Kulttuuria ikääntyville
Tavoitteena on kokeilla kulttuurialan henkilöiden työllistymistä asiakkaan toimintakykyä ja osallisuutta tukeviin tehtäviin iäkkäiden palveluissa.
Jalkauttaa ja juurruttaa kulttuuritoimintaa ikääntyneiden palveluihin, osaksi ikääntyneiden arkea.
Toimintamallin nimi
Tavoitteena on kokeilla kulttuurialan henkilöiden työllistymistä asiakkaan toimintakykyä ja osallisuutta tukeviin tehtäviin iäkkäiden palveluissa.
Jalkauttaa ja juurruttaa kulttuuritoimintaa ikääntyneiden palveluihin, osaksi ikääntyneiden arkea.
Hyvinvointialueella kulttuurikoulutettu kulttuuriohjaaja.
Kulttuuriohjaajan työnkuvaan kuuluu tuottaa kulttuuripalveluja alueen ikääntyneiden palveluihin; yhteisöllisen asumisen yksiköihin, ympärivuorokautiseen hoivaan ja kotihoitoon.
Yksiköt voivat ottaa kulttuuriohjaajan palvelut käyttöönsä niin halutessaan.
Hoivayksiköissä henkilökunnasta nimetään kulttuurivastaava, jonka kanssa kulttuuriohjaaja tekee tiiviisti yhteistyötä.
Kulttuuriohjaaja tekee vuosi- ja viikkosuunnitelmat ja tuottaa ryhmien ohjausta varten materiaalia hoivayksiköille.
Kulttuuriohjaaja järjestää kulttuuritoiminnan koulutusta yksiköissä ja toimii kulttuurivastaavien verkoston kokoonkutsujana.
Kulttuuriohjaaja tekee yhteistyötä vapaaehtoistoimijoitten ja järjestöjen kanssa sekä hankkii esiintyjiä ja vierailijoita yksiköihin, jolloin voidaan saada myös kustannushyötyä.
Yksiköiden kulttuurivastaavat vastaavat toiminnan järjestämisestä omassa yksikössään. He avustavat muuta henkilökuntaa materiaalin hankkimisessa ja ryhmän ohjauksessa. Tiedotteiden tekeminen ja tiedottaminen eri muodoissaan on yksikön kulttuurivastaavan tehtävä. Kulttuurivastaava osallistuu verkostonsa tapaamisiin ja jakaa omia ideoitaan aiheesta.
Toimintaympäristönä on Eloisan alueen ikääntyneiden palvelut; ympärivuorokautinen hoiva, yhteisöllisen asumisen yksiköt, kotihoito.
Kulttuurin tarjoaminen ikääntyneille on lakisääteinen velvollisuus, jonka toteutuminen suositusten mukaisesti tulee varmistaa. Ikääntyvillä ihmisillä on samat kulttuuriset oikeudet kuin muullakin väestöllä.
Hoivayksiköissä kulttuurin ja virkistystoiminnan tulisi nivoutua saumattomasti asukkaiden ja henkilökunnan arkeen.
Laadukkaalla kulttuuritoiminnalla on todettu olevan suora yhteys sekä asukkaiden että henkilökunnan hyvinvointiin.
Toiminnan järjestämisen haasteena koen työntekijöiden kiireen ja yhä tiukkenevan työtahdin hoitajamitoituksen pienentyessä, yhteiskunnan sekä hyvinvointialueiden heikkenevän taloudellisen tilanteen jolloin esim. materiaali- ja esiintyjähankinnat vähenevät ja mahdollisesti laatu huononee, henkilöstön asenteet ja ryhmänohjaustaidot, kielitaidon puutteet
Kohderyhmät ovat keskenään hieman erilaisia.
Karjalankadun yksikössä tarjotaan yhteisöllistä asumista, jossa asukkaat ovat toimintakyvyltään parempikuntoisia. Myös heidän sosiaaliset taitonsa ja ryhmässä toimimisen taidot ovat kohtalaisen hyvät. Usealla on muistisairaus, joka ei kuitenkaan vielä tuo merkittävää haittaa.
Juvakoti on ympärivuorokautisen hoivan yksikkö. Asukkaat ovat heikompikuntoisia ja monen muistisairaus on edennyt jo pitkälle. Myös aistimuutokset tuottavat haastetta sosiaaliseen kanssakäymiseen ja ryhmässä toimimiseen.
Molemmissa yksiköissä hoivahenkilökunta avustaa osallistujat paikalle ryhmään. Joskus myös omaisia on osallistunut toimintaan. Jokaisessa ryhmässä huomioidaan jokainen osallistuja jollakin tavalla; se voi olla kättely ja tervehtiminen toiminnan aluksi ja/tai lopuksi tai toimintamenetelmä, jossa jokainen saa puheenvuoron omalla vuorollaan. Kontaktin saaminen ja osallistaminen riippuu paljon myös asukkaan jäljellä olevasta toimintakyvystä. Jokainen asukas kohdataan tasapuolisesti ja tasavertaisesti.
Viikottaisen ryhmätoiminnan ennalta suunniteltu sisältö ja teema on molemmissa pilottiyksiköissä sama. Yksiköissä työskentelymenetelmät ovat erilaiset ja mukautettu asiakkaiden toimintakykyyn.
Asukkaille on tehty palautekysely, jonka täyttämisessä on avustettu. Myös jokaisen ryhmätuokion päätteeksi on kysytty palautetta vapaamuotoisesti. Ryhmätuokiot koetaan lähes poikkeuksetta onnistuneiksi, tarpeellisiksi ja toivotuiksi. Niitä toivotaan lisää. Ideoita ryhmätuokioiden sisällöstä on myös kerätty. Ohjaaja on pyrkinyt arvioimaan elein ja ilmein annettua palautetta myös niiden asukkaiden osalta, jotka eivät pysty kommunikoimaan puheella.
Hankkeen aikana toiminta juurrutetaan pilottiyksiköissä. Hankkeen jälkeen toimintaa jalkautetaan ja juurrutetaan niihin alueen hoivayksiköihin, jotka haluavat ottaa käyttöön ko.palvelun ja myös kotihoitoon.
Alueella tulee olla yksi palkattu kulttuuriohjaaja, jolla on kulttuurialan koulutusta ja erityisesti kiinnostusta alaa kohtaan. Myös hoitoalan koulutuksesta ja työkokemuksesta ikääntyvien parissa on hyötyä.
Hankkeessa olleiden pilottiyksiköiden kanssa jatketaan toimintaa tukevia käytäntöjä.
Kootaan kulttuurivastaavaverkosto ja aloitetaan toiminta verkoston kanssa; tutustuminen, toiminnan suunnittelu, työpajat, koulutus, yhteinen ideointi
Kulttuuriohjaajalla on valmista materiaalia vuodenkierron mukaan suunniteltuna ja hän jakaa materiaalin sähköisesti käyttöön. Haluttaessa voidaan myös valmistaa fyysisiä materiaalikansioita yksiköihin.
Jatkuvuus taataan helposti käyttöön otettavan materiaalin tuottamisella, seurannalla, yhteydenpidolla ja kannustamisella, koulutuksella ja tapaamisilla, avoin keskusteluyhteys ja palaute yksikön ja kulttuuriohjaajan välillä tärkeää.
Tämä malli esitelty organisaatiolle, mallin toteuttaminen jäi vielä toistaiseksi organisaation harkittavaksi.
Kulttuuriohjaajan vetämiin ryhmätuokioihin ollaan oltu tyytyväisiä. Asukkaat ovat ilmaisseet tyytyväisyytensä toimintaan ja sen sisältöihin. Sisällöt on pidetty monipuolisina, kuitenkin niin, että niihin voi matalalla kynnyksellä osallistua.
Kulttuuritoiminta on lisääntynyt ja monipuolistunut yksiköissä. Osallistuminen on paljon kiinni henkilökunnasta, koska he tiedottavat toiminnasta ja avustavat asukkaita ryhmiin mukaan. Henkilökunnan asenteeseen kulttuuri- ja ryhmätoiminnan tärkeydestä ja merkityksellisyydestä pitäisi pystyä vaikuttamaan.
Toimintamallille ei ehkä ole suurta tarvetta niissä hoivayksiköissä, joissa on virikeohjaaja ja joissa toiminta on aktiivista. Yksikkö voi itse päättää, millä intensiteetillä verkoston toimintaan osallistuu. Toisaalta kokeneiden viriketoimijoiden ideat ja kokemus rikastuttavat vahvasti verkostoa. Asiakkaiden kulttuuristen oikeuksien on toteuduttava riippumatta siitä, osallistuuko henkilökunta verkoston toimintaan aktiivisesti.
Kansikuva
