Kotona asumista tukevien teknologioiden käyttöönotto ikäihmisten palveluissa Oulussa
Nykytilanteen ja kipupisteiden kartoituksen pohjalta luotiin tulevaisuuden toimintamalli uusien teknologisten ratkaisujen käyttöönotosta osana ikäihmisten palveluja. Toimintamalli tukee teknologisten ratkaisujen käyttöönottoa ja vahvistaa henkilöstön teknologiaosaamista.
Suomessa väestö vähenee ja ikääntyy tulevina vuosikymmeninä, samalla sosiaali- ja terveyspalveluiden tarve kasvaa. Suomen vanhuspoliittisena linjauksena on tukea ikäihmisten kotona asumista, myös säännöllisten palvelutarpeiden ilmaantuessa. Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2020–2023 asettaa yhdeksi keinoksi ikäystävällisen Suomen tavoittelussa digitalisaation ja teknologian hyödyntämisen. Hallituksen linjaamassa sote-uudistuksessa tavoitteena on vahvistaa perustason palveluja sekä siirtää painopistettä ehkäisevään työhön.
Kansallinen ikäohjelma vuoteen 2030 nostaa esiin sen, kuinka itsenäistä suoriutumista tukevat älykkäät teknologiat ovat parantaneet ikääntyneiden hyvinvointia. Tulevaisuudessa ikääntyvä väestö on aikaisempaa tottuneempi käyttämään teknologiaa. Teknologioiden käyttö tulee olemaan tämän johdosta käytössä laajemmin ja monipuolisemmin. Sitä voidaan hyödyntää ikääntyvien palveluissa ja ennalta ehkäisevässä toiminnassa usein eri tavoin.
Oulun kaupungin hyvinvointipalveluiden tavoitteena on, että ikäihminen pystyy elämään ja asumaan kotonaan mahdollisimman toimintakykyisenä ja turvallisessa ympäristössä pitkään ja hän pystyy ylläpitämään mahdollisimman itsenäisesti terveyttään ja hyvinvointiaan. Lisäksi tavoitteena on, että asukaskohtaiset kustannukset laskevat ikäihmisten palveluissa ja ikäihminen saa sairaanhoidollisen ja lääketieteellisen tutkimuksen ja hoidon oikeaan aikaan kotona tai palvelukodissa.
Lähteet:
Ikävoimainen Oulu - Oulun kaupungin ikääntymispoliittinen ohjelma 2021–2030
Kotona asumista voidaan tukea teknologian avulla. Oulun kaupungissa ikäihmisten apuna ja turvana ovat etäkotihoito, sähköinen ovenavaus, lääkkeenantoautomaatti sekä ateria- ja turvapalvelut. Uusia teknologioita kehitetään ja kokeillaan jatkuvasti, mutta yhtenäinen toimintamalli niiden käyttöönotosta puuttuu. Siirryttäessä hyvinvointialueille, on tärkeää luoda yhteiset toimintamallit.
Teknologisten ratkaisujen, tekoälyn ja robotiikan hyödyntäminen parantaa ihmisten hyvinvointia sekä tehostaa palvelujärjestelmän toimintaa ja alentaa kustannuksia. Tämä edellyttää kuitenkin, että toimintaympäristön kehittyessä palveluprosesseja päivitetään ja uusia toimintamalleja otetaan rohkeasti ja ketterästi kokeillen käyttöön. Tärkeää on, että kaikki asianosaiset ovat mukana kehittämisessä, sitoutuvat uudistukseen ja osaavat arvioida mallien toimivuutta erityisesti asiakkaan ja hänen läheistensä näkökulmasta.
Tavoitteena on luoda kotona asumista tukevien teknologisten ratkaisujen käyttöönoton toimintamalli, jota voi jatkossa hyödyntää koko hyvinvointialueella.
Arviointikysymykset:
- Miten työntyöntekijät kokevat teknologisten ratkaisujen käyttöönoton?
- Millaista teknologiaosaamisen koulutusta henkilöstö tarvitsee?
- Millaisia sote-ammattilaisrooleja tarvitaan vahvistamaan/tukemaan teknologiatuotteiden hallintaa kotihoitoyksiköissä?
Tiedon lähteet
Kyselyt, työpajat ja koulutukset.
