Kotikuntoutuksen etäkuntoutus
Kotikäyntejä ja videopuheluita yhdistävä etäkuntoutusmalli kotikuntoutuksen asiakkaille. Asiakkaalle lainataan etäkuntoutusjakson ajaksi tablet-tietokone, jossa on helppokäyttöinen videopuhelusovellus sekä internetyhteys.
Perustiedot
Toimintamallin nimi
Kotikäyntejä ja videopuheluita yhdistävä etäkuntoutusmalli kotikuntoutuksen asiakkaille. Asiakkaalle lainataan etäkuntoutusjakson ajaksi tablet-tietokone, jossa on helppokäyttöinen videopuhelusovellus sekä internetyhteys.
Toimintamalli lyhyesti
Etäkuntoutuksen soveltuvuus asiakkaalle arvioidaan sairaalan osastolla tai kuntoutusosastolla. Asiakkaalle ehdotetaan etäkuntoutusta ja häneltä pyydetään siihen kirjallinen suostumus. Hänelle esitellään etäkuntoutuksessa käytettävä tablet-tietokone ennen kotiutumista ja tarvittaessa tehdään harjoitussoitto (videopuhelu). Asiakkaalle lainataan kuntoutusjakson ajaksi tablet-tietokone, jossa on internetyhteys ja helppokäyttöinen videopuhelusovellus. Lisäksi lainataan teline tablet-tietokoneelle sekä tarvittaessa lisäkaiutin.
Kuntoutusjakso alkaa kotikäynnillä ja päättyy kotikäyntiin. Tarvittaessa voidaan tehdä kotikäynti myös kesken jaksoa. Jakson pituus määräytyy yksilöllisten tarpeiden mukaisesti ja on tavallisesti 3-6 viikkoa. Videopuheluita otetaan 1-2 kertaa viikossa ja niiden kesto on 30-45 minuuttia/kerta. Videopuheluiden aikana tehdään yksilöllisten tavoitteiden mukaisia harjoitteita fysio- tai toimintaterapeutin kanssa sekä keskustellaan kuntoutumisen etenemisestä. Omainen, läheinen tai avustaja voi olla mukana videopuheluissa asiakkaan niin halutessa.
Terapeutti toteuttaa etäkuntoutusta omasta työyksiköstä käsin ja hänellä on siihen käytössä joko pöytäkone tai kannettava tietokone asianmukaisilla lisävarusteilla. Etäkuntoutus säästää terapeuttien aikaa, sillä matkustaminen kotikäynneille vähenee. Tämä mahdollistaa sen, että olemassa olevilla resursseilla pystytään palvelemaan nykyistä useampia asiakkaita ja kuntoutusta pystytään annostelemaan siten, että voidaan tarjota tarvittaessa lyhyitä, motivoivia etäkäyntejä tiheällä aikavälillä.
Väestö ikääntyy, minkä seurauksena kuntoutuspalvelujen tarve kasvaa. Kotiin vietävät kuntoutuspalvelut ovat merkittävässä osassa ikääntyneiden kuntoutusta, jotta itsenäistä toimintakykyä tukevat harjoitteet saadaan vietyä osaksi luonnollisia arkiympäristöjä. Erityisesti harvaan asutuilla alueilla, jossa välimatkat ovat pitkiä, tarvitaan uudenlaisia toimintamalleja kotikuntouksen tarpeeseen vastaamiseksi. Etäkuntoutus mahdollistaa kotona kuntoutumisen ammattilaisen ohjauksessa etäyhteyksiä ja teknologiaa hyödyntämällä.
Kohderyhmänä on kotikuntoutuksen asiakkaat, jotka ovat halukkaita etäkuntoutukseen ja joille etäkuntoutuksen arvioidaan soveltuvan tavoitteiden ja toimintakyvyn näkökulmasta. Tyypillinen asiakas on sydämen vajaatoimintaa sairastava iäkäs henkilö, mutta diagnoosi tai ikä eivät ole etäkuntoutuksen soveltuvuutta määrittäviä tekijöitä. Asiakkailta on kysytty palautetta sekä kehittämisehdotuksia kyselylomakkeella.
