Kulttuurihyvinvointia ikäihmisille Kaikukortilla -hankkeen (8/21-12/22) tarkoituksena oli tunnistaa ja madaltaa esteitä ikäihmisten kulttuuriosallistumiseen ja saada ikäihmisiä enemmän mukaan Kaikukortti-toimintaan. Hankkeen tulokset liitetään osaksi Kaikukortin toimintaa. 

Toimintaympäristö **

Yhteiskunnalliset ja poliittiset tekijät:  Väestön ikääntyminen. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen väestön ikääntyessä. Kulttuurihyvinvointi tulee saada osaksi tulevia hyvinvointialueita. 

Taloudelliset tekijät: Ikäihmisten köyhyys.

Sosiaaliset tekijät: Ikäihmisten yksinäisyys. Osallisuus.

 

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Hankkeen tarkoituksena oli löytää keinoja huomioida paremmin ikäihmisiä Kaikukortti-toiminnassa. Kulttuuri luo hyvinvointia, tukee osallisuutta ja vähentää yksinäisyyttä. Hyvinvointia kulttuurista ikäihmisille -hanke oli Taiteen edistämiskeskuksen koordinoima yhteishanke. Kulttuuria kaikille -palvelu keskittyi hankkeessa edistämään tiukassa taloudellisessa tilanteessa olevien ikäihmisten yhdenvertaista kulttuuriin osallistumista ja kulttuurihyvinvointia Kaikukortti-toiminnan avulla. Kaikukortti edistää taloudellista ja sosiaalista saavutettavuutta.

Hankkeessa huomioitiin ja korostettiin ikäihmisten moninaisuutta: ikäihmiset ovat heterogeeninen ryhmä, mikä on tärkeätä huomata niin sote- ja hyte- kuin kulttuuritoimijoiden piirissä. Ihmisen ominaisuudet ja tausta vaikuttavat siihen, millaiset mahdollisuudet hänellä on osallistua taiteeseen ja kulttuuriin kokijana. Näitä ominaisuuksia ovat muun muassa etninen tausta, sukupuoli, taloudellinen tilanne, uskonto, vammaisuus ja äidinkieli.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Hankkeen tarkoituksena oli tunnistaa ja madaltaa esteitä ikäihmisten kulttuuriosallistumiseen.

Yhteiskunnan tasolla on tavoitteena kansallisen ikäohjelman mukaisesti turvata mahdollisimman toimintakykyinen ikääntyminen sekä rakentaa taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävä palvelujärjestelmä. Tavoitteena on varautua väestön ikääntymiseen laaja-alaisesti ja luoda pohjaa hyvälle elämälle kulttuurihyvinvoinnin keinoin. 

Organisaatiotasolla sote-/hyte- ja kulttuurisektorin tulee toimia yhdessä, jotta ikäihmisiä tavoitetaan ja heille voidaan tarjota yhdenvertaisesti kulttuuripalveluja. 

Sosiaali- ja terveysalan ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ammattilaisen on tärkeä tunnistaa kulttuurin hyvää tekevät vaikutukset ja osata ohjata ikäihmisiä - niin asiakkaita kuin palvelujen ulkopuolella olevia henkilöitä - kulttuuripalvelujen käyttäjiksi sekä madaltaa esteitä ikäihmisten kulttuuriosallistumiseen.  

Asiakkaan kannalta: ikäihmisten kulttuuriosallistumista tulee edistää, sillä kulttuuri ja taide lisäävät hyvinvointia.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Hankekumppanit:  Taiteen edistämiskeskus hanketta koordinoivana tahona, Aili-verkosto ja Teatterikeskus ry muina hankkeen toteuttajina. Yhteistyökumppanina Inspiraatioluennossa Metropolia Ammattikorkeakoulu.

Muut mukaan kutsutut kehittäjät: Valli ry, etsivä kulttuurinen vanhus-/seniorityö, seurakunnat, omaishoitajayhdistykset, maahanmuuttaja-, vammais- ja mielenterveysyhdistykset, Kaikukortin kohderyhmää, eli tiukassa taloudellisessa tilanteessa olevia ikäihmisiä ja kokemusasiantuntijoita.

 

 

Tavoiteltu muutos

Ikäihmisten elämänlaatu paranee pidemmällä tähtäimellä, osallisuuden kokemus lisääntyy ja elämään tulee mielekästä sisältöä. Kaikukortti jää käyttöön, ja vastuutahot on tunnistettu ja koulutettu.

Muutoksen mittaaminen

Löytyy keinoja laajentaa Kaikukorttia ikäihmisille.

- Ymmärrys ikäihmisten kulttuuriosallistumisen esteistä ja mahdollisuuksista lisääntyy.

- Ymmärrys ikäihmisten moninaisuuden huomioimisesta lisääntyy.

 

--> Esim. viestintäkampanja, videosarja, inspiraatioluentosarja ja työpajat sekä ideapankki syntyvät.

Toteutussuunnitelma

Hanketta pohjustavana toimenpiteenä kootaan Kaikukortti esittää -videosarja (työnimi ns. MIKSI-videot), jossa asiantuntijat ja kokemusasiantuntijat kertovat, miksi kulttuuri on tärkeää myös ikäihmisille: miten kulttuuriset oikeudet pätevät kaikkiin ihmisiin, miten kulttuuri ja taide voivat edistää ikäihmisten aktiivisuutta ja vähentää yksinäisyyttä ja kertominen siitä, miten sote-, hyte- ja kulttuurisektori voivat toimia yhdessä (Kaikukortti, taidelähtöiset menetelmät, saavutettavuuden huomioiminen) näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Luennosta tehdään tekstitetty tallenne.

Viestintäkampanja: hankkeen perusteluista, teemoista, hankkeen edistymisestä ja suosituksista viestitään tavoitteellisesti koko hankkeen ajan Innokylässä, Kulttuuria kaikille -palvelun ja Kaikukortin omissa viestintäkanavissa sekä valtakunnalliselle Kaikukorttiverkostolle, hankekumppaneille ja suurelle yleisölle.

