Kulttuuria ikääntyville
Tavoitteena on kokeilla kulttuurialan henkilöiden työllistymistä asiakkaan toimintakykyä ja osallisuutta tukeviin tehtäviin iäkkäiden palveluissa.
Jalkauttaa ja juurruttaa kulttuuritoimintaa ikääntyneiden palveluihin, osaksi ikääntyneiden arkea.
Toimintaympäristönä on Eloisan alueen ikääntyneiden palvelut; ympärivuorokautinen hoiva, yhteisöllisen asumisen yksiköt, kotihoito.
Kulttuurin tarjoaminen ikääntyneille on lakisääteinen velvollisuus, jonka toteutuminen suositusten mukaisesti tulee varmistaa. Ikääntyvillä ihmisillä on samat kulttuuriset oikeudet kuin muullakin väestöllä.
Hoivayksiköissä kulttuurin ja virkistystoiminnan tulisi nivoutua saumattomasti asukkaiden ja henkilökunnan arkeen.
Laadukkaalla kulttuuritoiminnalla on todettu olevan suora yhteys sekä asukkaiden että henkilökunnan hyvinvointiin.
Toiminnan järjestämisen haasteena koen työntekijöiden kiireen ja yhä tiukkenevan työtahdin hoitajamitoituksen pienentyessä, yhteiskunnan sekä hyvinvointialueiden heikkenevän taloudellisen tilanteen jolloin esim. materiaali- ja esiintyjähankinnat vähenevät ja mahdollisesti laatu huononee, henkilöstön asenteet ja ryhmänohjaustaidot, kielitaidon puutteet
Hoivayksiköissä koetaan, että kulttuuri- ja virkistystoimintaa on tarjolla liian vähän. Henkilökunta kokee myös riittämättömyyttä asian suhteen; halua toiminnan järjestämiseen olisi, mutta suurimmat esteet on aikapula ja ryhmätoiminnan vetämiseen puuttuva kokemus, koulutus ja rohkeus.
Toisaalta useinkin kulttuuritoimintaa ei nähdä osana asukkaan kokonaisvaltaista hyvää hoitoa ja mielen hyvinvointia vaan se koetaan ylimääräisenä tehtävänä. Asenteiden muokkaaminen olisi tärkeä tehtävä säännöllisen ja laadukkaan kulttuuri- ja viriketoiminnan aikaansaamiseksi.
Haasteena koen yksiköiden hoivahenkilökunnan sitouttamisen kulttuuritoiminnan järjestämiseen, säännöllisyyteen, laatuun ja jatkuvuuteen. Toiminnan järjestäminen tulisi olla luonteva osa asukkaiden arkea, jolla turvataan iäkkäiden asukkaiden kulttuuriset oikeudet. Iäkkäillä ja hoivayksiköissä asuvilla on samat kulttuuriset oikeudet kuin nuoremmallakin väestöllä. Näiden kulttuuristen oikeuksien tulisi toteutua myös silloin, kun ihmisen toimintakyky on heikentynyt niin, ettei hän pysty niitä itse hankkimaan.
Hanketyöntekijä, kulttuuriohjaaja; tehtävänä ohjata viriketuokioita pilottiyksiköitten asukkaille, koordinoida kulttuuritoimintaa, kannustaa ja kouluttaa henkilökuntaa, luoda materiaalipankki, suunnitella viikko- ja vuosisuunnitelmia, tuottaa hankkeeseen liittyvää tietoa ja tiedottaa eri kanavissa, suunnitella monipuolista ryhmätoimintaa, järjestää juhlia ja tapahtumia, hankkia ulkopuolisia esiintyjiä, edistää yhteistyötä vapaaehtoistoimijoiden kanssa.
Organisaatiolle on esitetty ohjaajan palkkaamista hankkeen päättymisen jälkeen, asia jäi toistaiseksi organisaation harkittavaksi.