1. Koulutus: Etäkuntoutusta tekevien terapeuttien kouluttaminen laitteen ja sovelluksen käyttöön on keskeistä. Terapeuteilla tulee olla valmiina ratkaisuvaihtoehtoja yleisimpien laitteen ja sovelluksen käyttöön liittyvien ongelmien varalle. Lisäksi tulee olla välittömästi saatavilla teknistä tukea videosovelluksen palveluntarjoajalta, jolla on mahdollisuus laitteiden etähallintaan. On tärkeää, että etäkuntoutuksessa voi keskittyä kuntoutukseen, eikä teknologiaan. Teknologiakoulutuksen lisäksi terapeutit tarvitsevat koulutusta etäkuntoutuksen toteutuksen erityispiirteisiin. Teknologiaan ja etäkuntoutukseen liittyvä koulutus ei ole aikaa vievää. Keskeistä on, että terapeutit saavat harjoitella teknologian käyttöä heti koulutuksen jälkeen ja että toimintaan ei tule pitkiä taukoja. On hyvä kouluttaa organisaation sisälle henkilöitä, joilla on hyvä valmius toimia lähitukena ongelmatilanteissa.
2. Riittävä ja toimiva laitekanta: Sopiva määrä tablet-tietokoneita ja ammattilaislisenssejä. Laitteita tulee olla riittävästi, mutta ei liikaa (turhat kustannukset). Sopivaa laitemäärää varten on etenkin toimintamallin käyttöönoton alussa hyvä pitää kirjaa laitteiden kierrosta ja mikäli laitteita seisoo käyttämättömänä, tulee siihen reagoida tehostamalla viestintää ja tiedottamista.
3. Muut resurssit ja käytännön järjestelyt: Etäkuntoutuksen toteutusta varten on oltava varattuna yksikön käyttöön sopivat tilat, jotka on varusteltu riittävän suurella tietokoneen näytöllä, laadukkaalla laajakulmaisella web-kameralla sekä kokouskaiuttimella ja kuulokkeilla. On tärkeää, että tila on kaikumaton, siellä on riittävästi tilaa näyttää harjoitteita, kameraan ei tule vastavaloa, ammattilaisen kuvan taustalle jäävä tila on selkeä, ja että tilassa ei liiku muita henkilöitä. Etäkuntoutus voi olla keskitetty vain tietyille terapeuteille tai se voi olla niin sanottu hajautettu malli. On keskeistä suunnitella toimintamalli siten, että olemassa olevat tilat ja ammattilaislaitteet mahdollistavat etäkuntoutuksen toteutuksen joustavasti. Lisäksi on tärkeää suunnitella asiakasohjaus ja huolehtia, että kaikilla prosessiin liittyvillä ammattilaisilla on ajantasainen tieto paitsi etäkuntoutuksen käytännön toteutuksesta, myös valmiudesta ottaa uusia asiakkaita (tieto vapaista laitteista).
4. Viestintä: Toimintamallin onnistunut juurruttaminen vaatii säännöllistä sisäistä viestintää organisaatiossa. Tätä varten tulee tehdä viestintäsuunnitelma (vuosikello) ja sopia viestinnän vastuuhenkilöt kohderyhmittäin. Viestinnässä kerrotaan toimintamallista, sen avulla saaduista tuloksista ja kokemuksista, sekä esitellään käytettävää teknologiaa ja sovellusta. Sisäisen viestinnän lisäksi tulee tehdä ulkoista viestintää potentiaalisille asiakkaille ja heidän omaisilleen sekä suurelle yleisölle. Viestintää varten voi laatia etäkuntoutusesitteitä, joita voi jakaa osastoilla asiakkaille ja henkilökunnalle. Ulkoisessa viestinnässä asiakaskokemusten jakaminen on keskiössä.
5. Soveltuvan asiakkaan tunnistaminen: On tärkeää, että etäkuntoutukseen ohjataan asiakkaita, joilla on riittävät edellytykset toimia etäyhteydellä tapahtuvan ohjauksen välityksellä joko itsenäisesti tai avustajan/puolison avustamana. Riittäviä edellytyksiä ovat ainakin kyky noudattaa ohjeita, riittävän hyvä kuulo ja näkö sekä se, että laitteelle löytyy kotoa harjoittelun näkökulmasta turvallinen sijoituspaikka. Lisäksi asiakkaan tavoitteiden ja toimintakyvyn tulee olla sellaiset, ettei terapeutin manuaalista ohjausta tai avustamista tarvita. Mikäli asiakasohjaus etäkuntoutukseen ei onnistu, saavat sekä asiakkaat että terapeutit huonoja kokemuksia palvelusta, palvelu ei ole vaikuttavaa ja motivaatio palvelun käyttöön vähenee. Soveltuvuusarvion tulee olla aina yksilöllinen.
Kaukana olevien asiakkaiden palveleminen on helpottunut. On mahdollista toteuttaa kuntoutusta tiheämmin kuin jos tekisi kotikäyntejä. Alkuvaiheen tiheä kuntoutus on helpompaa kun voi tehdä etäkäyntejä. Käyntien määrä ja jakson kesto on määräytynyt aiempaa yksilöllisemmin palvelun vakiinnuttua käyttöön.