Etähoivalla tuetaan ja turvataan kotihoidon asiakkaiden toimintakykyä, arjessa selviytymistä ja sosiaalisia suhteita. Kun aikaa ei kulu siirtymisiin, työntekijät voivat kohdata useampia asiakkaita vuorokaudessa. 

Toimintaympäristö

Tutkimukset osoittavat, että myös Pirkanmaan väestö ikääntyy ja huoltosuhde huononee. Jo nyt osaavan ja ammattitaitoisen henkilökunnan riittävyys on sosiaali-ja terveydenhuollossa iso haaste ja tulee sitä myös yhä enemmän tulevaisuudessa olemaan. Kansallinen tavoite on, että ikäihmisille mahdollistetaan kotona asuminen mahdollisimman pitkään, jopa elämänsä loppuun asti.

Jotta Pirkanmaan ikäihmisille voidaan saada kotihoidon palvelut järjestettyä siten, että ne tukevat asiakkaan toimintakykyä ja hyvinvointia mahdollisimman pitkään, tulee kotihoidon palveluita kehittää siten, että asiakkaan omista tarpeista lähtevää hyvää elämänlaatua voidaan ylläpitää hänen omassa kodissaan. 

Pirkanmaan hyvinvointialue on sekä väestöltään, että maantieteellisesti laaja alue. Etähoiva mahdollistaa kotihoidossa useamman asiakkaan kohtaamisen vuorokaudessa, kun kotihoitajan välillisiin siirtymisiin ei kulu aikaa, samalla myös organisaation hiilijalanjälki pienenee. Covidin myötä on vielä enemmän kiinnitetty huomioita siihen, millaisia riskejä asiakkaiden lähikohtaamisiin liittyy, etäkäynneillä voidaan tartuntatautien leviämistä ennaltaehkäistä ja riskit tartuntoihin vähenee. Kun osa kotihoidon käynneistä voidaan toteuttaa etäyhteydellä, voidaan hoitajan läsnä olevaan hoitoon suunnitella enemmän aikaa, kun osa asiakaskohtaamisista on toteutettu etäyhteydellä.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Ikääntyvien osuus väestössämme kasvaa ja samaan aikaan ammattitaitoisen henkilökunnan riittävyys ja saanti on nyt ja tulevaisuudessa haasteellista. Tähän ongelmaan tulee meidän reagoida, jotta voimme edelleen tuottaa kotihoidon palveluita asiakkaillemme heidän hyvinvointinsa ja elämänlaatunsa huomioiden.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Kotihoidon asiakkaan palveluiden järjestämisessä tulee huomioida yksilön tarpeet. Henkilön tarpeet arvioidaan sekä kuvataan ja niiden pohjalta tehdään hoito- ja palvelusuunnitelma, mihin tarpeisiin asiakas sosiaali- tai terveydenhuollon palveluita tarvitsee. Palveluiden toteuttamisen suunnitelmassa on huomioitava henkilöstöresurssit, jotta asiakkaalle saadaan riittävä palvelumäärä toteutettua. Tavoitteena on, että asiakas voi asua kotonaan mahdollisimman pitkään. 

Laissa ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta, sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista todetaan palveluista niin, että iäkkään henkilön pitkäaikainen hoito tulee tuottaa ensisijaisesti kotiin annettavilla palveluilla. 

Koska osaavan ammattitaitoisen henkilökunnan saatavuus on haasteellista nyt ja tulevaisuudessa tulee kotihoidon palveluissa suunnitella ja kohdentaa kotihoitajan läsnäolevat käynnit tarkasti. Etähoivalla, kuvapuheluilla on tarkoitus korvata kotihoitoa, joka soveltuu ko. tavalla toteutettavaksi. Kotihoitaja voi ohjata asiakasta esimerkiksi lämmittämään ruokaa, mittaamaan verensokeria, pistämään insuliinin. Etäkäynnin sisältö ja käyntiaika suunnitellaan etukäteen. Jos etäkäynti ja hoidon ohjaaminen ei onnistu kuvapuhelun välityksellä, asiakkaan luo lähetetään paikalle kotihoitaja. 

Etähoivan avulla kotihoidon palveluprosessia tehostetaan ja hoidon saatavuus paranee. Etähoivan avulla kotihoidon henkilökunta on yhteydessä asiakkaaseen ja se toimii tablettitietokoneen avulla. 

Tavoiteltu muutos

Uusissa kotihoidon asiakkuuksissa arvioidaan ensin mahdollisuus hyvinvointiteknologian käyttöön. 

Kotihoidon toteuttamisessa hyödynnetään kuvapuhelin videovisit laitetta asiakkaan hyvinvoinnin ja kotona selviytymisen edistämisessä turvallisesti, sekä työntekijöiden työn helpottamiseksi. 

Asiakkaan kotiin tehtäviä käyntejä korvataan osittain etäyhteydellä tapahtuvalla yhteydenpidolla, jos sen katsotaan soveltuvan asiakkaalle ja sillä voidaan tuottaa asiakkaalle hänen tarvitsemansa palvelut.

Videovisit laitteen kautta voi asiakas olla yhteydessä myös hänen läheisiinsä tai osallistua muiden videovisit asiakkaiden kanssa heille järjestettyyn ryhmätoimintaan. Myös muu kuvapuhelinpalvelun sisältö on asiakkaan käytössä mm. erilaiset jumppa-, peli ja musiikkisisältö.

Videovisit palvelu on osa kotihoitomaksua, joka määritellään asiakkaalle tehdyn palvelu- ja hoitosuunnitelman mukaan. 

 

 

Muutoksen mittaaminen

Etäkäyntien määrällä. 

Hoitajaresurssin mittaaminen, prosentuaalinen määrä etäkäynnit suhteessa läsnäoleviin hoitajan käynteihin. 

Laitteiden määrä, kuinka paljon käytössä.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kotihoidon etähoiva videovisit laitteen avulla, on tarkoitettu kuntalaisille, jotka tarvitsevat säännöllisesti hoivaa tai sairaanhoidollista apua, esimerkiksi lääkkeenoton ja verensokerin mittaamisen.  Asiakkaan hoito sekä kokonaistilanteen seuranta ja arviointi suoritetaan yksilöllisen palvelu- ja hoitosuunnitelman mukaisesti. Kotihoito on harkinnanvarainen palvelu, jota voidaan myöntää myös määräaikaisena. Palvelu on maksullinen.

Ratkaisun perusidea

Etähoivan avulla tuotetaan kotihoidon palveluita samoilla kriteereillä, kuin kotihoitoa yleensäkin.

Etähoiva mahdollistaa kotihoidossa useamman asiakkaan kohtaamisen vuorokaudessa, kun kotihoitajan välilillisiin siirtymisiin ei kulu aikaa. Kun osa kotihoidon käynneistä voidaan toteuttaa etäyhteydellä, voidaan hoitajan läsnä olevaan hoitoon suunnitella enemmän aikaa, kun osa asiakaskohtaamisista on toteutettu etäyhteydellä.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

1. Asiakas ohjautuu asiakasohjauksen kautta, asiakasohjaus tekee palvelutarpeen arvioinnin asiakkaalle ja pyritään tarjoamaan arjen tukea ensisijaisesti hyvinvointiteknologian keinoin. Etähoiva voi olla asiakkaalle joko ainoa palvelunmuoto tai vaihtoehtoisesti osa suurempaa palvelukokonaisuutta. Etähoivan asiakkaan tulee täyttää kotihoidon asiakkuuden kriteerit. 

2. Etähoivan asiakkaalle tehdään kotihoidossa hoito - ja palvelusuunnitelma, joka sisältää yksilöllisen hoidon ja hoivan toteuttamisen menetelmät ja keinot. Käyntimäärät ja - ajat määräytyvät asiakkaan tarpeen mukaan. 

3. Etähoivan pääkäyttäjä luo asiakkuuden videovisit järjestelmään, toimittaa ja asentaa laitteen sekä perehdyttää asiakkaan laitteen käyttöön. 

4. Laitteen asennuksen jälkeen kotihoitaja käy tarpeen mukaan asiakkaalla varmistamassa etäkäynnin lisäksi, että asiakas osaa käyttää laitetta.

5. Etähoitaja toteuttaa käynnit hoito - ja palvelusuunnitelman mukaisesti. Jos etäkäynti ja hoidon ohjaaminen ei onnistu videovisit - laitteen välityksellä, on etähoitaja yhteydessä kotihoidon työjärjestelijään, joka lähettää asiakkaan luo kotihoitajan.

6. Etähoivan videovisit käyntejä toteutetaan niin pitkään kuin asiakkaan vointi ja toimintakyky siihen soveltuu.      

Vinkit toimintamallin soveltajille

Asiakasohjaus tulee ottaa heti alussa mukaan kehittämistyöhön.

Työntekijöiden osalta tulee huomioida asenne ja osaaminen hyvinvointiteknologiaa kohtaan. 

Aluksi etähoivan toiminnan aloittaminen vaatii yhden kokoaikaisen työntekijän työajan.   

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Asiakasohjausta on tiedotettu, että kotihoidossa on  mahdollisuus käyttää videovisit - laitetta asiakkaalle.  Nykyisin asiakas ohjautuu asiakasohjauksen kautta, asiakasohjaus tekee palvelutarpeen arvioinnin asiakkaalle ja pyritään tarjoamaan arjen tukea ensisijaisesti hyvinvointiteknologian keinoin.  Myös olemassa olevia kotihoidon asiakkuuksia on tarkasteltu siten, että voiko hoitajan kotikäyntejä korvata etäkäynnillä. 

Asiakkaat itse ovat avoimia tälle palvelulle. Hoitajien saaman palautteen mukaan omaiset ovat kokeneet etähoivan enemmän ”ongelmaksi”. Läheinen ei luota siihen, että omainen pärjää laitteen kanssa, joka on osoittautunut lähes joka kerta turhaksi peloksi. Ajatus hoitajan fyysisestä käynnistä ainoana oikeana istuu tiukassa.

Suurin osa asiakkaista on pitänyt tästä vaihtoehdosta, koska kukaan ei tule hänen kotiinsa, asiakkailla tarve selviytyä arjen toiminnoista itsenäisesti pienen avun turvin.

Kun arjen tuki ja turva tulee etähoivan Videovisit-laitteen kautta, tulee asiakkaalle tunne, että selviytyy kotona itsenäisesti. Erityisesti muistisairaiden kohdalla tämä toiminut hyvin, koska heillä usein sairauden tunnottomuus. Etähoivalla saadaan tuettua asiakkaan toimintakykyä ja arjessa selviytymistä, samalla saadaan asiakkaalle palvelut tutuiksi ja turvallisiksi.

Etäkäynnin aikana asiakas saa täyden hoitajan huomion. Etäkäynti on hyvin intensiivistä kanssakäymistä, hoitajalla ruudun takana ei ole mitään muuta kuin asiakas, ei vessan pesua tai roskien vientiä tms.

Hoitaja havainnoi yllättävän paljon ruudun välityksellä. Esimerkiksi asiakkaan ilme voi kertoa surusta, kivusta ja ilosta.

Videovisitillä tehtävän etäkäynnin avulla onnistuu mm. insuliinihoitoon liittyvät asiat, ruokailun ohjaus, kauppatilaukset, arki elämään liittyvät ohjaukset ja avut (laskut, lääkärin tilaus, kelataksi ym., neuvonta ja tuki.

Toimintakyvyn ylläpitoon etähoiva on erinomainen palvelu, asiakas ohjataan tekemään arjen asiat itse. Käyntiin pystyy pienessä ajassa myös lisäämään lyhyen jumpan ja esimerkiksi visailun. Käynti itsessään on lyhyempi kuin asiakkaan kotiin tehty käynti, kuitenkin se tuntuu asiakkaasta pidemmältä ajalta, kun hoitaja on rauhallisesti läsnä ja yhdessä on istuttu hetki, jolloin asiakas kokee tulleensa kohdatuksi.

Ennaltaehkäisevänä palveluna etähoiva toimii myös erinomaisesti, esim. mielenterveys ja päihdeongelmaisen arjen- ja elämänhallinnan tukena ja ylläpitäjänä.

Haasteena on ollut yhteistyön kentän hoitajien keskuudessa, uudet asiat ja muutos koetaan hankalana. Se, miten paljon etänäkin hoitaja pystyy asiakasta auttamaan ja tukemaan arjen toiminnoissa nähdään nyt positiivisesti ja koetaan palkitsevana. Nyt hoitajatkin alkavat ehdottamaan asiakkaita etähoivan videovisit- palveluun.

Etähoivan käyttöönotto on tuonut työnantajalle mahdollisuuden osoittaa työntekijälle korvaavaa työtä, jos työntekijällä on työkyvyssä haasteita.