Kulttuurihyvinvointia ikäihmisille Kaikukortilla
Kulttuurihyvinvointia ikäihmisille Kaikukortilla -hankkeen (8/21-12/22) tarkoituksena oli tunnistaa ja madaltaa esteitä ikäihmisten kulttuuriosallistumiseen ja saada ikäihmisiä enemmän mukaan Kaikukortti-toimintaan. Hankkeen tulokset liitetään osaksi Kaikukortin toimintaa.
Perustiedot
Toimintamallin nimi
Kulttuurihyvinvointia ikäihmisille Kaikukortilla -hankkeen (8/21-12/22) tarkoituksena oli tunnistaa ja madaltaa esteitä ikäihmisten kulttuuriosallistumiseen ja saada ikäihmisiä enemmän mukaan Kaikukortti-toimintaan. Hankkeen tulokset liitetään osaksi Kaikukortin toimintaa.
Kuva
Toimintamalli lyhyesti
Päätavoite: Kulttuurilähetetoimintaa vähävaraisille, omatoimisille ikäihmisille laajentamalla Kaikukortin käyttöönottoa.
1. Alatavoite: Kulttuuria kaikille -palvelun koordinoiman osahankkeen tarkoituksena oli tunnistaa ja madaltaa esteitä ikäihmisten kulttuuriosallistumiseen ja löytää keinoja huomioida paremmin köyhyyttä kokevia ikäihmisiä Kaikukortti-toiminnassa.
2. Alatavoite: keskeisenä alatavoitteena oli edistää Kaikukortilla ikäihmisille suunnatun kulttuuritoiminnan yhdenvertaisuutta: edistää taloudellista ja sosiaalista saavutettavuutta ja huomioida paremmin ikäihmisten moninaisuus Kaikukortti-toiminnassa.
3. Pidemmän aikavälin tavoitteet: Ikäihmisten elämänlaatu paranee pidemmällä tähtäimellä, osallisuuden kokemus lisääntyy ja elämään tulee mielekästä sisältöä. Kaikukortti jää käyttöön ja vastuutahot on tunnistettu ja koulutettu.
Taide-, kulttuuri-, sote- ja hyte-alan asiantuntijuuden, kokemusasiantuntijuuden ja sidosryhmä- ja verkostotyöskentelyn hyödyntäminen ikäihmisten kulttuuriosallistumisen esteiden tunnistamisessa ja madaltamisessa Kaikukortti-toiminnan levittämiseksi ikäihmisille: esiselvitys, videosarja, työpajat, inspiraatioluentosarja, viestintäkampanja ja ideapankki.
Kaikukortti esittää -videosarja: Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa toteutettiin aiheeseen motivoiva Kaikukortti esittää -videosarja: 1) miksi kulttuuri on tärkeää ikäihmisille, 2) miten kulttuuripalvelujen saavutettavuutta ja esteettömyyttä on hyvä kehittää ja 3) miten kulttuuri ja taide vaikuttavat ikäihmisten sosiaaliseen elämään. Suomeksi tekstitetyt videot on tuotettu hankkeessa kerätystä laajasta haastatteluaineistosta. Haastateltaviksi valittiin ikäihmisten parissa työskenteleviä asiantuntijoita 6 kpl sekä 6 kpl taustaltaan erilaisia 70–90-vuotiaita ikäihmisiä. Videosarjan tuottaminen toimi esiselvityksenä hankkeelle ja työpajojen valmistelun apuna: se auttoi tunnistamaan ja madaltamaan esteitä ikäihmisten kulttuuriosallistumiseen ja löysi keinoja huomioida paremmin köyhyyttä kokevia ikäihmisiä Kaikukortti-toiminnassa sekä motivoi hankkeen kohderyhmää aiheeseen. Videosarja oli osa hankkeen viestintäkampanjaa