Työpajat: Hankkeessa toteutetaan vähintään viisi työpajaa, yksi kussakin hankkeessa sovitussa yhteistyökunnassa: Espoossa, Seinäjoella, Rovaniemellä sekä kahdessa kunnassa, jotka valitaan yhdessä päähankkeen kanssa. Työpajat pidetään Kaikukortti-verkoston edustajien sekä Aili-verkoston kanssa (mahdollisesti Valli ry mukana) sekä Teatterikeskus ry:n kanssa. Tarkoitus on saada mukaan kokemusasiantuntijoita, esimerkiksi aktiivisesti kulttuurin parissa toimivia ikäihmisiä, mielenterveyskuntoutujia, köyhyyttä kokevia (mm. takuueläkkeen varassa olevia), vammaisia tai maahanmuuttajataustaisia ikäihmisiä. Työpajoissa otetaan huomioon myös sote- ja hyte-työntekijät esittelemällä jokin taidelähtöinen menetelmä työhyvinvoinnin edistämiseksi.

Työpajoissa käsiteltäviä teemoja on mm.:

* kulttuurin saavutettavuus: mitä kulttuuri- sekä sote- ja hyte-toimija voivat tehdä ikäihmisten huomioonottamiselle

* harrastajateatterit, taidepiirit, erilaiset yhdistykset, kylätoimikunnat kulttuurintuottajina

* ikäihmisten yhdenvertaisen osallistumisen edistäminen madaltamalla esimerkiksi toimintakyvystä, taloudellisista syistä tai seuran/saattajan puutteesta johtuvia esteitä

* perheenjäsenten ja omaishoitajien rooli osallistumisen vahvistajana

* ikäihmisten moninaisuuden huomioiminen (mm. toimintakyky, kulttuuritausta, sukupuoli-identiteetti,)

* Kaikukortin käyttö sosiaalisten ja taloudellisten esteiden madaltajana: omaiset, yhteisöllisen asumisen ja yhteisökotien ryhmät kulttuurin kuluttajina / harrastajina
* Kaikukortin hyötyjen selvittäminen kortinhaltijoilta tulevaisuudessa, , esimerkiksi THL:n osallisuusindikaattorin avulla.

Työpajojen yhteydessä järjestetään teatterialan ammattilaisten kanssa omaishoitajille kohdennettu osuus, jossa pyritään tukemaan heidän jaksamistaan mm. taidelähtöisten menetelmien kautta sekä selvittämällä Kaikukorttien käyttömahdollisuutta myös omaishoitajille.

Työpajoissa esiin tulevat ikäihmisille suunnatut kulttuurihyvinvointiin liittyvät, jo käytössä olevat, toimintatavat (best practises), kuten myös työpajoissa testattujen taidelähtöisten menetelmien toimivuus, kehitettävät uudet toimintamallit ja ideat dokumentoidaan analyysia varten. Tuloksena kirjoitetaan raportti, jonka pohjalta sote- ja kulttuuritoimijoille voidaan jatkokehittää suosituksia ja toimintamalleja, miten ikäihmisten kulttuuri- ja taideosallistumista voidaan edistää. Työpajojen tulosten kärkenä on luoda perustukset, joille käynnistää pysyvää toimintaa, minkä puitteissa ikäihmisten kulttuurihyvinvoinnin saavutettavuutta ja aktiivisuutta lisätään Kaikukortti -toimintaa laajentamalla ikäihmisten pariin.

Valtakunnallinen inspiraatioluento: hankkeen lopussa järjestetään luento yhteistyössä Metropolia Ammattikorkeakoulun kanssa, jossa tuodaan esille hankkeessa tulleita ehdotuksia ja suosituksia, miten ikäihmisten kulttuuri- ja taideosallistumista voidaan edistää. Luento tai seminaari tallennetaan ja julkaistaan saavutettavassa muodossa tekstitettynä.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Ikäihmiset: potentiaaliset Kaikukortti-asiakkaat, eli tiukassa taloudellisessa tilanteessa olevat ikäihmiset, kuten sosiaalipalvelujen asiakkaat, mielenterveyskuntoutujat,  takuueläkkeen varassa olevat, vammaiset ja maahanmuuttajataustaiset ikäihmiset. Kaikukortti-toiminnassa pyritään huomioimaan ikäihmisten moninaisuus. Ihmisen ominaisuudet ja tausta vaikuttavat siihen, millaiset mahdollisuudet hänellä on osallistua taiteeseen ja kulttuuriin kokijana. Näitä ominaisuuksia ovat muun muassa etninen tausta, sukupuoli, taloudellinen tilanne, uskonto, vammaisuus ja äidinkieli. Hankkeessa kartoitetaan. Kohderyhmää kutsuttiin mukaan esimerkiksi Kaikukortti-esittää -videosarjaan ja työpajoihin. 

Sote- ja hytetoimijat: ikäihmiset ovat heterogeeninen ryhmä, mikä on tärkeätä huomata sote- ja hyte-toimijoiden piirissä. On varmistettava esimerkiksi se, että palveluja saa omalla äidinkielellä ja tilat ovat esteettömät.

Kulttuuritoimijat: ikäihmiset ovat heterogeeninen ryhmä, mikä on tärkeätä huomata kulttuuritoimijoiden piirissä. On varmistettava esimerkiksi se, että tilat ovat esteettömät ja että palveluja saa eri kielillä.

Muiden kehittämien ratkaisujen hyödyntäminen

Hankkeessa etsitään keinoja levittää Kaikukorttia enemmän ikäihmisille. Kaikukortti on Kulttuuria kaikille -palvelun rekisteröimä ja valtakunnallisesti koordinoima toimintamalli. Kaikukortti-toimintamalli on myös vuoden 2018 Hyvä käytäntö -palkinnon voittaja. Kaikukortti-toimintamalli löytyy myös Innokylästä.

