Kulttuurihyvinvointisuunnitelma edistää hyvinvointia ja osallisuutta
Kulttuurihyvinvointisuunnitelman toimintaympäristönä ovat asiakastyötä tekevät sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiot, kuten eri asiakasryhmien (iäkkäät, vammaiset ja kehitysvammaiset, päihde- ja mielenterveyskuntoutujat) palvelu-, asumis- ja hoivayksiköt tai laajemmat sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiot. Kulttuurihyvinvointisuunnitelmaa voi muokata siihen organisaatioon sopivaksi, missä sitä on tarkoitus soveltaa.
Suunnitelmaa voi käyttää yksittäisen organisaation lisäksi osana kunnallista tai alueellista hyvinvointityötä ja -suunnittelua, mitä kautta kulttuuritoiminta voi integroitua osaksi kunnan tai alueen hyte-työtä. Kulttuurihyvinvointisuunnitelma voi olla joko oma, erillinen suunnitelmansa tai osa laajempaa hyvinvointisuunnitelmaa/-kertomusta, riippuen kunnan tai alueen toimintatavoista strategioiden ja suunnitelmien laatimisessa. Olennaista kuitenkin on, että eri suunnitelmat tai niiden osat huomioivat toisensa ja ovat koordinoituja sekä keskenään että kunnan tai alueen osallisuusohjelman kanssa. Kulttuuri ei siis saisi olla oma erillinen saarekkeensa hyvinvointi- ja osallisuustyössä: tällöin riskinä on sen painoarvon heikkeneminen ja lopulta unohtaminen.
Katso myös: Osallisuustyön johtaminen ja osallisuusohjelman teko (Thl.fi)
Kulttuurihyvinvointisuunnitelman kohderyhmänä ovat suunnitelman käyttöönottavan organisaation työntekijät sekä organisaation asiakkaat, kuten ikäihmiset, kehitysvammaiset tai mielenterveyskuntoutujat. Välillisenä kohderyhmänä ovat yhteistyökumppanit, kuten kunnallinen kulttuuritoimi, seutuopistot, seurakunta ja paikkakunnan kulttuuriosaajat, joiden osaamista on mahdollista hyödyntää suunnitelman toteuttamisessa. Myös asiakkaan omaisten ja läheisten taitoja on mahdollista hyödyntää.