Työpajat: Hankkeessa toteutettiin neljä työpajaa, yksi kussakin hankkeessa sovitussa Kaikukortin yhteistyökunnassa: Espoossa, Seinäjoella, Rovaniemellä sekä Kuopiossa, joka valittiin kohteeksin yhdessä päähankkeen muiden toimijoiden kanssa. Työpajat pidettiin Kaikukortti-verkoston edustajien, Aili-verkoston ja Teatterikeskus ry:n kanssa. Kuopion työpajan yhteistyökumppanina oli lisäksi Kuopion kaupunki. Työpajoissa oli sekä asiantuntijoita että kokemusasiantuntijoita ja niissä käytettiin yhteiskehittämisen menetelmiä. Työpajoissa pohdittiin muun muassa, miten ikäihmisiä saataisiin Kaikukortin ja kulttuurin pariin sekä miten heitä voisi paremmin tavoittaa. Keskustelun aiheina olivat myös taiteen ja kulttuurin merkitys ikäihmisille ja kulttuurin saavutettavuus ja moninaisuuden huomioinen: mitkä asiat vaikeuttavat ikäihmisen osallistumista kulttuuriin. Työpajoissa selvitettiin lisäksi Kaikukorttien käyttömahdollisuutta omaishoitajille. Kuopiossa järjestettiin osana työpajaa paneelikeskustelu, jonka aiheena oli Ikääntynyt ja kulttuurihyvinvointi hyvinvointialueella. Kaikissa työpajoissa oli Teatterikeskus ry:n jonkun jäsenteatterin järjestämä taiteellinen ja osallistava osuus.
Yhteiskehittäminen työpajoissa auttoi tunnistamaan ja madaltamaan esteitä ikäihmisten kulttuuriosallistumiseen ja löysi keinoja huomioida paremmin köyhyyttä kokevia ikäihmisiä Kaikukortti-toiminnassa ja loi pohjaa valtakunnalliselle kulttuurihyvinvoinnin kehittämisen toimintamallille, joka on suunnattu ikäihmisille. Hankkeessa tuotiin sote- ja hyte-toimijoiden sekä kulttuurialan toimijoiden tietoisuuteen Kaikukortti-työkalu ikäihmisten kulttuurihyvinvoinnin lisäämiseen. Neljään työpajaan osallistui yhteensä hieman yli 90 taide- ja kulttuurialan ja sote- ja hyte-alan asiantuntijaa ja Kaikukortin kohderyhnmään kuuluvaa kokemusasiantuntija-ikäihmistä. Työpajojen pohjalta luotiin suosituksia Kulttuurihyvinvointia ikäihmisille Kaikukortilla -toimintamalliin. Työpajojen ansiosta eri paikkakunnilla löytyi uusia kortinjakajatahoja ikäihmisille, esim. Nestori Espoossa sekä uusia ideoita Kaikukortin markkinoimiseksi kohderyhmälle. Valtakunnallisuutta saavutettiin mm. Kuopion työpajassa, jonka paneelikeskustelu lähetettiin suoran ja julkaistiin tekstitettynä tallenteena YouTubessa.
Inspiraatioluentosarja:
Kulttuurihyvinvointia ikäihmisille Kaikukortilla -osahankkeen lopuksi järjestettiin inspiraatioluento: videosarja, jonka teemana on ikäihmisten kulttuuriin ja taiteeseen osallistumisen edistäminen. Kuuden inspiraatiovideon sarja syntyi tarpeesta tehdä näkyviksi jo olevassa olevia toimintamalleja, taiteen tekijöitä sekä ikäihmisten itsensä tekemää moninaisuustyötä. Suunnitteluvaiheessa nämä videot saivat työnimen kulttuurihyvinvoinnin ”makupalat”. Jokainen video on itsenäinen makupala, joka inspiroi tarkastelemaan ikäihmisten kulttuurihyvinvointia osallisuuden, saavutettavuuden ja moninaisuuden näkökulmista, esimerkkinä sateenkaariseniorien haastattelu. Inspiraatioluentosarjasta viestitään monipuoliesesti osana hankkeen viestintäkampanjaa.