Kaikukortti-toiminnassa tehdään yhteistyötä kulttuurikaveritoiminnan kanssa. 

Hankkeessa hyödynnetään etsivän kulttuurisen vanhustyön menetelmiä.

Liitteet
Ideointi

Työpajat

Hankkeessa järjestettiin yhteistyössä Aili-verkoston ja Teatterikeskuksen kanssa neljä työpajaa Aili-verkoston paikkakunnilla: vuonna 2021 Rovaniemellä 10.11., Espoossa 17.11. ja Seinäjoella 10.12. sekä 1.4.2022 Kuopiossa. Työpajoihin kutsuttiin ikäihmisiä, omaishoitajia sekä sote- ja hyte-alan ammattilaisia. Yhdenvertaisuuden varmistamiseksi työpajojen saavutettavuuteen kiinnitettiin erityistä huomiota. Työpajoissa oli käytettävissä induktiosilmukat. 

Työpajoissa pohdittiin, miten ikäihmisiä saataisiin Kaikukortin ja kulttuurin pariin sekä miten heitä voisi paremmin tavoittaa. Keskustelun aiheina olivat myös taiteen ja kulttuurin merkitys ikäihmisille ja kulttuurin saavutettavuus ja moninaisuuden huomioinen: mitkä asiat vaikeuttavat ikäihmisen osallistumista kulttuuriin.  

Työpajojen yhteydessä teatterialan ammattilaiset järjestivät taidelähtöisen menetelmän osuuden, joka räätälöitiin osallistujien mukaan. Piste Kollektiivi Rovaniemellä, Teatteri ILMI Ö Espoossa, Loiske Ensemble Seinäjoella ja ANTI-festivaali Kuopiossa esittivät osin osallistavaakin taidetta.  

Tuloksia ja huomioita:​

  • AILI-kunnista on löytynyt uusia tahoja Kaikukortin jakamiseen ikäihmisille​, esim. Espoossa Nestori.
  • Verkostotyön lujittaminen sote-/hyte- ja kulttuurialan välille on tärkeää.​
  • Sote-alan henkilöstön vaihtuvuus tulee huomioida ohjeistuksessa: selkeät, helposti saatavat ohjeet ovat tärkeät, jotta työntekijä voi ottaa kulttuurihyvinvointimenetelmät puheeksi.​
  • Osallistumisen tuki / kaverin mukaan saaminen ja saavutettavuus korostuu​.
  • Taidelähtöinen menetelmä tukee yhteistyötä ja voi antaa motivoivan kimmokkeen kulttuurihyvinvointipalveluihin niin omaishoitajille kuin sote- ja hyte-työntekijöille ja myös hanketyöntekijöille. 
  • Seuran saaminen kulttuuriosallistumiseen on tärkeää: kulttuurikaveriyhteistyön vahvistaminen, yhteisön Kaikukortin käyttö, myös vapaaehtoiset.
  • Tarvitaan paikallisia ratkaisuja ikäihmisten liikkumisen tukemiseen.
  • Tarvitaan erityistä huomiota moninaisuuden huomioimiseen, uusia tapoja tavoittaa esim. maahanmuuttajataustaisia sekä vammaisia ikäihmisiä.​
  • Tiedottaminen on tärkeää niin sote- kuin kulttuuritoimijoilta: kannattaa tiedottaa paikoissa, joissa ikäihmiset käyvät.

Motivoivat Kaikukortti esittää -videot 

Hankkeen aluksi haarukoitiin iso joukko asiantuntijoita ja kokemusasiantuntijoita, joita haastateltiin koronatilanteen vuoksi etäyhteydellä. Haastatteluissa käsiteltäviä aiheita olivat esimerkiksi kulttuurin tärkeys, kulttuurin vaikutus ikäihmisten sosiaaliseen elämään sekä kulttuuripalvelujen saavutettavuus. Haastatteluista tuotettiin kolme videota, joita on jaettu verkostolle mm. sosiaalisessa mediassa. Myös osasta Kuopion työpajaa on tallenne. (Linkit alla.)

Julkaisusarjasta inspiraatiota ikäihmisten hyvinvointiin

 

Kulttuuria kaikille -palvelu tuotti vuonna 2022 sarjan videoita ja podcast-jakson Kulttuurihyvinvointia ikäihmisille Kaikukortilla -hankkeen päätteeksi. Julkaisusarjan tavoitteena on innostaa tarkastelemaan kulttuurihyvinvointia ikäihmisten moninaisuuden, osallisuuden sekä saavutettavuuden näkökulmista. Julkaisusarja julkaistiin 20.3.2023.

Julkaisusarja koostuu kolmesta osasta;

  1. Laura Huhtinen-Hildénin miniluennoista,
  2. inspiraatiovideoista, jotka käsittelevät ikäihmisten kulttuurihyvinvointia moninaisuuden ja saavutettavuuden näkökulmista, sekä
  3. hankkeen teemoja kokoavasta podcast-jaksosta.

1. Miniluennot

Kulttuurihyvinvointia käsittelevät miniluennot toteutettiin Metropolian ammattikorkeakoulun ja Kulttuuria kaikille -palvelun yhteistyönä syksyllä 2022. Miniluennot on tekstitetty.

Miniluento: Luovuus arjen ja elämän voimavarana

Tutkija ja yliopettaja Laura Huhtinen-Hildén kertoo mitä arjen luovuus on ja miten sitä paremmin hyödyntämällä voitaisiin edistää hyvinvointia, terveyttä ja osallisuutta sekä kehittää ratkaisuja moniin yhteiskunnallisiin haasteisiin. 

Miniluento: Luovuus arjen ja elämän voimavarana (siirryt YouTubeen)

Miniluento: Mitä on kulttuurihyvinvointi?

Tutkija ja yliopettaja Laura Huhtinen-Hildén kertoo mitä on kulttuurihyvinvointi sekä avaa näkymiä kulttuurihyvinvointialan kehittämiseen Suomessa.

Miniluento: Mitä on kulttuurihyvinvointi? (siirryt YouTubeen)

2. Inspiraatiovideot

Kuuden inspiraatiovideon sarja syntyi tarpeesta tehdä näkyviksi hyviksi todettuja kulttuurihyvinvoinnin edistämisen toimintamalleja, ikäihmisten parissa työskenteleviä taiteen tekijöitä sekä tietysti ikäihmisten itsensä tekemää arvokasta työtä moninaisuuden ja osallisuuden edistämiseksi.

Videot inspiroivat tarkastelemaan ikäihmisten kulttuurihyvinvointia osallisuuden, saavutettavuuden ja moninaisuuden näkökulmista.

Videot ovat upotettuna Kulttuuria kaikille -palvelun sivulla: https://www.kulttuuriakaikille.fi/kaikukortti-julkaisusarjasta-inspiraatiota-ikaihmisten-hyvinvointiin. Kaikissa inspiraatiovideoissa on tekstitys suomeksi, ruotsiksi ja pohjoissaameksi (tulossa). Voit vaihtaa tekstityksen kieltä YouTuben asetuksista.

3. Podcast: Keskusteluja luovuuden ja taiteen merkityksestä ja saavutettavuudesta

Julkaisusarjan päättävässä podcast-jaksossa Laura Huhtinen-Hildén ja Kulttuuria kaikille -palvelun hankekoordinaattori Ruka Toivonen keskustelevat ikäihmisten kulttuurihyvinvoinnin, osallisuuden ja moninaisuuden teemoista. Podcast toteutettiin Metropolian ammattikorkeakoulun ja Kulttuuria kaikille -palvelun yhteistyönä syksyllä 2022.

Kuuntele tallenne Metropolian podcast-kanavalla (linkki vie Metropodia-sivustolle)

Kuuntele tallenne Metropolian soundcloudissa

Tekstivastine podcastiin: Keskusteluja luovuuden ja taiteen merkityksestä ja saavutettavuudesta

Liitteet
Kulttuurihyvinvointia ikäihmisille Kaikukortilla -hankkeen tuottama haastatteluvideo: Kaikukortti esittää: Miksi kulttuuri on tärkeää ikäihmisille?
Kulttuurihyvinvointia ikäihmisille Kaikukortilla -hankkeen tuottama haastatteluvideo: Kaikukortti esittää: Miten kulttuuri ja taide vaikuttavat ikäihmisten sosiaaliseen elämään?
Kulttuurihyvinvointia ikäihmisille Kaikukortilla -hankkeen tuottama haastatteluvideo: Kaikukortti esittää: Miten kulttuuripalvelujen saavutettavuutta ja esteettömyyttä on hyvä kehittää?
Ikäihmisille hyvinvointia taiteen avulla -työpaja Kuopiossa 1.4.2022:
tilaisuuden alkuosan paneelikeskustelu ja esittelyt tallenteena.
Kokeilussa opittua

SUOSITUKSIA

Kulttuurihyvinvointia ikäihmisille Kaikukortilla -toimintamalliin on luotu hankkeessa opitun pohjalta suosituksia:

Yhteistyö ja rakenteet:

  • Kaikukortti-verkostojen on tärkeä tehdä yhteistyötä vanhus- ja vammaisneuvostojen kanssa ikäihmisten saavutettamiseksi
  • AILI-verkosto on tärkeä sidosryhmä Kaikukortti-verkostoille ja on oiva esimerkki verkostoyhteistyöstä! Alueellisia Kaikukortti-aamukahveja etänä ja livenä kaikille verkoston jäsenille. AILI-osaamista Kaikukortti-verkostolle!
  • Kaikukortista kannattaa tiedottaa paikoissa, joissa ikäihmiset käyvät.
  • Vahvempi tuki (esim. linkkihenkilö) madaltaa kynnystä osallistumiseen
  • Kulttuurikaveriyhteistyön madaltaminen (treffit), yhteisön Kaikukortin laajempi käyttö, kampanjat, esim. kaverille kans -päivä. Muistetaan vapaaehtoiset!
  • Omaishoitajien ohjaaminen tarvittaessa Kaikukortti-asiakkaiksi: omaishoitoyhdistyksille tietoa Kaikukortista! Taidelähtöinen menetelmä yhteistyön välineenä voi motivoida myös omaishoitajia osallisuuteen.
  • Kaikukortille omia Kaikukortti-agentteja, jotka toimivat alueilla Kaikukortti-lähettiläinä. Heitä olisi tärkeä kouluttaa johonkin taidelähtöiseen menetelmään

Yhdenvertaisuus, saavutettavuus ja moninaisuuden huomioiminen:

  • Selkokielinen ja saavutettava viestintä tavoittaa erilaisia ihmisryhmiä.
  • Osallistuminen kiinnostaa ja on turvallisempaa kaikille, kun kulttuuripuoli huomioi moninaisuuden.
  • Luovat keinot maahanmuuttajataustaisten ikäihmisten tavoittamisessa: esim. ruokatapahtumat kulttuurisen identiteetin vahvistajana ja kohtaamisen mahdollistajana.
  • Paikalliset ratkaisut liikkumisen tukemiseen, esim. retket, kulttuuribussi ja kuntien palvelulinjat esim. kerran kuussa kulttuuripalveluihin
  • Hanke ei onnistunut tavoittamaan niin moninaista ikäihmisten ja asiantuntijoiden joukkoa, kun tavoiteltiin. Tähän tulee jatkossa pureutua tarkemmin. Hanke kuitenkin lisäksi tietoisuutta moninaisuuden huomioimisesta panostamalla esim. makupaloja -sarjassa moninaisuuden huomioimiseen.
  • pidemmällä tähtäimellä on tärkeää, että Kaikukortti-toiminnassa varmistetaan moninainen ikäihmisten osallisuus. Selkokielen lisääminen lisää myös niiden osallisuutta, joiden kognitiiviset taidot ovat heikentyneet tai jotka eivät osaa erinomaisesti suomen kieltä.

Kulttuurihyvinvointia ikäihmisille myös Kaikukortilla? Haasteet  ja mahdollisuudet:

Saavutettavuuteen ja moninaisuuden huomioimiseen liittyvät haasteet

  • Miten tavoittaa palvelujen ulkopuolella oleva ikäihmiset?
  • Ikäihmisten osittaisen tuen tarve
  • Maahanmuuttajataustaisten ikäihmisten tavoittaminen
  • Liikkumiseen liittyvät esteet
  • Ikäihmisten vajavaiset tiedot kulttuuripalvelujen saavutettavuudesta? (Esteettömyystietojen puute)
  • Tiedon saavutettavuus: missä ja miten Kaikukortti-tarjonnasta viestitään?
  • Miten omaishoitaja pääsee osallistumaan omaishoidettavan kanssa tai yksin?
  • Seuran, kulttuurikaverin puute

Saavutettavuuteen ja moninaisuuden huomioimiseen liittyvät mahdollisuudet

  • Etsitään uusia tahoja Kaikukortin jakamiselle erityisesti ikäihmisille, esim. Espoossa Nestori.
  • Osallistuminen kiinnostaa ja on turvallisempaa kaikille, kun kulttuuripuoli huomioi moninaisuuden.
  • Luovat keinot maahanmuuttajataustaisten ikäihmisten tavoittamisessa: esim. ruokatapahtumat kulttuurisen identiteetin vahvistajana ja kohtaamisen mahdollistajana.
  • Kaikukortista kannattaa tiedottaa paikoissa, joissa ikäihmiset käyvät.
  • Selkokielinen ja saavutettava viestintä tavoittaa erilaisia ihmisryhmiä.
  • Omaishoitajien ohjaaminen tarvittaessa Kaikukortti-asiakkaiksi: omaishoitoyhdistyksille tietoa Kaikukortista!
  • Vahvempi tuki (esim. linkkihenkilö) madaltaa kynnystä osallistumiseen
  • Kulttuurikaveriyhteistyön madaltaminen (treffit), yhteisön Kaikukortin laajempi käyttö, kampanjat, esim. kaverille kans -päivä. Muistetaan vapaaehtoiset!
  • Paikalliset ratkaisut liikkumisen tukemiseen, esim. retket, kulttuuribussi ja kuntien palvelulinjat esim. kerran kuussa kulttuuripalveluihin

Yhteistyöhön ja rakenteisiin liittyvät haasteet

  • Sote-työntekijöiden vaihtuvuus
  • Palveluiden sote-keskeisyys, kulttuuri ei ole vielä juurtunut osaksi erilaisia sote-palveluita
  • Sote ja kulttuuri eivät  vielä tee kaikkialla systemaattista tiivistä yhteistyötä
  • Kaikukortti-verkosto ei tunne toisiaan (esim. vuosittaisiin palautekokouksiin eivät pääse kaikki osallistumaan)

Yhteistyöhön ja rakenteisiin liittyvät mahdollisuudet

  • AILI-verkosto on oiva esimerkki verkostoyhteistyöstä!
  • Alueellisia Kaikukortti-aamukahveja etänä ja livenä kaikille verkoston jäsenille. AILI-osaamista Kaikukortti-verkostolle!
  • Sote-työntekijöiden vaihtuvuus: selkeät ja helposti löytyvät ohjeet Kaikukortti-palvelusta ovat tärkeät, jotta työntekijä voi ottaa kulttuurihyvinvoinnin keinot ja menetelmät puheeksi. 
  • Sote/hyte-työntekijöille säännöllistä täydennyskoulutusta kulttuurihyvinvointiin liittyen
  • Kaikukortista työhyvinvointiin liittyvä koulutus sote/hyte-työntekijöille
  • Omakohtaisilla kulttuurikokemuksilla voidaan lisätä sote/hyte-työntekijöiden ymmärrystä taideostopalveluiden merkityksestä ja antaa uusia kimmokkeita kulttuurihyvinvoinnin edistämiseen.
  • Taidelähtöinen menetelmä yhteistyön välineenä voi motivoida myös omaishoitajia osallisuuteen.
  • Kaikukortille omia Kaikukortti-agentteja, jotka toimivat alueilla Kaikukortti-lähettiläinä. Heitä olisi tärkeä kouluttaa johonkin taidelähtöiseen menetelmään

”[L]uovuus, taide ja kulttuuri. Ne avaavat mahdollisuuksia, tuovat eteemme tiloja, paikkoja - tilanteita, näkökulmia, mielikuvitusta, jotka saavat meille osallisuuden kokemuksia. Saa kokemuksen siitä, että toimillamme on merkitystä, ja että kuulumme meille tärkeisiin yhteisöihin ja että liitymme tärkeään elämän virtaan. - - Tällä on suuri merkitys sille, miten ihminen kokee hyvinvointia - ja miten ihminen pystyy eläytymään toisten ihmisten kokemuksiin ja elämään ja kokemaan myötätuntoa, sekä miten pystymme luomaan hyvinvoivia yhteisöjä. Hyvinvoiva yhteisö pystyy todennäköisesti ratkaisemaan eteen tulevia pulmia paremmin. Silloin olemme kestävyysorientoituneen tulevaisuuden äärellä.” Laura Huhtinen-Hildén

Ratkaisun perusidea **

Päätavoite: Kulttuurilähetetoimintaa vähävaraisille, omatoimisille ikäihmisille laajentamalla Kaikukortin käyttöönottoa.

1. Alatavoite: Kulttuuria kaikille -palvelun koordinoiman osahankkeen tarkoituksena oli tunnistaa ja madaltaa esteitä ikäihmisten kulttuuriosallistumiseen ja löytää keinoja huomioida paremmin köyhyyttä kokevia ikäihmisiä Kaikukortti-toiminnassa.
2. Alatavoite: keskeisenä alatavoitteena oli edistää Kaikukortilla ikäihmisille suunnatun kulttuuritoiminnan yhdenvertaisuutta: edistää taloudellista ja sosiaalista saavutettavuutta ja huomioida paremmin ikäihmisten moninaisuus Kaikukortti-toiminnassa.

3. Pidemmän aikavälin tavoitteet: Ikäihmisten elämänlaatu paranee pidemmällä tähtäimellä, osallisuuden kokemus lisääntyy ja elämään tulee mielekästä sisältöä. Kaikukortti jää käyttöön ja vastuutahot on tunnistettu ja koulutettu.

Taide-, kulttuuri-, sote- ja hyte-alan asiantuntijuuden, kokemusasiantuntijuuden ja sidosryhmä- ja verkostotyöskentelyn hyödyntäminen ikäihmisten kulttuuriosallistumisen esteiden tunnistamisessa ja madaltamisessa Kaikukortti-toiminnan levittämiseksi ikäihmisille: esiselvitys, videosarja, työpajat, inspiraatioluentosarja, viestintäkampanja ja ideapankki.

Kaikukortti esittää -videosarja: Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa toteutettiin aiheeseen motivoiva Kaikukortti esittää -videosarja: 1) miksi kulttuuri on tärkeää ikäihmisille, 2) miten kulttuuripalvelujen saavutettavuutta ja esteettömyyttä on hyvä kehittää ja 3) miten kulttuuri ja taide vaikuttavat ikäihmisten sosiaaliseen elämään. Suomeksi tekstitetyt videot on tuotettu hankkeessa kerätystä laajasta haastatteluaineistosta. Haastateltaviksi valittiin ikäihmisten parissa työskenteleviä asiantuntijoita 6 kpl  sekä  6 kpl taustaltaan erilaisia 70–90-vuotiaita ikäihmisiä. Videosarjan tuottaminen toimi esiselvityksenä hankkeelle ja työpajojen valmistelun apuna: se auttoi tunnistamaan ja madaltamaan esteitä ikäihmisten kulttuuriosallistumiseen ja löysi keinoja huomioida paremmin köyhyyttä kokevia ikäihmisiä Kaikukortti-toiminnassa sekä motivoi hankkeen kohderyhmää aiheeseen. Videosarja oli osa hankkeen viestintäkampanjaa

Työpajat: Hankkeessa toteutettiin neljä työpajaa, yksi kussakin hankkeessa sovitussa Kaikukortin yhteistyökunnassa: Espoossa, Seinäjoella, Rovaniemellä sekä Kuopiossa, joka valittiin kohteeksin yhdessä päähankkeen muiden toimijoiden kanssa. Työpajat pidettiin Kaikukortti-verkoston edustajien, Aili-verkoston ja Teatterikeskus ry:n kanssa. Kuopion työpajan yhteistyökumppanina oli lisäksi Kuopion kaupunki. Työpajoissa oli sekä asiantuntijoita että kokemusasiantuntijoita ja niissä käytettiin yhteiskehittämisen menetelmiä. Työpajoissa pohdittiin muun muassa, miten ikäihmisiä saataisiin Kaikukortin ja kulttuurin pariin sekä miten heitä voisi paremmin tavoittaa. Keskustelun aiheina olivat myös taiteen ja kulttuurin merkitys ikäihmisille ja kulttuurin saavutettavuus ja moninaisuuden huomioinen: mitkä asiat vaikeuttavat ikäihmisen osallistumista kulttuuriin.  Työpajoissa selvitettiin lisäksi Kaikukorttien käyttömahdollisuutta omaishoitajille. Kuopiossa järjestettiin osana työpajaa paneelikeskustelu, jonka aiheena oli Ikääntynyt ja kulttuurihyvinvointi hyvinvointialueella. Kaikissa työpajoissa oli Teatterikeskus ry:n jonkun jäsenteatterin järjestämä taiteellinen ja osallistava osuus. 

Yhteiskehittäminen työpajoissa auttoi tunnistamaan ja madaltamaan esteitä ikäihmisten kulttuuriosallistumiseen ja löysi keinoja huomioida paremmin köyhyyttä kokevia ikäihmisiä Kaikukortti-toiminnassa ja loi pohjaa valtakunnalliselle kulttuurihyvinvoinnin kehittämisen toimintamallille, joka on suunnattu ikäihmisille. Hankkeessa tuotiin sote- ja hyte-toimijoiden sekä kulttuurialan toimijoiden tietoisuuteen Kaikukortti-työkalu ikäihmisten kulttuurihyvinvoinnin lisäämiseen. Neljään työpajaan osallistui yhteensä hieman yli 90 taide- ja kulttuurialan ja sote- ja hyte-alan asiantuntijaa ja Kaikukortin kohderyhnmään kuuluvaa kokemusasiantuntija-ikäihmistä. Työpajojen pohjalta luotiin suosituksia Kulttuurihyvinvointia ikäihmisille Kaikukortilla -toimintamalliin. Työpajojen ansiosta eri paikkakunnilla löytyi uusia kortinjakajatahoja ikäihmisille, esim. Nestori Espoossa sekä uusia ideoita Kaikukortin markkinoimiseksi kohderyhmälle. Valtakunnallisuutta saavutettiin mm. Kuopion työpajassa, jonka paneelikeskustelu lähetettiin suoran ja julkaistiin tekstitettynä tallenteena YouTubessa.

Inspiraatioluentosarja:

 

Kulttuurihyvinvointia ikäihmisille Kaikukortilla -osahankkeen lopuksi järjestettiin inspiraatioluento: videosarja, jonka teemana on ikäihmisten kulttuuriin ja taiteeseen osallistumisen edistäminen. Kuuden inspiraatiovideon sarja syntyi tarpeesta tehdä näkyviksi jo olevassa olevia toimintamalleja, taiteen tekijöitä sekä ikäihmisten itsensä tekemää moninaisuustyötä. Suunnitteluvaiheessa nämä videot saivat työnimen kulttuurihyvinvoinnin ”makupalat”. Jokainen video on itsenäinen makupala, joka inspiroi tarkastelemaan ikäihmisten kulttuurihyvinvointia osallisuuden, saavutettavuuden ja moninaisuuden näkökulmista, esimerkkinä sateenkaariseniorien haastattelu. Inspiraatioluentosarjasta viestitään monipuoliesesti osana hankkeen viestintäkampanjaa.

