaavat matalaan ja korkeaan taajuuskaistaan, jotka ovat yleisiä sykevälivaihtelun taajuustason indeksejä. LF on taajuuskaistalla alue 0.04-0.15 Hz, ja sen voidaan sanoa edustavan sekä sympaattista että parasympaattista hermostoa. HF on taajuuskaistalla alue 0.15-0.04 Hz, ja se edustaa parasympaattista hermostoa. Emfit QS käyttää normalisoituja yksikköjä LFn ja HFn, jotka ilmaistaan prosenttiosuutena summasta LF+HF, toisin sanoen LFn=LF/(LF+HF). Poikkeamat 25-75 tai 75-25 väliseltä alueelta voi olla merkki huonosta palautumisesta, korkeasta tai kroonisesta stressistä, yleisestä väsymyksestä tai muusta kehon toimintahäiriöstä.
Syke
Keskimääräinen syke on yksinkertaisesti koko yön keskimääräinen syke. Leposykkeen löytämiseksi valitaan koko yön ajalta kolmen minuutin mittausjaksojen syketuloksista kaikista matalin arvo. Toisin sanoen se on matalin kolmen minuutin keskimääräinen sykkeesi koko yön ajalta. Leposykettä voidaan pitää lievänä merkkinä stressistä tai ylikunnosta. Kun huomataan käyttäjän oma normaali leposyketaso muutaman viikon mittauksen aikana, voi alkaa katsomaan, jos tästä normaalista tasosta löytyy huomattavia poikkeuksia. Nyrkkisääntönä voidaan pitää sitä, että mikäli leposyke nousee yli seitsemällä lyönnillä minuutissa, kannattaa pitää lepopäivä treenistä tai vähintään treenata kevyemmin ja yrittää lieventää stressiä. Sama sääntö pätee huomattavaan laskuun leposykkeessä. Huomattavaa, että nopeat muutokset leposykkeessä lyhyellä aikavälillä eivät ole sama asia kuin pitkän aikavälin muutokset.
Hengitystiheys
Keskimääräinen hengitystiheys on koko yön keskimääräinen hengitystiheys. Tyypillinen arvo terveelle aikuiselle on levossa 12-20 hengenvetoa minuutissa. Sairaudet, kuten kuume, voivat nostaa keskimääräistä hengitystiheyttä, joten tämän arvon nousu saattaa olla merkki terveydentilan laskusta.
Liikeaktiivisuus
Keskimääräinen liikeaktiviteetti mittaa liikehdintää, joka on suurempaa kuin sydämen sykkeeen ja hengityksen aiheuttama liike kehossa, kuten jalkojen ja käsien liikkeet tai pienehkö asennon vaihtaminen. Isommat kehon liikkeet lasketaan kääntymisiksi. Korkeat arvot liikeaktiviteetissa ja kääntymisissä voivat olla merkki levottomasta unesta, ja niitä kannattaa verrata näiden arvojen omaan yleiseen tasoosi. Pitkän aikavälin nousevat arvot voivat olla merkki ylikunnon lähenemisestä.
Laite ja sen antamat tiedot vaikuttavat soveltuvan mm. aktiivisesti liikkuvalle urheilijalle jonka harjoittelun vuoksi on hyödyllistä seurata kehon unenaikaista palautumista harjoittelun suunnittelemiseksi ja maksimoimiseksi. Laite ei ole lääketieteellinen laite eikä se ole tarkoitettu sairauksien tai muiden tilojen diagnosointiin tai seurantaan tai fysiologisen prosessin tutkimiseen joten sen soveltuvuus hoitotyöhön on tästä syystä huono.