Kaksi Laura Huhtinen-Hildénin miniluentoa on julkaistu 13.1.2023 Metropolia Ammattikorkeakoulun YouTube-kanavan asiantuntijajulkaisuissa: Miniluento: Luovuus arjen ja elämän voimavarana sekä Miniluento: Mitä on kulttuurihyvinvointi? . Loput videot julkaistaan tammi-helmikuussa 2023. Julkaisusarjan päättävässä podcast-jaksossa Laura Huhtinen-Hildén ja Kulttuuria kaikille -palvelun hankekoordinaattori Ruka Toivonen keskustelevat ikäihmisten kulttuurihyvinvoinnin, osallisuuden ja moninaisuuden teemoista. Podcast toteutettiin Metropolian ammattikorkeakoulun ja Kulttuuria kaikille -palvelun yhteistyönä syksyllä 2022, ja tallenne julkaistaan Metropolian podcast kanavalla ja Kulttuuria kaikille -palvelun verkkosivuilla tammi-helmikuussa 2023
Tulossa video-makupaloja:*
- Kaikukortti esittää: PISTE-kollektiivi tarjoilee ikäihmisille ”kulttuurilääkitystä”
- Kaikukortti esittää: Kulttuuripalveluja ikäihmisille Rovaniemellä.
- Kaikukortti esittää: Uudet näyttämöt vie esitystaiteen teatterin lavoilta ikäihmisten koteihin
- Kaikukortti esittää: Moninainen ikäihmisyys näkyväksi kuvataiteen keinoilla
- Kaikukortti esittää: Kokemuskouluttaja ikääntyvien sateenkaariseniorien asialla
- Kaikukortti esittää: ”Meidän omat tarinat” – Sateenkaariseniorit kirjoittivat KokoTeatterille lukudraaman
* 1. Ikäihmisille suunnattua kulttuuritarjontaa Rovaniemellä ja sen lähialueilla esittelee ”kulttuurilääkitystä” tarjoileva esitystaiteilijaryhmä PISTE-kollektiivi.
2. Sote- ja hyte- alan hyviksi todettuja toimintamalleja esittelee Rovaniemen kaupungin kulttuurituottaja Matti Selin.
3. Tampereen teatterin (titteli) Arttu Haapalainen esittelee Uusien Näyttämöiden toimintaa . Uudet Näyttämöt tuottaa taiteellisesti kunnianhimoista, ketterästi liikkuvaa ja pieniin tiloihin sopivaa esitystaidetta Tampereen seudulla. Koteihin, palvelukeskuksiin ja asumisyksiköihin jalkautuvat produktiot saavuttavat sellaisiakin ikäihmisiä, joille teatteri ei ole vanhoilla lavoilla saavutettavaa.
4-6. Myös kuvataiteilija ja kuvataideterapeutti Marjukka Irni ratkoo liikkumiseen ja sosiaaliseen saavutettavuuteen liittyviä esteitä tuomalla taiteen ikäihmisten luokse. Osallistavissa kuvataiteen hankkeissaan Irni pyrkii tekemään taiteen tekemisestä ikäihmisille lähestyttävää. Irni hyödyntää työssään yhteisöllisen ja osallistavan taiteen menetelmiä. Lisäksi videoilla esittäytyvät sateenkaariseniorit Kuisma Savisalo ja Risto Hartikainen. Videolla ”otsikko” Kuisma Savisalo kertoo kokemuskouluttajan työstään ja pohtii sateenkaariseniorien ja sote-palvelujen kohtaamiseen liittyvistä haasteista. Videolla ”otsikko” Sateenkaariseniorit ry:n puheenjohtaja Risto Hartikainen ja helsinkiläisen KokoTeatterin yleisötyöntekijä Jenni Hoppi keskustelevat taiteen ja kulttuurin merkityksestä sateenkaariseniorien hyvinvoinnille, kohtaamiselle ja näkyväksi tulemiselle.