Analysointi
Toteutettiin hanketyöntekijöiden toimesta hankkeen lopussa.
Kehittämistoimenpiteitä olivat
- Nykytilanteen kartoitus kirjaamalla käytössä olevat ratkaisut ja nykyinen toimintamalli.
- Moniammatillisten työpajojen järjestäminen.
- Yhteistyö tulevan hyvinvointialueen kehitystyön parissa työskentelevien kanssa.
- Suunnitellaan yhdessä toimintamalli, joka toimii mahdollisimman kattavasti hyvinvointialueella.
- Kotona asumista tukevien palveluiden henkilökunnan teknologiaosaamisen kartoitus ja mahdollisesti vahvistaminen.
Kohderyhmänä ovat Oulun kaupungin hyvinvointipalveluiden, ikäihmisten palveluiden työntekijät; kotihoito, kotikuntoutus, asiakas- ja palveluohjaus, etäkotihoito ja hyvinvointiteknologia-asentajat.
Työntekijöille järjestettiin kaksi työpajaa. Lisäksi tietoa kartoitettiin kyselyiden avulla, joista yhden toteuttamisesta vastasi Oulun seudun ammatillinen oppilaitos.
Toimintamallin kehittäminen käynnistettiin yhteistyössä muiden KATI-ohjelman työpajoissa. Lisäksi toimintamallia työstettiin yhdessä Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kanssa, kunnes teknisistä syistä johtuen KARITA-hankkeessa toteutettiin kaksi erillistä toimintamallia samasta aiheesta kahdella eri alueella: Eksoten malli ja Oulun malli.
Ikäihmisten palveluohjaukselle 28.4.22 Teams välityksellä järjestetyn työpajan tavoitteena oli kerätä heiltä tietoa, minkä kokevat haasteellisena teknologioiden esittelyssä asiakkaille ja omaisille. Lisäksi selvitettiin, millaista tukea he kaipaavat niin teknologioiden esittelyyn kuin myös käyttöönottoon.
Palveluohjaajat kokevat, ettei heillä ole riittävästi tietoa eri teknologisista vaihtoehdoista. On vaikea ehdottaa esimerkiksi omakustanteisesti hankittavia tuotteita, jos ei tunne niitä eikä osaa arvioida tai tiedä, mitkä niistä sopisivat kyseiselle asiakkaalle. Asiakkaiden ja omaisten pelot, epävarmuus ja teknologiavastaisuus vaikeuttavat teknologioiden esittelyä. Palvelutarpeen arvioinnissa on paljon asioita keskusteltavana. Voi olla vaikea saada asiakasta pysähtymään asiakasta ja omaista pohtimaan teknologian tuomia hyötyjä.
Palveluohjaajat kaipaavat mahdollisuutta tutustua laitteisiin fyysisesti sekä myös muuta kautta, kuten perehdytyksissä ja tietoiskuissa. Esitteiden ja videoiden avulla teknologioiden esitteleminen asiakkaille ja omaisille olisi helpompaa.
Moniammatilliselle ryhmälle 21.9.22 toteutettuun työpajaan osallistui 14 työntekijää eri yksiköistä. Mukana oli kotikuntoutuksen ja kotihoidon terapeutteja, sairaanhoitajia, lähihoitajia ja palveluesihenkilö sekä KOTAS-keskuksesta hyvinvointiteknologia-asentaja ja etäkotihoidon hoitajia. Työpajassa kerättiin tietoa siitä, mikä tällä hetkellä toimii ja mitkä ovat haasteita/kehitettävää teknologiasta hyötyvän asiakkaan tunnistamisessa sekä teknologian käyttöönotossa ja seurannassa. Lisäksi selvitettiin asenteiden vaikutusta käyttöönottoon. Lopuksi kysyttiin, millaista tukea työntekijät kaipaavat teknologioiden käyttöönottoon ja käyttöön.
Keskeisimmäksi teemaksi nousi tiedon ja osaamisen lisäämisen tarve. Lisäksi työntekijät kaipasivat selkeitä ohjeita ja vastuiden selkeyttämistä niin käyttöönottoon kuin seurantaan liittyen. Teknologian käyttöönoton haasteina koettiin etenkin negatiivinen asenne, pelot, epäluulot ja motivaation puute.
Moniammatillinen yhteistyön koettiin tukevan teknologiasta hyötyvän asiakkaan tunnistamisessa ja teknologian käytön ohjaamisessa. Kotikuntoutusjakso tarjoaa mahdollisuuden teknologian kokeiluun ja käytön aloituksen tukemiseen. Teknologian käytön seuranta toteutuu luontevasti kotikuntoutuksen seurantakäynneillä. Haasteena koettiin teknologian käytön seuranta niiden asiakkaiden osalta, joilla ei ole säännöllistä kotihoitoa. Tukitoiveissa korostuivat tiedon ja osaamisen lisääminen, teknologiavastaavien nimeäminen ja yhden tukipalvelunumeron saaminen.
Kuva
Toimintamalli kuvaa kotona asumista tukevan teknologian käyttöönoton koko elinkaaren 1) Toimintakyvyn omatoimisen ylläpidon, 2) Neuvontapalvelut, 3) Palvelutarpeen arvioinnin, 4) Palveluiden järjestämisen ja päätöksen teon, 5) Palvelujen tuottamisen, 6) Palveluiden uudelleen arvioinnin ja 7) Palvelujen päättämisen. Kuhunkin vaiheeseen liittyvien toimenpiteiden ja tehtävien tarkempi kuvaus löytyy kehittämisen polun liitteistä. Mallissa on määritelty teknologian käyttöönottoon liittyvät vastuut kaikissa palvelun elinkaaren vaiheissa. Toimintamalli huomioi mahdolliset kipupisteet, joita käyttöönoton eri vaiheisiin tai vastuisiin liittyy.
1. Toimintakyvyn omatoiminen ylläpito
Ikäihminen on aktiivinen toimija.
Teknologia: Ikäihmisellä jo käytössä oleva teknologia, omakustanteisesti hankittava teknologia.
Toimenpiteet:
- Kerho- ja liikuntaryhmätoiminta.
- Säännölliset käynnit terveydenhuollossa.
- Sähköisten palveluiden hyödyntäminen.
- Pyritään vahvistamaan ikäihmisen digiosallisuutta.
- Läheiset tukena arjessa.
- Ohjataan ikäihmistä teknologian itsenäiseen käyttöön.
2. Neuvonta-palvelut
Ikäihminen on aktiivinen toimija, mutta toimintakyvyssä on havaittavissa heikentymistä. Neuvonnan ja ohjauksen tarve lisääntyvät.
Teknologia: Ikäihmisellä jo käytössä oleva teknologia, omakustanteisesti hankittava teknologia
Toimenpiteet
- Kerho- ja liikuntaryhmätoiminta.
- Säännölliset käynnit terveydenhuollossa.
- Sähköisten palveluiden hyödyntäminen.
- Pyritään vahvistamaan ikäihmisen digiosallisuutta.
- Läheiset tukena arjessa.
- Ohjataan ikäihmistä teknologian itsenäiseen käyttöön.
3. Palvelutarpeen arviointi
Ikäihmisen toimintakyky on selkeästi alentunut ja avuntarve kasvanut. Ikäihmisellä itsellään ja/tai läheisillä on huoli kotona selviytymisestä.
Ikäihmisen palveluntarpeen arvioinnin toteutuminen:
- Ikäihminen tai läheinen on yhteydessä palveluohjaukseen heikentyneen toimintakyvyn vuoksi. Palveluohjaaja tekee asiakkaan luokse kotikäynnin palvelutarpeen arvioinnin toteuttamiseksi.
- Ikäihminen kotiutuu sairaalasta. Tarpeen mukaan aloitetaan arvioiva tai tehostettu kotikuntoutusjakso. Palvelutarpeen arviointi toteutetaan osana kotikuntoutusjaksoa.
Teknologia: Ikäihmisellä jo käytössä oleva teknologia, omakustanteisesti hankittava teknologia, hyvinvointialueen palveluna saatava teknologia.
Toimenpiteet
- Ikäihmisen oman näkemyksen kuuleminen.
- Läheinen kertoo oman näkemyksensä ikäihmisen toimintakyvystä ja avuntarpeesta.
- Asiakastietoihin perehtyminen.
- Teknologiatarpeen ja -kyvykkyyden kartoitus.
- Tiedon jakaminen omakustanteisesti hankittavista teknologioista.
