Etähoiva kotihoidossa
Kotihoidossa otetaan käyttöön teknologisia ratkaisuja asiakkaan palvelutarpeen ja toimintakyvyn perusteella. Toimintamallissa määritellään mm. käytettävät digitaaliset ratkaisut, etähoivan työnkuvat, sopimuskokonaisuus ja implementoinnin välineet.
Toimintamallin nimi
Kotihoidossa otetaan käyttöön teknologisia ratkaisuja asiakkaan palvelutarpeen ja toimintakyvyn perusteella. Toimintamallissa määritellään mm. käytettävät digitaaliset ratkaisut, etähoivan työnkuvat, sopimuskokonaisuus ja implementoinnin välineet.
Teknologiaa hyödyntävä etähoivan toimintamalli perustuu etäyhteyksien ja digitaalisten työkalujen käyttöön kotihoidon palvelujen tarjoamisessa. Etähoiva mahdollistaa asiakkaiden tarkkailun, datan keruun ammattilaisten hoidon tarpeen arviointia varten (mahdollinen diagnostinen arviointi) ja hoidon etänä esimerkiksi videovälitteisten hoitajien tai lääkärin vastaanottojen, etämittausten ja mobiilisovellusten avulla. Etähoivan avulla hoidolliset palvelut ovat saatavilla joustavammin ja nopeammin, mikä parantaa asiakkaiden oikea-aikaisen hoidon saamista ja mahdollistaa tarvittaessa nopean reagoinnin tilanteisiin. Toimintamalli sisältää myös fyysistä, psyykkistä sekä sosiaalista toimintakykyä ylläpitävää ryhmätoimintaa etähoivan kotihoidon asiakkaille sekä erillisenä tukipalveluna tarjottuna. Toimintamallissa on sekä terveydenhuollon hoidollinen veto, mutta myös tärkeässä roolissa sosiaalinen kuntoutus ja vuorovaikutuksellisuus myös ikäihmisten verkostossa (muut ikäihmiset, yhteisöllisyys).
Moniammatillinen tiimi (palveluohjaaja, sairaanhoitaja ja toimintaterapeutti) kartoittavat asiakkaat, joiden kotona pärjääminen on jostakin syystä uhattuna. Arviointi tehdään kotikäynnillä, jolla he kartoittavat asiakkaan fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn sekä avuntarpeen. Osana palvelutarpeen arviointia arvioidaan myös, hyötyisikö asiakas teknologiasta sekä sitä, mahdollistaako asiakkaan psyykkinen tai fyysinen toimintakyky teknologian käyttöönoton. Toimintaterapeutin ammattitaitoa on arvioida asunnon muutostyö- ja apuvälinetarvetta sekä asiakkaan kykyä käyttää erilaisia laitteita ja välineitä. Mikäli asiakkaan arvioidaan hyötyvän teknologiasta kotona asumisen mahdollistajana, kerrotaan asiakkaalle ja läheisille mahdollisuuksista. On tärkeää sitouttaa asiakas ja läheiset alusta asti teknologian käyttöön.
Palveluohjaaja (joka vastaa asiakkaan hoito- ja palvelusuunnitelman laatimisesta sekä palveluiden myöntämisestä on yhteydessä etähoivayksikköön ja antaa asiakkaasta tarvittavat esitiedot sekä sopii etäkäyntien aloituksesta sekä ajankohdista. Tämän jälkeen etähoivayksikön pääkäyttäjä valmistelee laitteen etähoivan soittoja sekä omaisyhteyttä varten. Etähoivayksikkö ilmoittaa työnsuunnittelijalle toiminnanohjauskeskukseen milloin käynnit alkavat. Toiminnanohjaaja jakaa työmääräykset etähoivan hoitajille asiakassuunnitelman mukaisesti. Ennen käyntien aloitusta etähoivayksikön hoitaja vie laitteen asiakkaalle ja laitteen tunnistetiedot tietokantaan sekä huolehtii asiakkaan opastamisesta käyttöä varten sekä varmistaa asiakkaan tietoisen suostumuksen ja laatii asiakkaan suostumukseen perustuvat sopimukset.
Käynnissä olevaa etäpalvelua arvioidaan kokonaisuudessa suhteessa asiakassuunnitelmaan. Sitä päivitetään tarvittaessa, esimerkiksi palvelutarpeen muuttuessa. Palvelun päättämiseen liittyy päättäviä toimia. Etähoivan päättyessä palveluohjaaja päivittää asiakassuunnitelman. Etähoivayksikkö hakee laitteet pois asiakkaan kotoa ja poistaa tarvittavat tiedot digitaalisesta palvelualustasta. Tämän jälkeen laitteet ovat jälleen valmiita käyttöönotettavaksi seuraavalle käyttäjälle.
