Kotihoidon asiakkaan unenlaadun monitorointi vuodeanturilla

Kotihoidon asiakkaan unenlaadun, stressitasojen sekä palautumisen seuranta vuoteeseen patjan alle sijoitettavan vuodeanturin avulla. Ratkaisu mittaa asiakkaan unta, univaiheita ja palautumista. Unitiedot ammattilaisen tarkasteltavissa mobiililla tai verkkoselaimessa.

Toimintamallin nimi
Kotihoidon asiakkaan unenlaadun monitorointi vuodeanturilla
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Kotihoidon asiakkaan unenlaadun, stressitasojen sekä palautumisen seuranta vuoteeseen patjan alle sijoitettavan vuodeanturin avulla. Ratkaisu mittaa asiakkaan unta, univaiheita ja palautumista. Unitiedot ammattilaisen tarkasteltavissa mobiililla tai verkkoselaimessa.

Toteutuspaikka
Vaasan kotihoito
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Pohjanmaan hyvinvointialue
Toimintamallin rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)
Toimintamallin kokonaisuus

Luotu

24.01.2023

Viimeksi muokattu

07.05.2023
Ratkaisun perusidea

Emfit vuodeanturi/sensori sijoitetaan asiakkaan patjan alle, noin asiakkaan rintakehän kohdalle. Se analysoi unta ja sen avulla on mahdollista arvioida etenkin yöunien vaikutusta kehon kokonaispalautumiseen. Se mittaa vuoteessa olevan nukkujan sykkeen, sykevälivaihtelun, hengitystiheyden, liikkeet, hermoston tasapainoa, palautumista sekä unen laatua. Anturi on n.  ohut, n. 7 x 60cm "liuska" jonka päässä on mittaukset tekevä anturi. Laite kiinnitetään verkkovirtaan ja se on yhteydessä langattomaan verkkoon. 

 

 

Toimintaympäristö

Suomessa ikäihmisten palveluiden toimintaympäristö on monipuolinen ja kehittynyt. Meillä on laaja julkinen sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmä, joka tarjoaa ikääntyneille monipuolisia palveluita. Niitä ovat mm. terveyspalvelut, kotihoitopalvelut, asumispalvelut, päivätoiminnan palvelut, kuntoutuspalvelut sekä omaishoidon tuki. Julkisten palveluiden lisäksi Suomessa on myös useita yksityisiä yrityksiä, palveluntuottajia, jotka tarjoavat ikäihmisille erilaisia palveluita.

Ikäihmisten palveluiden toimintaympäristöön liittyy myös muutoksia ja haasteita. Suomen demografinen (väestö- ja ikärakenne) huoltosuhteen muutos, jossa väestö ikääntyy ja työikäisen väestön määrä laskee, aiheuttaa tilanteen jossa sosiaali- ja terveyspalveluiden tarve kasvaa, kun taas resurssit niukkenevat. Paineita on ikäihmisten palveluiden kehittämiselle ja laajentamiselle. Ikäihmisten palveluiden kustannukset ovat kasvaneet, ja niiden rahoittaminen on yksi keskeisistä haasteista. Tilanne on johtanut siihen, että on tehostamistarpeita jonka vuoksi palveluiden järjestämistä tulee kehittää löytämällä tehokkaita ratkaisuja joiden laatu on kuitenkin varmistettu. 

Sosiaali- ja terveysministeriön laatusuosituksen (Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2020–2023 : Tavoitteena ikäystävällinen Suomi) yhtenä keskeisenä tavoitteena on digitalisaatio ja teknologioiden hyödyntäminen. Jotta resurssit riittävät palvelutarpeen kotiin annettavan palvelutarpeen kasvaessa, on tarpeellista kehittää ja ottaa käyttöön teknologiaa monipuolisesti hyödyntäviä ratkaisuja.  

Korona-pandemia on myös vaikuttanut merkittävästi ikäihmisten palveluiden toimintaympäristöön. Pandemia on korostanut tarvetta erilaisille digitaalisille ratkaisuille, kuten etäyhteyksille ja etäpalveluille, jotta ikäihmiset voivat saada palveluita turvallisesti ja tehokkaasti. Ennakoivalla ja kokonaisvaltaisella tiedolla asiakkaan toimintakyvystä ja hyvinvoinnista voidaan myös ennaltaehkäistä ja siirtää raskaampien palveluiden tarvetta. Asiakkaan terveyden- ja hyvinvoinnin muutosten tiedolla on tutkitusti vaikuttavuutta hoito- ja kuntoutustyöhön sekä siitä aiheutuviin kustannuksiin yhteiskunnalle. Teknologian laajempi hyödyntäminen kotiin annettavissa palveluissa on ollut kuitenkin vähäistä tai hajanaista ja selkeät kansalliset toimintamallit ovat puuttuneet.

Ikäihmisten oma suhtautuminen teknologiaan itsenäisyyttä, turvallisuutta sekä kotona-asumista mahdollistavana tekijänä on pääsääntöisesti myönteistä. 

 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Emfit vuodeantri on tarkoitettu erityisesti kotihoidossa oleville henkilöille, jotka tarvitsevat tarkempaa ja jatkuvaa seurantaa unen aikana. Tämä voi sisältää ikääntyneitä henkilöitä, joilla on erilaisia ​​sairauksia tai vaivoja, kuten uniapnea, epilepsia tai lihassairaudet, jotka vaativat tarkempaa seurantaa nukkuessa.

Emfit-vuodeanturin avulla voidaan kerätä tietoa unenlaadusta ja mahdollisista häiriöistä, kuten hengityskatkoksista tai epileptisistä kohtauksista. Tämä tieto voi auttaa kotihoidon ammattilaisia arvioimaan asiakkaan unenlaatua ja tunnistamaan mahdollisia ongelmia, jotka vaativat hoitoa tai seurantaa.

Asiakasymmärryksen keräämiseksi emfit-vuodeanturia pilotoineet asiakkaat on haastateltu laitteen käytön jälkeen. Heiltä on kysytty kokemuksia laitteen käytöstä, sen helppokäyttöisyydestä, tietojen tulkinnasta ja tietojen jakamisesta kotihoidon ammattilaisten kanssa. Tämä tieto on auttanut arvioimaan laitteen käyttökokemusta kotihoidossa ja varmistamaan, että käytössä olevat teknologiset laitteet vastaavat kotihoidon asiakkaiden tarpeita ja odotuksia.

Asiakkaita on osallistettu vuodeanturin käytön pilotointiin tarjoamalla heille mahdollisuus kokeilla laitetta ilmaiseksi pilotointijakson ajan ja antamalla heille mahdollisuuden antaa palautetta laitteen käytöstä. Pilotoinnin aikana kerättyä tietoa voidaan käyttää laitteen kehittämiseen ja käyttökokemuksen parantamiseen.

 

 

 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Emfit-vuodeanturi, kuten mikä tahansa muu teknologinen ratkaisu joka arviodaan soveltuvan kunkin kotihoidon asiakkaan yksilöllisiin tarpeisiin hoidontarpeen arvioinnissa, voidaan käyttöönottaa osana etähoivan toimintamallia. Etähoivan toimintamalli sisältää etäpalveluyksikön etähoivan toteuttamisen ja teknologiaosaamisen. Etähoivan rinnalla voidaan hyödyntää erilaisia teknisiä ratkaisuja. Tämä prosessi sisältää erilaisten ja vaihtuvienkin teknologisen ratkaisujen joustavan käyttöönoton. (Ks. tarkemmin etähoiva kotihoidossa-toimintamalli). 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Sensorin herkkyys osoittautuu haasteeksi silloin kun asiakas nukkuu parivuoteessa toisen henkilön kanssa. Sensori saattaa mitata myös vieressä nukkuvan elintoimintoja tai mm. mikäli kotieläin on vuoteessa. 

Haastateltu 8/22 asiakasta joilla emfit patja anturi käytössä KATI-hankkeessa. Kaikki olivat sitä mieltä, että helppo käyttää ei tarvitse kuin maata ja nukkua. Laite myös huomaamaton. Noin puolella asiakkaista ongelmaa saada pysymään patja anturi paikoillaan, kun on esim. moottorisänky. Keinoksi otimme teippauksen.  6 asiakkaan mielestä ei niin hyvä heille koska kokivat etteivät ymmärrä saamaansa tietoa. Jota käyty läpi hoitajien kanssa.  Yhdelle asiakkaalle oli kuitenkin hyvä koska kärsi uniapneasta. Pystyi hyvin seuraamaan oliko asiakkaalla uniapnealaite käytössä vai ei. Kenelläkään ei oikein ollut mitään mielipidettä laitetta kohtaan. Kukaan ei osannut arvioida laitteen tärkeyttä heidän hyvinvoinnilleen. Hoitajien näkökulmasta Emfit patja-anturi oli helppo asentaa, vaikka täytyi monelle käydä vielä teippaamassakin laite patjaan kiinni. Odotukset olivat todella korkeat, mutta pian huomasimme, että hieman hankala luettava eikä saatu tarpeeksi tukea toimittajalta. Emfit ei ehkä tällä hetkellä sovellu kotihoitoon koska antaa vain unesta ja sen laadusta tietoa ei kokonaisvaltaisesti asiakkaan hyvinvointia ajatellen. Sopii ehkä vuodeosastoille tai palvelutaloon.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Emfit vuodeanturin käytön soveltaminen kotihoitoon vaatii useita resursseja ja osaamista. Käytännön soveltaminen vaatii tarvittavia ammattilaisia, jotka osaavat asentaa laitteen ja opastaa asiakasta sen käytössä. Kotihoidon henkilöstö tarvitsee myös koulutusta laitteen käytöstä, tietojen tulkinnasta ja asiakkaiden seurannasta. Tarvitaan laitteen asennukseen ja käyttöön tarvittavat resurssit, kuten tarvittavat laitteet ja ohjelmistot. Lisäksi tarpeena on tarvittava tietokoneohjelmisto ja yhteydet tietojen siirtoa ja tallennusta varten. On myös luotava selkeä toimintamalli, joka määrittää, miten tietoja kerätään, tallennetaan, tulkitaan ja jaetaan kotihoidon ammattilaisten kanssa. Tarvitaan selkeä suunnitelma siitä, miten asiakkaat ja heidän omaisensa osallistuvat ja sitoutuvat laitteen käyttöön ja tietojen jakamiseen.

Toimintamalli on sovellettavissa eri kohderyhmille kotihoidon asiakkaiden lisäksi, kuten esimerkiksi sairaalapotilaille tai kotona asuville henkilöille, jotka tarvitsevat tarkempaa seurantaa unen aikana.

Sudenkuoppia, jotka kannattaa välttää, ovat muun muassa tietoturvaan liittyvät haasteet. Tietojen kerääminen ja tallentaminen tulee toteuttaa tietoturvallisesti, jotta henkilötietojen luottamuksellisuus säilyy. Laiteongelmat, Emfit-vuodeanturi on herkkä ja tarkka laite, joka saattaa aiheuttaa ongelmia käytössä. Henkilöstön tulee osata ratkaista laitteeseen liittyviä ongelmia nopeasti. Emfit vuodeanturin käytön onnistuminen edellyttää asiakkaiden sitoutumista ja halukkuutta jakaa tietoja kotihoidon ammattilaisten kanssa. Tämä voi olla haastavaa, jos asiakas ei ymmärrä laitteen merkitystä tai kokee sen häiritseväksi. Tietojen liiallinen tulkinta voi olla myös haaste. Emfit vuodeanturin keräämä tieto ei ole itsessään diagnoosia tai hoitoa, vaan sen tulkinta vaatii terveydenhuollon ammattilaisen erityistä asiantuntemusta. Liiallinen tietojen tulkinta tai väärinymmärrys voi johtaa tarpeettomiin toimenpiteisiin tai huoleen asiakkaan terveydentilasta. 

 

 

 

Kehittämisen vaihe

Valmis

Kohderyhmä