Ohjausryhmä; ideoida hankkeen sisältöä, keskustella hankkeen sisällöstä ja toimintatavoista, perehdyttää ja avustaa hanketyöntekijää
Hoivayksiköiden esimiehet; olla yhteyshenkilönä hanketyöntekijän suuntaan ja osallistua ohjausryhmän tapaamisiin, mahdollistaa viriketuokioiden ja työpajojen aikatauluttaminen ja toteuttaminen, kannustaa omaa henkilökuntaansa osallistumaan viriketuokioihin ja työpajoihin
Hoivayksiköiden henkilökunta; avustaa asukkaat viriketuokioihin, osallistua ja avustaa viriketuokioissa, osallistua työpajaan, pyrkiä lisäämään myös yksilöllistä kulttuuritoimintaa asukkaiden ja hoivayksikön arkeen ja juhlaan
Yhteistyökumppanit/vapaaehtoistoimijat; osallistuminen virikeohjaajan järjestämään viriketoimintaan ja ulkoilutukseen, omien virikeryhmien vetäminen ja vierailut itsenäisesti, itsenäinen ulkoilutusapu, ystäväpalvelu, vapaaehtoisesiintyjät; esim. harjoituskonsertit ym. esitykset, yhteistyö vapaaehtoiskoordinaattorin kanssa
Hankkeessa pyritään saamaan aikaan asukkaille aktiivinen ja osallistava elämänvaihe säännöllisen ja laadukkaan kulttuuritoiminnan avulla.
Asukkaan mielen hyvinvointiin kiinnitetään enemmän huomiota.
Henkilökuntaa pyritään aktivoimaan ja rohkaistaan heitä kulttuurin ja viriketoiminnan käyttöön asiakastyössä.
Pyritään luomaan toimintamalli, jossa kulttuuritoiminta on säännöllinen, tavoitteellinen ja laadukas osa asukkaiden elämää.
Kulttuurialan koulutetun työllistyminen hyvinvointialueelle ikäpalveluihin.
Asukas-, omais- ja henkilökuntapalautteet hankkeen alussa ja lopussa.
Asukaspalautteet suusanallisesti myös jokaisen ryhmätuokion päätteeksi.
Laadukkaan kulttuuritoiminnan suunnittelu ja toteutuminen asukaslähtöisesti ja yksilöllisesti
Toiminnan kirjaaminen asukkaiden asiakastietokantaan
Järjestää monipuolisia kulttuuri- ja viriketuokioita asukkaille hanketyöntekijän toimesta.
Kouluttaa, rohkaista ja kannustaa henkilökuntaa viriketuokioiden pitämiseen sekä osallistavan kulttuurin käyttöönottoon arkisten hoitotoimenpiteiden yhteydessä. Hanketyöntekijän ohjaamaan ryhmään osallistuva henkilökunta toimii yhtenä ryhmän jäsenenä mutta tarvittaessa auttaa muita ryhmään osallistujia. Tällä vähennetään eriarvoisuutta ja valtasuhteita sekä lisäävän yhteenkuuluvuuden tunnetta.
Koota paperinen sekä sähköinen materiaalipankki, joka auttaa hoitohenkilökuntaa tuokioiden suunnittelussa ja toteutuksessa.
Kartoittaa sitä, kuinka kulttuuritoiminta on mahdollista järjestää tulevaisuudessa ja varmistaa sen säännöllisyys, pysyvyys ja laatu; kiertävä kulttuurityöntekijä, kulttuurikoordinaattori, työpaikan oma kulttuurivastaava vai kuinka asia järjestetään?
Kohderyhmät ovat keskenään hieman erilaisia.
Karjalankadun yksikössä tarjotaan yhteisöllistä asumista, jossa asukkaat ovat toimintakyvyltään parempikuntoisia. Myös heidän sosiaaliset taitonsa ja ryhmässä toimimisen taidot ovat kohtalaisen hyvät. Usealla on muistisairaus, joka ei kuitenkaan vielä tuo merkittävää haittaa.
Juvakoti on ympärivuorokautisen hoivan yksikkö. Asukkaat ovat heikompikuntoisia ja monen muistisairaus on edennyt jo pitkälle. Myös aistimuutokset tuottavat haastetta sosiaaliseen kanssakäymiseen ja ryhmässä toimimiseen.
Molemmissa yksiköissä hoivahenkilökunta avustaa osallistujat paikalle ryhmään. Joskus myös omaisia on osallistunut toimintaan. Jokaisessa ryhmässä huomioidaan jokainen osallistuja jollakin tavalla; se voi olla kättely ja tervehtiminen toiminnan aluksi ja/tai lopuksi tai toimintamenetelmä, jossa jokainen saa puheenvuoron omalla vuorollaan. Kontaktin saaminen ja osallistaminen riippuu paljon myös asukkaan jäljellä olevasta toimintakyvystä. Jokainen asukas kohdataan tasapuolisesti ja tasavertaisesti.
Viikottaisen ryhmätoiminnan ennalta suunniteltu sisältö ja teema on molemmissa pilottiyksiköissä sama. Yksiköissä työskentelymenetelmät ovat erilaiset ja mukautettu asiakkaiden toimintakykyyn.
Asukkaille on tehty palautekysely, jonka täyttämisessä on avustettu. Myös jokaisen ryhmätuokion päätteeksi on kysytty palautetta vapaamuotoisesti. Ryhmätuokiot koetaan lähes poikkeuksetta onnistuneiksi, tarpeellisiksi ja toivotuiksi. Niitä toivotaan lisää. Ideoita ryhmätuokioiden sisällöstä on myös kerätty. Ohjaaja on pyrkinyt arvioimaan elein ja ilmein annettua palautetta myös niiden asukkaiden osalta, jotka eivät pysty kommunikoimaan puheella.
Työpajoissa ja asukkaiden, omaisten ja henkilökunnan palautteissa tullut selkeästi esille, että virike- ja kulttuuritoimintaa iäkkäiden asumispalveluissa toivotaan ja tarvitaan enemmän.
Ajatuksena esim. kiertävä kulttuurityöntekijä, joka hoitaa alueen hoivayksiköiden kulttuuritoimintaa ohjaamalla itse virikeryhmiä eli tekemällä yksiköissä asukastyötä ja suunnittelemalla yksikön toiminnan. Lisäksi kulttuurityöntekijä hankkii materiaalia ja on muutenkin hoivahenkilökunnan tukena ja apuna heidän asukkailleen järjestämässä viriketyössä. Hän myös hankkii ja pitää yhteyttä vapaaehtoistyöntekijöihin ja esiintyjiin. Lisäksi kulttuurityöntekijä vastaa tiedottamisesta ja tekee esimerkiksi yksiköiden päivä- ja viikkotiedotteet. Kulttuurityöntekijä myös suunnittelee ja toteuttaa juhlatilaisuuksia omissa yksiköissään. Yhdellä kulttuurityöntekijällä voi kuitenkin olla vain hyvin rajallinen määrä hoivayksiköitä vastuullaan, koska työ sisältää paljon asiakastyötä. Tämä malli vaatii työntekijältä hyviä ryhmänohjaajan taitoja, perehtyneisyyttä ja kiinnostusta monenlaiseen kulttuuritoimintaan ja niiden toteuttamiseen hoivayksiköissä ja kiinnostusta ja herkkyyttä ikääntyvien kunnioittavaan kohtaamiseen. Nykyisessä taloustilanteessa tämä on haasteellinen malli, koska hyvinvointialueen ikääntyneiden hoivayksiköihin tarvittaisiin useita kiertäviä kulttuurityöntekijöitä ja se tuskin nyt on mahdollista. Tällä mallilla turvattaisiin kuitenkin paremmin toiminnan laatu ja jatkuvuus.
Toinen vaihtoehto voisi olla kulttuuriohjaaja, joka vastaisi koko hyvinvointialueen hoivayksiköiden virike- ja kulttuuritoiminnasta. Tässä mallissa lähdetään olettamuksesta, että hoivahenkilökunta on halukas vetämään virike- ja kulttuuritoimintaa ja se mahdollistetaan antamalla tarvittavat aika- ja taloudelliset resurssit yksiköissä. Lisäksi jokaiseen yksikköön tarvitaan kulttuurivastaava, joka vastaa siitä, että kulttuuritoiminta aidosti toteutuu yksikössä suunnitellusti, monipuolisesti ja laadukkaasti. Kulttuuriohjaajan tehtävä on kouluttaa ja opastaa henkilökuntaa, tehdä viriketoimintasuunnitelmia, hankkia yhteistyökumppaneita ja vapaaehtoistyöntekijöitä, hankkia ja tehdä materiaalia yksiköiden käyttöön ja pitää yllä yksiköiden työkalupakkeja ja sähköistä työkalupakkia, hankkia koordinoidusti esiintyjiä yksiköihin mistä saadaan myös kustannushyötyjä, auttaa ja avustaa kaikella tavalla virike- ja kulttuurityössä. Kulttuuriohjaaja osallistuu vain harvoin varsinaiseen asiakastyöhön ja ryhmien vetämiseen yksiköissä.
Ikäihmisten virike- ja kulttuurityössä tärkeintä on kontakti ohjaajan ja asukkaan välillä. Se on vielä tärkeämpää kuin toiminnan sisältö. Tässä mallissa tulee jollain tavalla taata se, että tämä puoli toiminnassa toteutuu. Tehtäviin tulee löytää juuri oikeat persoonat, joilla on todellinen halu tehdä tämän tyyppistä asiakastyötä, kunnioittaa, arvostaa ja olla lähellä asukasta. Oma kiinnostus kulttuuriin ja fyysisen toimintakyvyn ylläpitämisen perusteiden ymmärtäminen on työtehtävässä välttämätöntä.
Kulttuuriohjaaja
Kiertävien kulttuuriohjaajien palkkaaminen lienee mahdotonta lähinnä taloudellisista syistä. Tämä olisi kuitenkin parempi toimintamalli toiminnan laadun ja jatkuvuuden kannalta.
Koska tämä ei liene mahdollista, valitaan idea kulttuuriohjaajasta, joka hoitaa koko hyvinvointialueen hoivayksiköiden kulttuuritoimintaa ja toimii taustatukena henkilökunnalle niissä yksiköissä, johon tällaiseen palveluun on halukkuutta ja tarvetta.
Kulttuuriohjaaja vastaa hyvinvointialueen hoivayksiköiden viriketoiminnasta niissä yksiköissä, joissa on tarve ja halu tällaiseen palveluun.
Hän tekee jatkuvaa ja aktiivista yhteistyötä kunkin hoivayksikön kulttuurivastaavan kanssa.
Hän suunnittelee toimintaa ja toiminnan sisältöjä, tuottaa, hankkii ja jakaa virikemateriaalia yksiköihin, opastaa, kouluttaa, kannustaa ja tukee henkilökuntaa kulttuurityössä, kutsuu koolle kulttuurivastaavien verkoston tapaamiset, pitää yhteyttä alueen vapaaehtoistoimijoihin, hankkii esiintyjiä, järjestää yhteisiä tapaamisia ja juhlatilaisuuksia, tiedottaa toiminnasta hoivayksiköihin ja ulospäin.
Yksiköt yhdessä kulttuurityöntekijän kanssa kartoittaa yksikön tarpeet, toiveet ja mahdollisuudet ja niihin yhdessä vastataan mahdollisuuksien mukaan.
Kulttuuri- ja viriketoiminta suunnitellaan monipuoliseksi ja suunnittelussa otetaan yksikön asukkaiden, omaisten ja henkilökunnan toiveet huomioon. Oikea tiedottaminen on tärkeää ja siihen sekä toimintaan yleisesti pitää sitoutua myös henkilökunnan ja esimiesten. Näin pystytään palvelemaan asukkaita parhaalla mahdollisella tavalla.
Hankkeessa toimintaa on järjestetty asukkaille myös hanketyöntekijän ohjaamana.
Hankkeessa ideaa on lähestytty siitä näkökulmasta, että on haluttu testata lisääntyneen kulttuuri- ja viriketoiminnan vaikutusta ja haluttavuutta pilottina toimivissa hoivayksiköissä ja kerätty siitä palautetta.
Hankkeeseen kuuluu kirjalliset sekä suulliset palautekyselyt. Palautteet yksiselitteisesti positiivisia; ryhmissä viihdytään hyvin, toiminta ja teemat koetaan sopivaksi, "mieli virkistyy ja tällaista halutaan lisää".
Toisaalta on asukkaita, jotka ei ryhmätoimintaan halua osallistua. On tärkeää saada palautetta myös heiltä ja tietoa siitä, millä tavalla he haluaisivat kulttuuri- ja viriketoimintaa järjestettävän. Pyritään siis palvelemaan jokaista yksilöllisesti aika- ja henkilöstöresurssien puitteissa. Yksilöllistä kulttuuri- ja viriketoimintaa voi hyvin toteuttaa myös hoitotoimenpiteiden yhteydessä.
Hankkeessa on siis toimittu lähinnä "kiertävä kulttuuriohjaaja"- periaatteella. Sitä, kuinka kulttuuriohjaaja, joka ei itse ohjaa ryhmätuokioita yksiköissä vaan toimii avustavana taustavaikuttajana, ei ole varsinaisesti testattu. Hankkeessa on kuitenkin koulutettu henkilökuntaa ja toivottavasti annettu ajattelemisen aihetta kulttuuri- ja viriketyön merkityksestä asukkaan arjessa ja mielen hyvinvoinnissa.
Helmikuu 2024 Kulttuuria ikääntyville- hankkeen aloitus. Samalla alkaa hanketyötekijän vetämä viikottainen ryhmätoiminta kummassakin pilottiyksikössä.
Viikot 12-13 ja 39-40 asukas-, omais- ja henkilökuntapalaute
Vanhusneuvoston palaute
Elämän puun tuottaminen
Viikko-ohjelman tuottaminen
Vuosisuunnitelman teko
Hankkeesta tiedottaminen hyvinvointialueen Intraan ja Ikäpostiin
Kevät 2024 yhteydenotot mahdollisiin vapaaehtoistoimijoihin, tapaamiset viikolla 34 molemmissa pilottiyksiköissä
Kulttuurivastaavien verkoston kokoaminen
Osallistuminen Vanhusten viikkoon ja Vie vanhus ulos- kampanjaan
Osallistuminen alueen Ikämessuihin
Kuva
Kuva
Tavoitteena on tuottaa pilottiyksiköissä asuville ikäihmisille laadukasta ja säännöllistä, elämäniloa ja virkistystä tuovaa kulttuuri- ja viriketoimintaa.
Tavoitteena on tutkia kulttuurityöntekijän mahdollisuutta ja tarpeellisuutta liittyä hoivayksikön henkilöstöön ja lisätä kulttuurikoulutettujen työmahdollisuuksia. Juurruttaa kulttuuritoiminta yksikön arkeen olennaisesti kuuluvaksi osaksi.
Hoivahenkilökunnan sitouttaminen ryhmätoimintaan on hankalaa. Hankkeen alussa sitoutuminen oli hyvää, mutta toiminnan jatkuessa sitoutuminen heikkeni selvästi. Henkilökunta edelleen avusti osallistujia ryhmään, mutta usein muut työtehtävät (vaikkapa jonkun asukkaan suihku) menivät ryhmätoiminnan edelle. Ehkäpä toiminnan arvostamisessa oli puutteita ja muut työtehtävät nähtiin tärkeämpinä. Tämä on poikkeustilanteessa täysin ymmärrettävää, mutta ei voi olla jatkuvaa.
Ulkomaalaistaustaisten hoitajien kielitaidon puutteet aiheuttivat hankaluutta ryhmätoiminnan toteutumiselle. Kun yhteistä kieltä osallistujien ja ohjaajan kanssa ei ole, on yhteistyön tekeminen ja osallistujien tukeminen hyvin vaikeaa. Toisaalta ulkomaalaistaustaiset hoitajat olisivat myös toimintaa rikastuttava asia, vaikkapa niin, että he voisivat esitellä jossain muodossa omaa kulttuuriaan ryhmäläisille.
Esihenkilön antama tuki toiminnalle on erittäin tärkeää. Toiminta pitää nähdä tärkeänä osana asukkaan hyvinvointia ja osallisuutta. Tämä tarkoittaa sitä, että toiminnalle on saatava riittävät resurssit; taloudelliset resurssit tarvike- ja välinehankinnoille sekä mahdollisiin esiintyjäpalkkioihin, sopivat häiriöttömät tilat, ohjaajaa ja osallistujia avustava henkilökunta ja kulttuurivastaavan nimeäminen yksikössä. Myös henkilökunnan asenteiden muokkaaminen ja esimerkki toiminnan tärkeänä pitämisestä on välttämätöntä. Laadukasta kulttuuritoimintaa voi kuitenkin järjestää myös vähäisillä taloudellisilla resursseilla; kyse on enemmänkin siitä, kuinka tärkeänä kulttuuritoiminta nähdään. On välttämätöntä, että toimintaa järjestää siitä aidosti innostuneet henkilöt.
Ryhmätilan ja ryhmätuokioiden häiriöttömyys on ensisijainen asia toiminnan onnistumisen kannalta. On tärkeää, että ryhmään osallistuva henkilökunta on aidosti ryhmän jäseninä ja osallistujina. Kovat äänet, ryhmätilassa tapahtuva liikkuminen ja ryhmän toimintaan liittymätön keskustelu haittaa osallistujien ja ohjaajan keskittymistä ja tuottaa häiriötä ryhmän toiminnalle ja vaikeutta erityisesti niitä asukkaita, joilla on aistivajausta. Ryhmään osallistuvan henkilökunnan tulisi tukea ja auttaa sekä ryhmän ohjaajaa että osallistujia. Tämä saavutettaisiin paremmin, mikäli ryhmätila olisi mahdollisimman häiriötön.
Lämpimien ja luottamuksellisten asukassuhteiden muodostuminen oli onnistuneiden ryhmätuokioiden helmi. Usein ryhmiin osallistuneiden asukkaiden kanssa muodostui hyviä ja luottamuksellisia ihmissuhteita. Uskon, että ryhmissä saatiin aikaan hyviä keskusteluja (riippuen tietysti asukkaan toimintakyvystä) ja niissä viihdyttiin ja virkistyttiin hyvin. Henkilökohtaisen huomioimisen merkitys on suuri, jokaisen ryhmäläisen ääni saatiin kuuluviin ja mielipiteitä ja toimintaa arvostettiin. Myös ryhmässä olemisen ja toimimisen taidot kasvoivat.