Taloudellinen ja sosiaalinen saavutettavuus: Kaikukortti edistää taloudellista ja sosiaalista saavutettavuutta ja hankkeessa on etsitty keinoja suunnata Kaikukortti-toimintaa ikäihmisille.
Saavutettavuus laajemmin: Ikäihmisten taide- ja kulttuuritoimintaan osallistumisen esteiden vähentämiseksi on tärkeä huolehtia laajasti saavutettavuudesta. Kulttuuria kaikille -palvelu järjestää tilaisuuksia vain esteettömissä tiloissa. Hankkeessa on pidetty esillä laajasti saavutettavuusasioita viestimällä hankekumppaneiden kanssa, panostamalla tilaisuuksien saavutettavuuteen (kuten huolehtimalla induktiosilmukasta, erikielisistä kutsuista, tarjoamalla tulkkausmahdollisuus) sekä videoiden tekstittämiseen. On keskusteltu miten tukea kulttuurin osallistumista silloin, kun ikäihmisellä on haasteita pärjätä omatoimisesti.
Moninaisuuden huomioiminen: kulttuurihyvinvoinnista keskustellaan Suomessa pääasiassa suomeksi. Hankkeessa on kiinnitetty erityistä huomiota yhdenvertaisuuden toteutumiseen ja korostettu kaikissa yhteyksissä sitä, että Ikäihmiset ovat heterogeeninen ryhmä, ja että se on tärkeätä huomata niin sote- ja hyte- kuin kulttuuritoimijoiden piirissä. Ihmisen ominaisuudet ja tausta vaikuttavat siihen, millaiset mahdollisuudet hänellä on osallistua taiteeseen ja kulttuuriin kokijana. Näitä ominaisuuksia ovat muun muassa etninen tausta, sukupuoli, sukupuoli, taloudellinen tilanne, uskonto, vammaisuus ja äidinkieli. Yhdenvertaisuuden huomioiminen turvaa kaikkien mahdollisuuden osallistua ja auttaa eri väestöryhmien välisten erojen kaventamiseen kulttuuriin osallistumisessa.
Yhteiskunnalliset ja poliittiset tekijät: Väestön ikääntyminen. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen väestön ikääntyessä. Kulttuurihyvinvointi tulee saada osaksi tulevia hyvinvointialueita.
Taloudelliset tekijät: Ikäihmisten köyhyys.
Sosiaaliset tekijät: Ikäihmisten yksinäisyys. Osallisuus.
Ikäihmiset: potentiaaliset Kaikukortti-asiakkaat, eli tiukassa taloudellisessa tilanteessa olevat ikäihmiset, kuten sosiaalipalvelujen asiakkaat, mielenterveyskuntoutujat, takuueläkkeen varassa olevat, vammaiset ja maahanmuuttajataustaiset ikäihmiset. Kaikukortti-toiminnassa pyritään huomioimaan ikäihmisten moninaisuus. Ihmisen ominaisuudet ja tausta vaikuttavat siihen, millaiset mahdollisuudet hänellä on osallistua taiteeseen ja kulttuuriin kokijana. Näitä ominaisuuksia ovat muun muassa etninen tausta, sukupuoli, taloudellinen tilanne, uskonto, vammaisuus ja äidinkieli. Hankkeessa kartoitetaan. Kohderyhmää kutsuttiin mukaan esimerkiksi Kaikukortti-esittää -videosarjaan ja työpajoihin.
Sote- ja hytetoimijat: ikäihmiset ovat heterogeeninen ryhmä, mikä on tärkeätä huomata sote- ja hyte-toimijoiden piirissä. On varmistettava esimerkiksi se, että palveluja saa omalla äidinkielellä ja tilat ovat esteettömät.
Kulttuuritoimijat: ikäihmiset ovat heterogeeninen ryhmä, mikä on tärkeätä huomata kulttuuritoimijoiden piirissä. On varmistettava esimerkiksi se, että tilat ovat esteettömät ja että palveluja saa eri kielillä.
Mitä huomioitavia eettisiä kysymyksiä kehittämiseen ja/tai toimintamalliin liittyy hyvän elämän edellytysten näkökulmasta?
- Sote-työntekijöiden vaihtuvuus on haaste ikäihmisen tukemiselle kulttuurin keinoin niin kauan kun kulttuurihyvinvointitoiminta, kuten Kaikukortti ei ole juurtunut vahvasti osaksi työtä. Selkeät ja helposti löytyvät ohjeet Kaikukortti-palvelusta ovat tärkeät, jotta myös uusi työntekijä voi ottaa kulttuurihyvinvoinnin keinot ja menetelmät puheeksi.
- Ikäihmisten köyhyys voi estää osallistumisen taide- ja kulttuurielämään, esimerkiksi takuueläkkeellä selviäminen on haastavaa, joten Kaikukortti olisi tärkeä keino tukea ikäihmisten osallisuutta taloudellisen saavutettavuuden keinoin.
- On tärkeä, että Kaikukortti annetaan mahdollisuutena osallistua kodin ulkopuoliseen kulttuuritarjontaan silloinkin, kun ikäihminen ei ole omatoiminen tai kun hän tarvitsee tukea. Tällöin palvelun saavutettavuus korostuu. Omakohtainen osallistuminen taiteeseen ja kulttuuriin on tärkeä mahdollisuus tukea ikäihmisen hyvinvointia ja antaa elämään sisältöä ja tukee sosiaalista elämää. Osallisuuden tukeminen saattaa vaatia saattajan tai tukihenkilön, kun ikäihminen osallistuu Kaikukortilla kulttuuripalveluihin.
- Saavutettavuuden lisääminen ja ikäihmisten parempi huomioiminen lisäävät ikäihmisten mahdollisuuksia osallistua kulttuuripalveluihin, hyötyä kulttuurihyvinvoinnista ja kansallisen ikäohjelman mukaisen tavoitteen mukaan Iäkkäillä on parempi mahdolisuus olla toimintakykyisenä pidempään.
- Vähemmistöjen kohdalla korostuu moninaisuuden arvostaminen ja turvallisten osallistumismahdollisuuksien tärkeys. Toki fyysinen esteettömyys on yhtä lailla keskeisiä, ja saavutettavuuteen liittyviä tarpeita pitäisikin tarkastella intersektionaalisesti, eli huomioida se, että myös ikäihmisen asemaan yhteiskunnassa vaikuttavat monet erot, kuten toimintakyky ja vammaisuus, sosio-ekonominen asema, yhteiskuntaluokka, uskonto, kulttuuri, seksuaalinen suuntautuminen ja äidinkieli.
- Haasteet eri vähemmistöihin kuuluvien ikäihmisten tavoittamisessa osoittavat, että esimerkiksi maahanmuuttajiin ja rodullistettuihin sekä kielivähemmistöihin kuuluvien ikäihmisten tavoittamiseen, osallisuuteen ja huomioimiseen sekä kulttuuripalveluissa että niiden kehittämistyössä on panostettava erityisen kunnianhimoisesti, ikäihmisten moninaiset saavutettavuustarpeet ja kiinnostuksen kohteet huomioiden.
Kulttuurihyvinvointia ikäihmisille Kaikukortilla -toimintamalli on jatkossa osa Kaikukeskuken Kaikukortti-toimintaa ja kaikkien tulevien ja nykyisten Kaikukortti-alueiden kouluttamista.
Ikäihmisille suunnattu Kaikukortti-toiminta tukee kansallista ikäohjelmaa tukemalla ihmisten toimintakykyä myös sitä, että kulttuurihyvinvointiin liittyvät palcelut toteutetaan sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla