Etsivä kulttuurityö kulttuurihyvinvoinnin edistäjänä
Etsivä kulttuurityö on yhteiskehitettävä toimintamalli. Se avulla edistetään kulttuuripalvelujen saavutettavuutta kohdentamalla palveluja ottamalla huomioon käyttäjien tarpeet ja kiinnostuksen kohteet sekä viemällä palveluita sinne, missä mahdolliset palvelun käyttäjät ovat.
Perustiedot
Toimintamallin nimi
Etsivä kulttuurityö on yhteiskehitettävä toimintamalli. Se avulla edistetään kulttuuripalvelujen saavutettavuutta kohdentamalla palveluja ottamalla huomioon käyttäjien tarpeet ja kiinnostuksen kohteet sekä viemällä palveluita sinne, missä mahdolliset palvelun käyttäjät ovat.
Toimintamallin kuvaus
Etsivä kulttuurityö on ennakoivaa, korjaavaa ja varhaista puuttumista. Se on kulttuurihyvinvoinnista vastaavan viranomaisen (koordinaattori) ja yhteistyön toteuttamia aktiivisia toimenpiteitä, joilla huono-osaisuuden skenaariota torjutaan. Kohtaamisen tavoite liittyy kulttuuriseen hyvinvointi-, yhdenvertaisuus- ja tasa-arvotyöhön. (ArtsEqual Policy Brief 2/2019)
Etsivässä kulttuurityössä kannustetaan tuetusti kulttuuripalveluihin osallistumiseen. (ks. esim. Kaikukortti ) Kohdennetusti ohjataan harrastuksiin, joita mahdollisuuksien mukaan suunnitellaan yhdessä asiakkaisen kanssa. Kohdennettu taideharrastustoiminta toteuttaa konkreettisesti asetettuja toiminnan tavoitteita.
Tavoitteellinen etsivä kulttuurityö edistää hyvinvointia ja perusoikeuksien toteutumista sekä lisää osallistumismahdollisuuksia, kulttuuripalvelujen saavutettavuutta. Lasten ja nuorten kohdalla varhaista puuttumista on harrastustakuu, jossa tavoitteena on jokaiselle mieluisa harrastus (ks. esim. OKM, Suomen malli harrastustoiminnasta).
Kaikissa elämänvaiheessa edesautetaan toimijuutta, tulevaisuususkoa ja riskitekijöinä puretaan yksinäisyyttä. Ihmisen olemiseen liittyvä merkityksettömyys ja näköalattomuus liittyy usein toimijuuden puuttumiseen (ks. esim. Salonen & Joutsenvirta 2018). Syitä sen taustalla ovat esimerkiksi vähäiset sosiaaliset kontaktit tai työttömyyden pitkittyminen. Mahdollisina seurauksina on syrjäytymistä ja huono-osaisuuteen liittyvän pahoinvoinnin jatkumista. Ne ovat yhteiskunnan kannalta vaikeasti ratkaistavia ja kalliita ongelmia. (Houni, Turpeinen ja Vuolasto 2020)
Huoli ihmisten hyvinvoinnista ja jatkuva eriarvoistuminen yhteiskunnassa velvoittaa kunnat yksilöiden negatiivisten kierteiden ja kehityskulkujen ennakoimiseen, katkaisemiseen ja kääntämiseen. Etsivällä kulttuurityöllä pyritään edistämään kuntalaisten osallisuutta taiteisiin ja kulttuuriin. Etsivän kulttuurityön tavoitteena on parantaa elämän laatua, vahvistaa yhteisöllisyyttä, tukea hyvinvointia ja siten ehkäistä syrjäytymistä. (ks. Houni, Turpeinen & Vuolasto 2020)
Etsivä kulttuurityö on ennakoivaa, korjaavaa ja varhaista puuttumista. Se on kulttuurihyvinvoinnista
vastaavan viranomaisen tai viranomaisyhteistyön toteuttamia aktiivisia toimenpiteitä, joilla
huono-osaisuuden skenaariota torjutaan. Kohtaamisen tavoite liittyy kulttuuriseen hyvinvointi-,
yhdenvertaisuus- ja tasa-arvotyöhön (Arts Equal Policy Brief 2/2019). Toiminnalla ohjataan kulttuuripalveluihin osallistumiseen, harrastuksiin ja järjestetään kohdennettua taideharrastustoimintaa (ks. OKM Harrastamisen strategia 2019).
Tavoitteellinen ja kestävällä pohjalla oleva työ edistää hyvinvointia ja perusoikeuksien toteutumista sekä lisää mahdollisuutta osallistua. Lasten ja nuorten kohdalla varhaisen puuttumisen kautta toteutuu mm. harrastustakuu (OKM / Suomen malli harrastustoiminnasta). Myöhemmässä elämänvaiheessa edesautetaan tulevaisuususkoa ja puretaan yksinäisyyttä. (ks. myös Houni, Turpeinen & Vuolasto 2020)
Etsivä kulttuurityö on yksi tapa toteuttaa lapsistrategian mukaista perhemyönteisyyttä, koska sen piirissä voidaan toteuttaa vanhempien ja lasten välistä yhteistoimintaa. (ks. OKM 2019. Lapsistrategia 2040)
Etsivällä kulttuurityöllä kunta toteuttaa kuntien kulttuuritoimilain mukaista tehtävää edistää kulttuurin ja taiteen yhdenvertaista saatavuutta ja monipuolista käyttöä. (ks. Laki kuntien kulttuuritoiminnasta 2019) Näin edistetään kaikkien väestöryhmien yhdenvertaisia mahdollisuuksia ja osallistumista kulttuuriin, taiteeseen ja sivistykseen. Keskeinen osa sen toteuttamista on sektorirajat ylittävä yhteistyö. Tärkeää on kunnan eri palvelujen aktiivinen yhteen sovittaminen siten, että ennaltaehkäistään ongelmia ja tuetaan hyvinvointia. (ArtsEqual Policy Brief 2/2019)
Etsivä kulttuurityö on kehittyvä käsite ja toimintamalli, jonka avulla edistetään kulttuuripalvelujen saavutettavuutta esimerkiksi räätälöimällä palveluita ottamalla huomioon käyttäjien tarpeet ja kiinnostuksen kohteet sekä viemällä palveluita sinne, missä mahdolliset palvelun käyttäjät ovat.
Etsivä kulttuurityön toteuttaminen on osa suunnitelmallista hyvinvointitoimintaa, johon liittyy kulttuurihyvinvointisuunnitelman laatiminen. Suunnitelma tarkentaa hyvinvointikertomuksen ja -suunnitelman taiteen ja kulttuurin paikallisia tavoitteita ja toimenpiteitä, joilla edistetään asukkaiden terveyttä ja hyvinvointia. Toimenpiteillä parannetaan kuntalaisten kulttuuristen oikeuksien toteutumista ja taide- ja kulttuuripalvelujen yhdenvertaista saavutettavuutta.
Etsivä kulttuurityö koskee tältä osin kaikkia ikäryhmiä, ottaen huomioon oikeusien toteutumisen sekä lasten ja nuorten, työikäisten että ikäihmisten kohdalla. (ks. Houni, Turpeinen & Vuolasto 2020)
Kohderyhmä
Etsivä kulttuurityö on kokonaistavoitteiden kannalta tehokkaimmillaan ennen kuin vakavia ongelmia ilmenee. Kohderyhmät ovat elämänkaaren kaikissa vaiheissa. Ongelmista korostuvat syrjäytyminen ja syrjäytymisvaara, työkyvyttömyyden uhka, yksinäisyys ja sosiaalisen pääoman puute, toimijuuden vaarantuminen. Toiminnan näkökulmasta kohderyhmiä ovat muun muassa kouluikäiset lapset ja nuoret, lapsiperheet, työttömät ja ikääntyvät tai ikäihmiset sekä haja-asutusalueiden asukkaat. Etsivä työ kohdentuu sinne, missä kulttuuriset oikeudet näyttävät toteutuvan huonosti tai ei ollenkaan.
Asiakasymmärrys
Kulttuuristen oikeuksien toteutumattomuuden kautta katsoen palvelujen ulkopuolella olemisen syyt ovat alueellisia, sosio-ekonomisia, kulttuurisia, kielellisiä sekä terveyteen ja liikkumiskykyyn liittyviä. Heidän löytymisen kannalta olennaisia ovat kohdennetut kulttuuri- ja taidepalvelut. Suuressa osassa ratkaisut kohdentuvat toimijuuden ja sosiaalisten kontaktien lisäämiseen, jolloin aktiivisella kansalaisella on kulttuurista- ja sosiaalista pääomaa (Hyyppä 2021).
Tapaus: Myrskyryhmän Osallistava tanssielokuvatyöskentely. Kohdennettu toiminta lähtee ajatuksesta kohdata taidetoiminnalla sellaiset ikäihmiset, joilla ei ole mahdollisuutta itse mennä kokemaan taidetta. Kyseessä ovat laitos- ja kotihoidossa olevat vanhukset. Myrskyryhmän tanssielokuvan valmistusprosessissa ikäihmisen halutessa toimia itse, ryhdytään ideoimaan aihetta uudelle tanssielokuvalle. Tavoitteena on, että elokuva tuo esille ikäihmisen omia näkökulmia elämästä, arjesta ja unelmista. Elokuvissa koreografia ja liike toimivat kerronnan kielinä. Käsikirjoituksen pohjalta tuotetaan lyhyt tanssielokuva. Käsikirjoituksen idea tulee suoraan ikäihmiseltä tai sitä kehitetään yhdessä Myrskyryhmän koreografin, Elli Isokosken kanssa. (Hakala 2019; Isokoski 2019)
Tapaus: Hanna Kamensky ja vuonna 2013 käynnistynyt Floora-hanke on esimerkki sektorirajat ylittävästä etsivästä kulttuurityöstä. Sen avulla hankkeessa on pyritty saamaan syrjäytymisvaarassa olevia tai muista syistä taiteen perusopetuksen ulkopuolelle jääneitä oppilaita soitonopintojen piiriin. Oppilaisen valinnoista vastasivat sosiaalitoimen ammattilaiset. Yhteistyötä Floorassa ovat tehneet musiikkiopistot, koulut ja koulun oppilashuollot, sosiaalitoimet, kolmannen sektorin edustajat ja maahanmuuttajatoimet. Yhteistyön tuloksena noin 170 lasta ja nuorta on päässyt soitonopintojen piiriin, ja osa heistä on myöhemmin sijoittunut oppilaiksi oppilaitoksiin normaalien sisäänottokäytäntöjen kautta. Hanke on tuottanut erilaisia mahdollisia yhteistyömalleja lähtökohtanaan taiteen perusopetuksen yhdenvertainen saavutettavuus. (Arts Equal Policy Brief 2/2019)
Taiteen edistämiskeskuksen, Taiken Kulttuurihyvinvoinnin asiantuntijapalvelun näkökulman mukaan eri toimialojen välisenä silloittajana ovat asiantuntijayhteistyö, taiteen vaikuttavavuuden esilläpitäminen, tietopohja (käytännöllinen ja tutkittu tieto) ja dialogi. Tämän työ laajasti nähtynä tarkoittaa asiantuntijatyön ristiinkytkentää (monialaisuus), strategisiin asiakirjoihin kulttuurihyvinvoinnin kirjaamista ja palvelurakenteiden yhteiskehittämistä. Taiken painopisteenä on taidetoimijoiden toimintamallien esilläpitäminen, toimintamallien edistäminen ja sopivien arviointiprosessien löytäminen sekä toteuttamisen edistäminen.
Kulttuurihyvinvointi etsivän kulttuurityön kautta katsoen toteutuu siinä kohdassa kun kulttuuri- ja taidepalvelu kohtaa asiakkaan. Asiakkaan osallisuuden ja toimijuuden muutos saatavuus ja saavuttettavuus näkökulmasta katsoen vaatii monialaista yhteistyötä. Taide- ja kulttuuritoimijat tarvitsevat hyte/sotetoimijoiden kanssa yhteistoiminnan koordinointia, palvelutarjottimia ja välittäjätoimintaa.
Case: Mäntyharjun kunnan etsivän kulttuurityön hankkeessa ensimmäisenä toimenpiteenä olivat kulttuuripalvelujen asiakasnäkökulman, palvelutarpeen kartoittaminen ja kulttuuristen oikeuksien toteutumisen kannalta palvelujen kohdat, joissa on kehittämistarvetta. Toisaalta pohdittavina olivat olemassa olevat kulttuuripalvelut, resurssit sekä mahdollinen tarve saada kulttuuripalveluja kunnan ulkopuolelta.
Case: Ikäohjelma 2030 jakaantuu lähtövaiheessa kuuteen toimenpiteeseen, joista yksi on Hyvinvointia kulttuurista ikäihmisille. Toimeenpanijoina Taike, Kulttuuria kaikille ry, kulttuurisihen vanhustyön AILI-verkosto ja Teatterikeskus ry. Toimenpiteessa hankkeen ikäihmiset nähdään kahdella tavalla, jossa tavoitellaan omatoimisia ikäihmisiä, jotka tarvitsevat kulttuuripalvelujen suhteen ohjausta ja tukea, sekä etsivän kulttuurityön kautta katsoen kohteena ovat syrjäytymisvaarassa olevat ikäihmiset, joiden toimijuus on rajallista.
Taike kulttuurihyvinvoinnin asiantuntijapalveluiden toimenpiteinä ollaan viemässä kulttuurihyvinvoinnin toimintamalleja THL:n HYTE-toimintamallien arviointiin. Polku arvioituun malliin etenee alkuvaiheissa (2021) yhteiskehittämisen kautta. Dialogia käydään toimijoiden ja THL:n HYTE-toimintamallien arvioinnin kanssa.
Arvoinnin lähtötasona on toimintamallin kuvaaminen toimijan toimesta. Yhteiskehittämisen kautta toimintamallia pidetään esillä asiantuntijapalveluiden tilaisuuksissa, julkaisuina ja tiedottamisen kautta.
Asiantuntijapalvelu suosittelee toimijoita viemään toimintamallinsa Innokylään, jossa ne voidaan liittää isompaan kokonaisuuteen ja linkittää toisiin toimintamalleihin. Tavoiteena on mm. kokonaisuus, jonka alla on kootusti kulttuurihyvinvoinnin keskeisiä toimintamalleja.
Asteittain toimintamallejan viedään THL:n HYTE-toimintamallien arviointiin.
Etsivän kulttuurityön tapahtuneiden kuvausten osalta arvioinnit linkitetään tähän toimintamalliin.
Kansikuva