 

Kaksi Laura Huhtinen-Hildénin miniluentoa on julkaistu 13.1.2023 Metropolia Ammattikorkeakoulun YouTube-kanavan asiantuntijajulkaisuissa: Miniluento: Luovuus arjen ja elämän voimavarana sekä Miniluento: Mitä on kulttuurihyvinvointi? . Loput videot julkaistaan tammi-helmikuussa 2023. Julkaisusarjan päättävässä podcast-jaksossa Laura Huhtinen-Hildén ja Kulttuuria kaikille -palvelun hankekoordinaattori Ruka Toivonen keskustelevat ikäihmisten kulttuurihyvinvoinnin, osallisuuden ja moninaisuuden teemoista. Podcast toteutettiin Metropolian ammattikorkeakoulun ja Kulttuuria kaikille -palvelun yhteistyönä syksyllä 2022, ja tallenne julkaistaan Metropolian podcast kanavalla ja Kulttuuria kaikille -palvelun verkkosivuilla tammi-helmikuussa 2023

Tulossa video-makupaloja:*

  1. Kaikukortti esittää: PISTE-kollektiivi tarjoilee ikäihmisille ”kulttuurilääkitystä”
  2. Kaikukortti esittää: Kulttuuripalveluja ikäihmisille Rovaniemellä.
  3. Kaikukortti esittää: Uudet näyttämöt vie esitystaiteen teatterin lavoilta ikäihmisten koteihin
  4. Kaikukortti esittää: Moninainen ikäihmisyys näkyväksi kuvataiteen keinoilla
  5. Kaikukortti esittää: Kokemuskouluttaja ikääntyvien sateenkaariseniorien asialla
  6. Kaikukortti esittää: ”Meidän omat tarinat” – Sateenkaariseniorit kirjoittivat KokoTeatterille lukudraaman

* 1. Ikäihmisille suunnattua kulttuuritarjontaa Rovaniemellä ja sen lähialueilla esittelee ”kulttuurilääkitystä” tarjoileva esitystaiteilijaryhmä PISTE-kollektiivi.

2. Sote- ja hyte- alan hyviksi todettuja toimintamalleja esittelee Rovaniemen kaupungin kulttuurituottaja Matti Selin.

3. Tampereen teatterin (titteli) Arttu Haapalainen esittelee Uusien Näyttämöiden toimintaa . Uudet Näyttämöt tuottaa taiteellisesti kunnianhimoista, ketterästi liikkuvaa ja pieniin tiloihin sopivaa esitystaidetta Tampereen seudulla. Koteihin, palvelukeskuksiin ja asumisyksiköihin jalkautuvat produktiot saavuttavat sellaisiakin ikäihmisiä, joille teatteri ei ole vanhoilla lavoilla saavutettavaa.

4-6. Myös kuvataiteilija ja kuvataideterapeutti Marjukka Irni ratkoo liikkumiseen ja sosiaaliseen saavutettavuuteen liittyviä esteitä tuomalla taiteen ikäihmisten luokse. Osallistavissa kuvataiteen hankkeissaan Irni pyrkii tekemään taiteen tekemisestä ikäihmisille lähestyttävää. Irni hyödyntää työssään yhteisöllisen ja osallistavan taiteen menetelmiä. Lisäksi videoilla esittäytyvät sateenkaariseniorit Kuisma Savisalo ja Risto Hartikainen. Videolla ”otsikko” Kuisma Savisalo kertoo kokemuskouluttajan työstään ja pohtii sateenkaariseniorien ja sote-palvelujen kohtaamiseen liittyvistä haasteista. Videolla ”otsikko” Sateenkaariseniorit ry:n puheenjohtaja Risto Hartikainen ja helsinkiläisen KokoTeatterin yleisötyöntekijä Jenni Hoppi keskustelevat taiteen ja kulttuurin merkityksestä sateenkaariseniorien hyvinvoinnille, kohtaamiselle ja näkyväksi tulemiselle.

 

Taloudellinen ja sosiaalinen saavutettavuus: Kaikukortti edistää taloudellista ja sosiaalista saavutettavuutta ja hankkeessa on etsitty keinoja suunnata Kaikukortti-toimintaa ikäihmisille.

Saavutettavuus laajemmin: Ikäihmisten taide- ja kulttuuritoimintaan osallistumisen esteiden vähentämiseksi on tärkeä huolehtia laajasti saavutettavuudesta. Kulttuuria kaikille -palvelu järjestää tilaisuuksia vain esteettömissä tiloissa. Hankkeessa on pidetty esillä laajasti saavutettavuusasioita viestimällä hankekumppaneiden kanssa, panostamalla tilaisuuksien saavutettavuuteen (kuten huolehtimalla induktiosilmukasta, erikielisistä kutsuista, tarjoamalla tulkkausmahdollisuus) sekä videoiden tekstittämiseen. On keskusteltu miten tukea kulttuurin osallistumista silloin, kun ikäihmisellä on haasteita pärjätä omatoimisesti.

Moninaisuuden huomioiminen: kulttuurihyvinvoinnista keskustellaan Suomessa pääasiassa suomeksi. Hankkeessa on kiinnitetty erityistä huomiota yhdenvertaisuuden toteutumiseen ja korostettu kaikissa yhteyksissä sitä, että Ikäihmiset ovat heterogeeninen ryhmä, ja että se on tärkeätä huomata niin sote- ja hyte- kuin kulttuuritoimijoiden piirissä. Ihmisen ominaisuudet ja tausta vaikuttavat siihen, millaiset mahdollisuudet hänellä on osallistua taiteeseen ja kulttuuriin kokijana. Näitä ominaisuuksia ovat muun muassa etninen tausta, sukupuoli, sukupuoli, taloudellinen tilanne, uskonto, vammaisuus ja äidinkieli. Yhdenvertaisuuden huomioiminen turvaa kaikkien mahdollisuuden osallistua ja auttaa eri väestöryhmien välisten erojen kaventamiseen kulttuuriin osallistumisessa.

Liitteet
Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

Mitä huomioitavia eettisiä kysymyksiä kehittämiseen ja/tai toimintamalliin liittyy hyvän elämän edellytysten näkökulmasta?

  • Sote-työntekijöiden vaihtuvuus on haaste ikäihmisen tukemiselle kulttuurin keinoin niin kauan kun kulttuurihyvinvointitoiminta, kuten Kaikukortti ei ole juurtunut vahvasti osaksi työtä. Selkeät ja helposti löytyvät ohjeet Kaikukortti-palvelusta ovat tärkeät, jotta myös uusi työntekijä voi ottaa kulttuurihyvinvoinnin keinot ja menetelmät puheeksi.
  • Ikäihmisten köyhyys voi estää osallistumisen taide- ja kulttuurielämään, esimerkiksi takuueläkkeellä selviäminen on haastavaa, joten Kaikukortti olisi tärkeä keino tukea ikäihmisten osallisuutta taloudellisen saavutettavuuden keinoin.
  • On tärkeä, että Kaikukortti annetaan mahdollisuutena osallistua kodin ulkopuoliseen kulttuuritarjontaan silloinkin, kun ikäihminen ei ole omatoiminen tai kun hän tarvitsee tukea. Tällöin palvelun saavutettavuus korostuu. Omakohtainen osallistuminen taiteeseen ja kulttuuriin on tärkeä mahdollisuus tukea ikäihmisen hyvinvointia ja antaa elämään sisältöä ja tukee sosiaalista elämää. Osallisuuden tukeminen saattaa vaatia saattajan tai tukihenkilön, kun ikäihminen osallistuu Kaikukortilla kulttuuripalveluihin.
  • Saavutettavuuden lisääminen ja ikäihmisten parempi huomioiminen lisäävät ikäihmisten mahdollisuuksia osallistua kulttuuripalveluihin, hyötyä kulttuurihyvinvoinnista ja kansallisen ikäohjelman mukaisen tavoitteen mukaan Iäkkäillä on parempi mahdolisuus olla toimintakykyisenä pidempään.
  • Vähemmistöjen kohdalla korostuu moninaisuuden arvostaminen ja turvallisten osallistumismahdollisuuksien tärkeys. Toki fyysinen esteettömyys on yhtä lailla keskeisiä, ja saavutettavuuteen liittyviä tarpeita pitäisikin tarkastella intersektionaalisesti, eli huomioida se, että myös ikäihmisen asemaan yhteiskunnassa vaikuttavat monet erot, kuten toimintakyky ja vammaisuus, sosio-ekonominen asema, yhteiskuntaluokka, uskonto, kulttuuri, seksuaalinen suuntautuminen ja äidinkieli.
  • Haasteet eri vähemmistöihin kuuluvien ikäihmisten tavoittamisessa osoittavat, että esimerkiksi maahanmuuttajiin ja rodullistettuihin sekä kielivähemmistöihin kuuluvien ikäihmisten tavoittamiseen, osallisuuteen ja huomioimiseen sekä kulttuuripalveluissa että niiden kehittämistyössä on panostettava erityisen kunnianhimoisesti, ikäihmisten moninaiset saavutettavuustarpeet ja kiinnostuksen kohteet huomioiden.
Vinkit toimintamallin soveltajille **

Kaikukortti-alueilla on tärkeä etsiä keinoja tukea eri taustaisia ikäihmisiä Kaikukortin käyttäjiksi. Kurkatkaa meidän ideapankkiin ja katsokaa meidän Inspiraatioluento- ja Kaikukortti esittää -videosarjat ideoinnin avuksi.

Muistattehan ottaa yhteyttä Kaikukeskukseen – Kaikukortin tuki -ja kehittämispalveluun mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, kun alueellanne suunnitellaan Kaikukortin käyttöönottoa tai sen laajentamista! Kaikukortti-toiminta toteutetaan aina yhdessä Kaikukeskuksen kanssa.

Kaikukeskuksen roolina on valvoa Kaikukortin käyttöä valtakunnallisesti. Kaikukortti on rekisteröity tavaramerkki. Kaikukeskus pyrkii edistämään kulttuuripalvelujen taloudellista ja sosiaalista saavutettavuutta. Kaikukeskus pyrkii lisäksi edistämään kulttuuri-, sosiaali- ja terveysalan sekä kuntien ja hyvinvointialueiden välistä yhteistyötä ja -rakenteita.

Kaikukeskus auttaa uusia alueita kokeilemaan Kaikukorttia, tukee Kaikukorttia jo ylläpitäviä alueita ja ylläpitää Kaikukortin valtakunnallisia tilastoja. Palvelu on mallintanut Kaikukortin kokeilun ja ylläpidon sekä tuottanut ohjeet ja perehdytysmateriaalit alueiden käyttöön.

Vastuu Kaikukortin kokeilemisen käytännön koordinoinnista ja Kaikukortin ylläpitämisestä alueella on aina paikallinen. Kaikukeskuksen roolina on antaa paikallisille vastuuhenkilöille koulutusta ja pääasiassa etätukea Kaikukortin kokeilemiseen liittyen sekä osallistua paikalliseen kehittämistyöhön kuten palautekokouksiin.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

 

Kulttuurihyvinvointia ikäihmisille Kaikukortilla -toimintamalli on jatkossa osa Kaikukeskuken Kaikukortti-toimintaa ja kaikkien tulevien ja nykyisten Kaikukortti-alueiden kouluttamista.

Ikäihmisille suunnattu Kaikukortti-toiminta tukee kansallista ikäohjelmaa tukemalla ihmisten toimintakykyä myös sitä, että kulttuurihyvinvointiin liittyvät palcelut toteutetaan  sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla