Kulttuuria ikääntyville
Tavoitteena on kokeilla kulttuurialan henkilöiden työllistymistä asiakkaan toimintakykyä ja osallisuutta tukeviin tehtäviin iäkkäiden palveluissa.
Jalkauttaa ja juurruttaa kulttuuritoimintaa ikääntyneiden palveluihin, osaksi ikääntyneiden arkea.
Oivalla ja ymmärrä
Toimintaympäristönä on Eloisan alueen ikääntyneiden palvelut; ympärivuorokautinen hoiva, yhteisöllisen asumisen yksiköt, myöhemmin myös kotihoito.
Kulttuurin tarjoaminen myös ikääntyneille on lakisääteinen velvollisuus, jonka toteutuminen tulee varmistaa.
Hoivayksiköissä kulttuurin ja virkistystoiminnan tulisi nivoutua saumattomasti asukkaiden ja henkilökunnan arkeen.
Laadukkaalla kulttuuritoiminnalla on todettu olevan suora yhteys sekä asukkaiden että henkilökunnan hyvinvointiin.
Hoivayksiköissä koetaan, että kulttuuri- ja virkistystoimintaa on tarjolla liian vähän. Henkilökunta kokee myös riittämättömyyttä asian suhteen; halua toiminnan järjestämiseen olisi, mutta suurimmat esteet on aikapula ja ryhmätoiminnan vetämiseen puuttuva kokemus, koulutus ja rohkeus.
Haasteena koen yksiköiden hoivahenkilökunnan sitouttamisen kulttuuritoiminnan järjestämiseen, säännöllisyyteen ja jatkuvuuteen. Toiminnan järjestäminen tulisi olla luonteva osa asukkaiden arkea, jolla turvataan iäkkäiden asukkaiden kulttuuriset oikeudet. Iäkkäillä ja hoivayksiköissä asuvilla on samat kulttuuriset oikeudet kuin nuoremmallakin väestöllä. Näiden kulttuuristen oikeuksien tulisi toteutua myös silloin, kun ihmisen toimintakyky on heikentynyt niin, ettei hän pysty niitä itse hankkimaan.
Hanketyöntekijä; tehtävänä ohjata viriketuokioita pilottiyksiköitten asukkaille, koordinoida kulttuuritoimintaa, kannustaa ja kouluttaa henkilökuntaa, luoda materiaalipankki, tuottaa hankkeeseen liittyvää tietoa ja tiedottaa eri kanavissa, suunnitella monipuolista ryhmätoimintaa, järjestää juhlia ja tapahtumia, hankkia ulkopuolisia esiintyjiä, edistää yhteistyötä vapaaehtoistoimijoiden kanssa
Ohjausryhmä; ideoida hankkeen sisältöä, keskustella hankkeen sisällöstä ja toimintatavoista, perehdyttää ja avustaa hanketyöntekijää
Hoivayksiköiden esimiehet; olla yhteyshenkilönä hanketyöntekijän suuntaan, mahdollistaa viriketuokioiden ja työpajojen aikatauluttaminen ja pitäminen, kannustaa omaa henkilökuntaansa osallistumaan viriketuokioihin ja työpajoihin
Hoivayksiköiden henkilökunta; avustaa asukkaat viriketuokioihin, osallistua viriketuokioihin, osallistua työpajaan, pyrkiä lisäämään kulttuuria asukkaiden ja hoivayksikön arkeen ja juhlaan tavalla tai toisella
Yhteistyökumppanit/vapaaehtoistoimijat; osallistuminen virikeohjaajan järjestämään viriketoimintaan ja ulkoilutukseen, omien virikeryhmien vetäminen itsenäisesti, itsenäinen ulkoilutusapu, ystäväpalvelu, vapaaehtoisesiintyjät; esim. harjoituskonsertit ym. esitykset
Hankkeessa pyritään saamaan aikaan asukkaille aktiivisempi arki.
Henkilökuntaa pyritään aktivoimaan ja rohkaistaan heitä kulttuurin ja viriketoiminnan käyttöön asiakastyössä.
Pyritään luomaan toimintamalli, jossa kulttuuritoiminta on säännöllinen, tavoitteellinen ja laadukas osa asukkaiden elämää.
Kulttuurialan koulutetun työllistyminen hyvinvointialueelle ikäpalveluihin.
Asukas-, omais- ja henkilökuntapalautteet hankkeen alussa ja lopussa.
Asukaspalautteet suusanallisesti myös jokaisen ryhmätuokion päätteeksi.
Laadukkaan kulttuuritoiminnan suunnittelu ja toteutuminen asukaslähtöisesti ja yksilöllisesti
Toiminnan kirjaaminen asukkaiden tietoihin
Järjestää monipuolisia kulttuuri- ja viriketuokioita asukkaille hanketyöntekijän toimesta.
Kouluttaa, rohkaista ja kannustaa henkilökuntaa viriketuokioiden pitämiseen sekä osallistavan kulttuurin käyttöönottoon arkisten hoitotoimenpiteiden yhteydessä. Hanketyöntekijän ohjaamaan ryhmään osallistuva henkilökunta on saman arvoinen kuin asukkaatkin ja häntä/heitä kohdellaan yhtenä ryhmän jäsenenä. Tämän toivotaan vähentävän eriarvoisuutta ja lisäävän yhteenkuuluvuuden tunnetta.
Koota materiaalipankki, joka auttaa hoitohenkilökuntaa tuokioiden suunnittelussa ja toteutuksessa.
Kartoittaa sitä, kuinka kulttuuritoiminta on mahdollista järjestää tulevaisuudessa ja varmistaa sen säännöllisyys, pysyvyys ja laatu; kiertävä kulttuurityöntekijä, kulttuurikoordinaattori, työpaikan oma kulttuurivastaava vai kuinka asia järjestetään?
Kohderyhmät ovat keskenään hieman erilaisia.
Karjalankadun yksikössä tarjotaan yhteisöllistä asumista, jossa asukkaat ovat toimintakyvyltään parempi kuntoisia. Myös heidän sosiaaliset taitonsa ja ryhmässä toimimisen taidot ovat kohtalaisen hyvät. Usealla on muistisairaus, joka ei kuitenkaan vielä tuo merkittävää haittaa.
Juvakoti on ympärivuorokautisen hoivan yksikkö. Asukkaat ovat heikompi kuntoisia ja monen muistisairaus on edennyt jo pitkälle. Myös aistimuutokset tuottavat haastetta sosiaaliseen kanssakäymiseen ja ryhmässä toimimiseen.
Molemmissa yksiköissä hoivahenkilökunta avustaa osallistujat paikalle ryhmään. Joskus myös omaisia on osallistunut toimintaan. Jokaisessa ryhmässä huomioidaan jokainen osallistuja jollakin tavalla; se voi olla kättely ja tervehtiminen toiminnan aluksi ja/tai lopuksi tai toimintamenetelmä, jossa jokainen saa puheenvuoron omalla vuorollaan. Kontaktin saaminen ja osallistaminen on paljolti kiinni asukkaan jäljellä olevasta toimintakyvystä.
Asukkaille on tehty palautekysely, jonka täyttämisessä on avustettu. Myös jokaisen ryhmätuokion päätteeksi on kysytty palautetta vapaamuotoisesti. Ryhmätuokiot koetaan lähes poikkeuksetta onnistuneiksi, tarpeellisiksi ja toivotuiksi. Niitä toivotaan lisää. Ideoita ryhmätuokioiden sisällöstä on myös kerätty. Ohjaaja on pyrkinyt arvioimaan elein ja ilmein annettua palautetta myös niiden asukkaiden osalta, jotka eivät pysty kommunikoimaan puheella.
Kuvittele ja kokeile
Työpajoissa ja asukkaiden, omaisten ja henkilökunnan palautteissa tullut selkeästi esille, että virike- ja kulttuuritoimintaa iäkkäiden asumispalveluissa toivotaan ja tarvitaan enemmän.
Ajatuksena esim. kiertävä kulttuurityöntekijä, joka hoitaa alueen hoivayksiköiden kulttuuritoimintaa ohjaamalla itse virikeryhmiä eli tekemällä yksiköissä asukastyötä ja suunnittelemalla yksikön toiminnan. Lisäksi kulttuurityöntekijä hankkii materiaalia ja on muutenkin hoivahenkilökunnan tukena ja apuna heidän asukkailleen järjestämässä viriketyössä. Hän myös hankkii ja pitää yhteyttä vapaaehtoistyöntekijöihin ja esiintyjiin. Lisäksi kulttuurityöntekijä vastaa tiedottamisesta ja tekee esimerkiksi yksiköiden päivä- ja viikkotiedotteet. Kulttuurityöntekijä myös suunnittelee ja toteuttaa juhlatilaisuuksia omissa yksiköissään. Yhdellä kulttuurityöntekijällä voi kuitenkin olla vain hyvin rajallinen määrä hoivayksiköitä vastuullaan, koska työ sisältää paljon asiakastyötä. Tämä malli vaatii työntekijältä hyviä ryhmänohjaajan taitoja, perehtyneisyyttä ja kiinnostusta monenlaiseen kulttuuritoimintaan ja niiden toteuttamiseen hoivayksiköissä ja kiinnostusta ja herkkyyttä ikääntyvien kunnioittavaan kohtaamiseen. Nykyisessä taloustilanteessa tämä on haasteellinen malli, koska hyvinvointialueen ikääntyneiden hoivayksiköihin tarvittaisiin useita kiertäviä kulttuurityöntekijöitä ja se tuskin nyt on mahdollista. Tällä mallilla turvattaisiin kuitenkin paremmin toiminnan laatu ja jatkuvuus.
Toinen vaihtoehto voisi olla kulttuuriohjaaja, joka vastaisi isomman alueen hoivayksiköiden virike- ja kulttuuritoiminnasta. Tässä mallissa lähdetään olettamuksesta, että hoivahenkilökunta on halukas vetämään virike- ja kulttuuritoimintaa ja se mahdollistetaan antamalla tarvittavat aika- ja taloudelliset resurssit yksiköissä. Lisäksi jokaiseen yksikköön tarvitaan kulttuurivastaava, joka vastaa siitä, että kulttuuritoiminta aidosti toteutuu yksikössä suunnitellusti, monipuolisesti ja laadukkaasti. Kulttuuriohjaajan tehtävä on tehdä viriketoimintasuunnitelmia, hankkia yhteistyökumppaneita ja vapaaehtoistyöntekijöitä, hankkia materiaalia yksiköiden käyttöön ja pitää yllä yksiköiden materiaalikansioita, hankkia koordinoidusti esiintyjiä yksiköihin mistä saadaan myös kustannushyötyjä, auttaa ja avustaa kaikella tavalla virike- ja kulttuurityössä. Kulttuurikoordinaattori osallistuu vain harvoin varsinaiseen asiakastyöhön ja ryhmien vetämiseen yksiköissä.
Ikäihmisten virike- ja kulttuurityössä tärkeintä on kontakti ohjaajan ja asukkaan välillä. Se on vielä tärkeämpää kuin toiminnan sisältö. Tässä mallissa tulee jollain tavalla taata se, että tämä puoli toiminnassa toteutuu. Tehtäviin tulee löytää juuri oikeat persoonat, joilla on todellinen halu tehdä tällaista asiakastyötä, kunnioittaa, arvostaa ja olla lähellä asukasta. Oma kulttuurikiinnostus ja fyysisen toimintakyvyn ylläpitämisen perusteiden ymmärtäminen on työtehtävässä välttämätöntä.
Kulttuuriohjaaja
Kiertävien kulttuuriohjaajien palkkaaminen lienee mahdotonta lähinnä taloudellisista säästösyistä. Tämä olisi kuitenkin parempi toimintamalli toiminnan laadun ja jatkuvuuden kannalta.
Koska tämä ei liene mahdollista, valitaan idea kulttuuriohjaajasta, joka hoitaa koko hyvinvointialueen hoivayksiköiden kulttuuritoimintaa ja toimii taustatukena henkilökunnalle niissä yksiköissä, johon tällaiseen palveluun on halukkuutta ja tarvetta.
Kulttuurityöntekijä vastaa hyvinvointialueen hoivayksiköiden viriketoiminnasta niissä yksiköissä, joissa on tarve ja halu tällaiseen palveluun.
Hän tekee jatkuvaa ja aktiivista yhteistyötä kunkin hoivayksikön kulttuurivastaavan kanssa.
Hän suunnittelee toimintaa ja toiminnan sisältöjä, tuottaa, hankkii ja jakaa virikemateriaalia yksiköihin, opastaa, kouluttaa, kannustaa ja tukee henkilökuntaa kulttuurityössä, pitää yhteyttä alueen vapaaehtoistoimijoihin, hankkii esiintyjiä, järjestää yhteisiä tapaamisia ja juhlatilaisuuksia, tiedottaa toiminnasta hoivayksiköihin ja ulospäin.
Yksiköt yhdessä kulttuurityöntekijän kanssa kartoittaa yksikön tarpeet, toiveet ja mahdollisuudet ja niihin yhdessä vastataan mahdollisuuksien mukaan.
Kulttuuri- ja viriketoiminta suunnitellaan monipuoliseksi ja suunnittelussa otetaan yksikön asukkaiden, omaisten ja henkilökunnan toiveet huomioon. Oikea tiedottaminen on tärkeää ja siihen sekä toimintaan yleisesti pitää sitoutua myös henkilökunnan ja esimiesten. Näin pystytään palvelemaan asukkaita ja omaisia parhaalla mahdollisella tavalla.
Hankkeessa toimintaa on järjestetty asukkaille myös hanketyöntekijän ohjaamana.
Hankkeessa ideaa on lähestytty siitä näkökulmasta, että on haluttu testata lisääntyneen kulttuuri- ja viriketoiminnan vaikutusta ja haluttavuutta pilottina toimivissa hoivayksiköissä. ja kerätty siitä palautetta.
Hankkeeseen kuuluu kirjalliset sekä suulliset palautekyselyt. Palautteet yksiselitteisesti positiivisia; ryhmissä viihdytään hyvin, toiminta ja teemat koetaan sopivaksi, "mieli virkistyy ja tällaista halutaan lisää".
Toisaalta on asukkaita, jotka ei ryhmätoimintaan halua osallistua. Tarkoituksena on saada palautetta myös heiltä ja tietoa siitä, millä tavalla he haluaisivat kulttuuri- ja viriketoimintaa järjestettävän. Pyritään siis palvelemaan jokaista yksilöllisesti aika- ja henkilöstöresurssien puitteissa.
Hankkeessa on siis toimittu lähinnä "kiertävä kulttuuriohjaaja"- periaatteella. Sitä, kuinka kulttuuriohjaaja, joka ei itse ohjaa ryhmätuokioita yksiköissä vaan toimii avustavana taustavaikuttajana, ei ole varsinaisesti testattu. Hankkeessa on kuitenkin koulutettu henkilökuntaa ja toivottavasti annettu ajattelemisen aihetta kulttuuri- ja viriketyön merkityksestä asukkaan arjessa.
Helmikuu 2024 Kulttuuria ikääntyville- hankkeen aloitus. Samalla alkaa hanketyötekijän vetämä viikottainen ryhmätoiminta kummassakin pilottiyksikössä.
Viikot ????Asukas-, omais- ja henkilökuntapalaute
Elämän puun tuottaminen
Hankkeesta tiedottaminen hyvinvointialueen Intraan ja Ikäpostiin
Kevät 2024 yhteydenotot mahdollisiin vapaaehtoistoimijoihin
Osallistuminen Vanhusten viikkoon ja Vie vanhus ulos- kampanjaan
Osallistuminen alueen Ikämessuihin
Tavoitteena on tuottaa pilottiyksiköissä asuville ikäihmisille laadukasta ja säännöllistä, elämäniloa ja virkistystä tuovaa kulttuuri- ja viriketoimintaa.
Tavoitteena on tutkia kulttuurityöntekijän mahdollisuutta ja tarpeellisuutta liittyä hoivayksikön henkilöstöön ja lisätä kulttuurikoulutettujen työmahdollisuuksia. Juurruttaa kulttuuritoiminta yksikön arkeen olennaisesti kuuluvaksi osaksi.
Hoivahenkilökunnan sitouttaminen ryhmätoimintaan on hankalaa. Hankkeen alussa sitoutuminen oli hyvää, mutta toiminnan jatkuessa sitoutuminen heikkeni selvästi. Henkilökunta edelleen avusti osallistujia ryhmään, mutta usein muut työtehtävät (vaikkapa jonkun asukkaan suihku) menivät ryhmätoiminnan edelle. Ehkäpä toiminnan arvostamisessa oli puutteita ja muut työtehtävät nähtiin tärkeämpinä. Tämä on poikkeustilanteessa täysin ymmärrettävää, mutta ei voi olla jatkuvaa.
Ulkomaalaistaustaisten hoitajien kielitaidon puutteet aiheuttivat hankaluutta ryhmätoiminnan toteutumiselle. Kun yhteistä kieltä osallistujien ja ohjaajan kanssa ei ole, on yhteistyön tekeminen ja osallistujien tukeminen hyvin vaikeaa. Toisaalta ulkomaalaistaustaiset hoitajat olisivat myös toimintaa rikastuttava asia, vaikkapa niin, että he voisivat esitellä jossain muodossa omaa kulttuuriaan ryhmäläisille.
Esihenkilön antama tuki toiminnalle on erittäin tärkeää. Toiminta pitää nähdä tärkeänä osana asukkaan hyvinvointia ja osallisuutta. Tämä tarkoittaa sitä, että toiminnalle on saatava riittävät resurssit; taloudelliset resurssit tarvike- ja välinehankinnoille sekä mahdollisiin esiintyjäpalkkioihin, sopivat häiriöttömät tilat, ohjaajaa ja osallistujia avustava henkilökunta ja mahdollisen viriketoimintavastaavan nimeäminen yksikössä. Myös henkilökunnan asenteiden muokkaaminen ja esimerkki toiminnan tärkeänä pitämisestä on välttämätöntä.
Ryhmätilan ja ryhmätuokioiden häiriöttömyys on ensisijainen asia toiminnan onnistumisen kannalta. On tärkeää, että ryhmään osallistuva henkilökunta on aidosti ryhmän jäseninä ja osallistujina. Kovat äänet, ryhmätilassa tapahtuva liikkuminen ja ryhmän toimintaan liittymätön keskustelu haittaa osallistujien ja ohjaajan keskittymistä ja tuottaa häiriötä ryhmän toiminnalle. Ryhmään osallistuvan henkilökunnan tulisi tukea ja auttaa sekä ryhmän ohjaajaa että osallistujia. Tämä saavutettaisiin paremmin, mikäli ryhmätila olisi mahdollisimman häiriötön.
Lämpimien ja luottamuksellisten asukassuhteiden muodostuminen oli onnistuneiden ryhmätuokioiden helmi. Usein ryhmiin osallistuneiden asukkaiden kanssa muodostui hyviä ja luottamuksellisia ihmissuhteita. Uskon, että ryhmissä saatiin aikaan hyviä keskusteluja (riippuen tietysti asukkaan toimintakyvystä) ja niissä viihdyttiin ja virkistyttiin hyvin. Henkilökohtaisen huomioimisen merkitys on suuri, jokaisen ryhmäläisen ääni saatiin kuuluviin ja mielipiteitä ja toimintaa arvostettiin. Myös ryhmässä olemisen taidot kasvoivat.