Suomessa ikäihmisten palveluiden toimintaympäristö on monipuolinen ja kehittynyt. Meillä on laaja julkinen sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmä, joka tarjoaa ikääntyneille monipuolisia palveluita. Niitä ovat mm. terveyspalvelut, kotihoitopalvelut, asumispalvelut, päivätoiminnan palvelut, kuntoutuspalvelut sekä omaishoidon tuki. Julkisten palveluiden lisäksi Suomessa on myös useita yksityisiä yrityksiä, palveluntuottajia, jotka tarjoavat ikäihmisille erilaisia palveluita.
Ikäihmisten palveluiden toimintaympäristöön liittyy myös muutoksia ja haasteita. Suomen demografinen (väestö- ja ikärakenne) huoltosuhteen muutos, jossa väestö ikääntyy ja työikäisen väestön määrä laskee, aiheuttaa tilanteen jossa sosiaali- ja terveyspalveluiden tarve kasvaa, kun taas resurssit niukkenevat. Paineita on ikäihmisten palveluiden kehittämiselle ja laajentamiselle. Ikäihmisten palveluiden kustannukset ovat kasvaneet, ja niiden rahoittaminen on yksi keskeisistä haasteista. Tilanne on johtanut siihen, että on tehostamistarpeita jonka vuoksi palveluiden järjestämistä tulee kehittää löytämällä tehokkaita ratkaisuja joiden laatu on kuitenkin varmistettu. Kotihoidossa on kasvava tarve löytää helpotusta teknologisilla ja digitaalisilla työvälineillä ikäihmisten kotona asumisen turvaamiseksi sekä hoitajatyövoiman riittävyyden varmistamiseksi.
Sosiaali- ja terveysministeriön laatusuosituksen (Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2020–2023 : Tavoitteena ikäystävällinen Suomi) yhtenä keskeisenä tavoitteena on digitalisaatio ja teknologioiden hyödyntäminen. Jotta resurssit riittävät palvelutarpeen kotiin annettavan palvelutarpeen kasvaessa, on tarpeellista kehittää ja ottaa käyttöön teknologiaa monipuolisesti hyödyntäviä ratkaisuja. Teknologiaa hyödyntämällä voidaan suunnata hoitohenkilökuntaa sellaisiin työtehtäviin joissa ei ole mahdollista hyödyntää teknologisia ratkaisuja.
Korona-pandemia on myös vaikuttanut merkittävästi ikäihmisten palveluiden toimintaympäristöön. Pandemia on korostanut tarvetta erilaisille digitaalisille ratkaisuille, kuten etäyhteyksille ja etäpalveluille, jotta ikäihmiset voivat saada palveluita turvallisesti ja tehokkaasti.
Ennakoivalla ja kokonaisvaltaisella tiedolla asiakkaan toimintakyvystä ja hyvinvoinnista voidaan ennaltaehkäistä ja siirtää raskaampien palveluiden tarvetta. Asiakkaan terveyden- ja hyvinvoinnin muutosten tiedolla on vaikuttavuutta hoito- ja kuntoutustyöhön sekä siitä aiheutuviin kustannuksiin yhteiskunnalle.
Teknologian laajempi hyödyntäminen kotiin annettavissa palveluissa on ollut kuitenkin vähäistä tai hajanaista ja selkeät kansalliset toimintamallit ovat puuttuneet. Ikäihmisten oma suhtautuminen teknologiaan itsenäisyyttä, turvallisuutta sekä kotona-asumista mahdollistavana tekijänä on pääsääntöisesti myönteistä.
Kohderyhmänä on kotihoidon asiakkaat sekä kotihoidon Alvar-ryhmätoiminnan tukipalvelun kriteerit täyttävät ikäihmisten Pohjanmaan hyvinvointialueella. Kohderyhmänä toimintamallissa ovat myös kotihoidon ammattihenkilöstö.
Pohjanmaalla Vaasassa toimiva vanhusneuvosto (Vaasan kaupungin, sen alueella toimivien eläkejärjestöjen ja eläkeläisten yhteistyöelin, jonka tarkoituksena on toimia vaikuttamis-, tiedottamis- ja yhteistyöelimenä ikääntyneiden, viranomaisten, päätöksentekijöiden ja muiden yhteistyötahojen välillä.) on tehnyt 5/2022 hyvinvointikuntayhtymän valtuustolle aloitteen jossa esitetään Alvar-palvelun käytön merkittävää laajentamista ja hinnan laskemista, koska "Palvelu koetaan hyväksi ja tarpeelliseksi ja se on ollut Vaasassa pitkään käytössä. Palvelusta hyötyy kuitenkin verrattain harva ikäihminen, eikä palvelu tavoita monia ikäihmisiä. Myös palvelun hinta koetaan kalliiksi, eikä pienituloisilla ikäihmisillä ole mahdollisuutta hyödyntää palvelua".
Toimintamallin juurruttaminen ja levittäminen osaksi kotihoidon arjen toimintaa vaatii ainakin seuraavia kehittämisessä tunnistettuja toimenpiteitä ja resursseja:
Kartoitus ja suunnittelu: Suunnitelma ja aikataulu etähoivan käyttöönotosta hyvinvointialueella (käyttöönotto ja hallittu järjestelmällinen laajennus). Tähän tarvitaan aikaa ja asiantuntijaosaamista, teknologian ja terveydenhuollon asiantuntijoita.
Koulutus ja ohjaus: Henkilöstö tarvitsee koulutusta ja ohjausta uusien toimintatapojen omaksumiseksi ja teknologisten ratkaisujen käyttöönotossa. Koulutukseen tarvitaan aikaa, henkilöstöä ja rahaa. Tarvitaan suunnitelma ja aikataulu henkilöstön koulutuksista.
Palautteen keruu ja kehittäminen: Toimintamallin kehittäminen ja juurruttaminen edellyttää jatkuvaa palautteen keruuta ja arviointia. Tähän tarvitaan henkilöstöä, joka seuraa toimintamallin käyttöä ja kerää palautetta käyttäjiltä.
Viestintä ja markkinointi: Uuden toimintamallin käyttöönotto ja juurruttaminen edellyttää myös viestintää ja markkinointia. Organisaation sisäinen ja ulkoinen viestintä on tärkeää uuden toimintamallin esittelyssä ja käyttöönotossa.
Toimintamallin käytäntöön vieminen vaatii aikaa, henkilöstöä, rahaa ja osaamista. Koulutus ja ohjaus henkilöstölle, teknologian hankinta ja ylläpito, käyttöönottojen suunnittelu ja toteutus ovat tärkeitä resursseja, jotka on huomioitava käytännön suunnittelussa. Toimintamallin käyttöönottoon ja juurruttamiseen liittyvät vaiheet ja toimenpiteet tulisi dokumentoida ja niitä tulisi arvioida säännöllisesti.
Asiakkaan kotihoitoalueen kuntoutustyöntekijöille ja hoitajille on tärkeää kertoa käyttöön otetusta tekniikasta, jotta he voivat tukea asiakasta teknologian käytössä ja ymmärtävät sen merkityksen asiakkaan kannalta.
Palvelutarpeen arviointia tekevän tiimin on tärkeää saada koulutusta olemassa olevasta tekniikasta sekä niiden vaatimuksista koskien asiakkaan toimintakykyä ja ympäristöä. Asiakas, omaiset sekä kuntoutus- ja hoitohenkilökunta puolestaan tarvitsevat koulutusta teknologian käytöstä kotona asumisen tukena sekä kuinka toimia ongelmatilanteissa.
Kotihoito on kehittynyt ja kehittyy jatkuvasti merkittävästi etähoivan ja erilaisten digitaalisten ratkaisujen myötä. Etähoiva mahdollistaa ammattilaisten ja asiakkaiden välisen vuorovaikutuksen silloin, kun fyysistä läsnäoloa ei tarvita. Tämä vähentää matkustamisen tarvetta ja säästää sekä asiakkaan että terveydenhuollon ammattilaisten aikaa. Etähoiva voi myös parantaa hoitotuloksia, koska se mahdollistaa jatkuvan seurannan ja tarvittavien toimenpiteiden nopean toteuttamisen. Saatavilla olevat erilaiset teknologiaratkaisut mahdollistavat myös sekä asiakkaiden, että omaisten uudenlaisen osallisuuden sekä osallistumisen seurannan kautta, kun asiakas ja omainen pääsevät myös tarkastelemaan kertynyttä hyvinvointidataa. Tämä myös helpottaa hoitohenkilökunnan työtä ja parantaa hoidon laatua sekä asiakkaiden sekä omaisten kokemusta hoidosta.
Kaiken kaikkiaan etähoiva ja digitaaliset ratkaisut parantavat kotihoidon laatua ja mahdollistavat entistä laajemman ja joustavamman hoidon.
Hankkeen aikana on tehty pilottiasiakkaille ja omaisille haastattelukysely heidän kokemuksistaan koskien Alvar-palvelua ja videovälitteisiä etäkäyntejä sekä ryhmätoiminnan palveluita Alvarin lähihoitajan toimesta. Haastatteluun suostui 17 asiakasta 22 pilottiasiakkaasta. Ammattihenkilöstön näkemyksiä ja kokemuksia toimintamallista on kerrytetty mm. viikottaisilla yhteisillä kokouksilla sekä järjestämällä työpaja-päivä.
Tässä Alvar-hoitajan teksti asiakkaiden haastattelusta sekä hoitajan näkökulmasta etähoivan toimintamalliin:
"Kaikki pitivät etäyhteyttä heille tärkeäksi. Muutama sanoi sen olevan päivän kohokohta, kun Alvarista soitetaan. Yksi sanoi, että halusi itselleen nimenomaan Alvar-palvelun, koska mukana myös sisältö. Eikä ole katunut ollenkaan. Hän on saanut diabeteksen tasapainoon ja fyysinen että psyykkinenkin osa-alue on kohonnut paremmaksi. Hän osallistuu joka tuokioon kuin vain mahdollista. Kaikki myös pitivät tärkeänä, että hoitajat ovat vain heitä varten ja saavat keskustella ilman mitään häiriötekijöitä.
Monet myös kokivat, että heistä välitetään ja heitä kuunnellaan. Kun tarvitsevat apua asia hoituu nopeasti. Noin puolet asiakkaista osallistuu Alvar-palvelun sisältöönkin. Jotkut päivittäin, jotkut muutaman kerran viikossa. Tämä on myös todella tärkeää, koska kokevat saavansa päiviinsä sisältöä ja pääsevät myös tapaamaan muita asiakkaita sekä vaihtamaan kuulumisia. Neljä asiakasta jopa aloittanut kerran viikossa fyysisissä päivätoiminnan ryhmissä käymisen.
Etäyhteyden ansiosta on saatu myös asiakas jatkohoitoon. Asiakas oli pahasti kaatunut, jonka seurauksena oli päähän ja kasvoille tullut vuotavat haavat. Yhteys pidetty auki kunnes apu saapui paikalle. Tästä asiakas edelleen todella kiitollinen. Kun etäyhteys aukesi, oli asiakas istumassa tuolillaan toinen puoli roikkuneena. Asiakas oli todella peloissaan. Soitettu apua jolloin asiakas pääsi jatkohoitoon, mutta ei enää palannut kotiin vaan meni palveluyksikköön asumaan. Asiakas kertoo, että nukkunut huonosti, tämä varmistettu Vivago hyvinvointikellostakin. Asiakkaalla oli ollut myös muutamia huonosti nukuttuja öitä takana. Nyt oli tullut vielä rintatuntemuksiakin. Asiakas huonovointinen. Soitettu apua ja asiakas jatkohoitoon sydänosastolle. Valitettavasti tämän asiakas lopulta menehtyi. Näissä kahdessa tapauksissa jotka eivät enää kotiutuneet, niin heillä oli vain muutama fyysinen kotihoidon käynti kuukaudessa, etäsoitot päivittäin. Ilman tätä palvelua he eivät olisi saaneet apua jota tarvitsivat.
Omaiset arvostavat etäpalvelua suuresti. He ovat iloisia kun heillä mahdollisuus ottaa, etäyhteys omaiseen palvelun kautta. he kertoivat myös kuinka omainen tykkää Alvar-hoitajista. Kokevat palvelun tarpeelliseksi.
Etäyhteys on hyvä palvelu, tässä tulee intensiivisesti oltua yhteydessä asiakkaaseen. Tässä työssä pitää osata arvioida jatkuvasti asiakasta, jotta huomaa mahdolliset muutokset. Pitää myös osata kysyä kysymyksiä, jos huomaa ettei nyt kaikki hyvin. Suurin osa kyllä kertoo jos on jotakin poikkeavaa. Asiakkaaseen tulee hyvä yhteys kun ei vaihtuvuutta suuresti. Tätä myös asiakkaat painottivat, ettei hoitajat vaihdu usein."
Pohjanmaalla kotihoidon etähoivan jatkokehitystä tukee Prima Botnia, -Hyvinvoiva Pohjanmaa, Ikääntyneet ja omaishoitajat hankekokonaisuus vuosina 2023-2025.