4. Palveluiden järjestäminen ja päätöksen teko
Ikäihmiselle otetaan käyttöön teknologisia ratkaisuja osana kotiin tarjottavia palveluita.
Teknologia: Ikäihmisellä jo käytössä oleva teknologia, omakustanteisesti hankittava teknologia, hyvinvointialueen palveluna saatava teknologia.
Toimenpiteet
- Asiakkaan jo käytössä olevien tarkoituksen mukaisten teknologialaitteiden hyödyntäminen.
- Sopimus teknologian käyttöönotosta.
- Teknologian käyttöönotosta tiedottaminen.
- Palveluohjaaja tekee viranhaltijapäätöksen myönnetyistä palveluista.
5. Palvelujen tuottaminen
Teknologian käyttöönotto ja käyttö.
Teknologia: Hyvinvointialueen palveluna saatava teknologia.
Toimenpiteet
- Laitteen/laitteiden toimitus ja asennus.
- Asiakkaan ohjaus
- Tekninen tuki asiakkaalle ja läheisille
- Tekninen tuki sote-ammattilaisille
- Teknologian käytön seuranta ja arviointi
6. Palvelutarpeen uudelleen arviointi
Teknologiatarpeen ja -kyvykkyyden kartoitus osana palvelutarpeen arviointia.
Teknologia: hyvinvointialueen palveluna saatava teknologia.
Toimenpiteet
- Etäkotihoidon arviointi kolmen viikon kuluttua etäkotihoidon aloittamisesta.
- Kotikuntoutuksen seurantakäynnit tai kotihoidon säännöllinen RAI-arviointi.
- Ikäihminen osallistuu toimintakyvyn ja palveluntarpeen arviointiin.
7. Palvelujen päättäminen
Ikäihminen ei hyödy teknologiasta ja/tai ei osaa enää käyttää laitetta.
Teknologia: Hyvinvointialueen palveluna saatava teknologia.
Toimenpiteet
- Teknologian käytön lopettaminen.
- Palvelutietojen poisto.
- Laitteen käytöstä poisto.
Kuva
Toimintamalli luotiin Oulun kaupungin kotiin tarjottavien palveluiden ja palveluohjauksen työkaluksi tukemaan teknologioiden oikea-aikaista käyttöönottoa. Toimintamallia kehitettiin moniammatillisessa yhteistyössä. Työpajojen avulla kartoitettiin kipupisteitä, joita käyttöönoton eri vaiheisiin tai vastuisiin liittyy. Osana kehitystyötä teknologiaosaamista lisättiin järjestämällä kotona asumista tukevien teknologioiden verkkokoulutuksia ja luomalla teknologiakatalogi.
Kotona asumista tukevien teknologioiden käyttöönotossa hyvin toimivana nähtiin moniammatillinen yhteistyö teknologiasta hyötyvän asiakkaan tunnistamisessa ja teknologian käytön ohjaamisessa. Haasteena koettiin negatiivinen ennakkoasenne niin työntekijöiden, omaisten kuin ikäihmisten osalta. Taustalla arvioitiin olevan ennakkoluulot, pelot ja tiedon puute. Teknologian käyttöönottoa edesauttavat positiivinen asenne, kokeilumahdollisuus, motivaatio ja kannustus sekä yhteistyö omaisten ja ammattilaisten välillä.
Kyselyissä ja työpajoissa nousi voimakkaasti esille tiedon ja osaamisen merkitys teknologioiden käyttöönoton tukemisessa ja mahdollistamisessa. Työntekijät kaipasivat lisää tietoa teknologioista, mistä ja miten niitä saa sekä paljonko maksavat. Tiedon lisäämisen muodoksi ehdotettiin koulutuksia, tietoiskuja, esitteitä ja videoita.
Työntekijät kaipasivat tiimeihin nimettyä teknologiavastuuhenkilöä, jonka puoleen kääntyä ja joka olisi tukena teknologian käytön seurannassa. Lisäksi esiin nousi tarve yleisestä tukinumerosta, josta tavoittaisi teknologia-asiantuntijan. Kotihoidon työntekijöille suunnatussa kyselyssä 15 % vastaajista (n = 64) oli kiinnostunut teknologialähettilään vastuualueesta.