icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Toimintamallin nimi
Kulttuurihyvinvointisuunnitelma edistää hyvinvointia ja osallisuutta
Toteutuspaikka
Parasta Etelä-Savoon − taide-, kulttuuri- ja luonto-osaamista sote- ja nuorisoalojen toimijoille -hanke (ESR 2019–2021). Toimintamalli on arvioitu osana Sokra-koordinaation ja ESR TL5 -hankkeiden yhteistä Osallisuuden palaset -kehittämistyötä.
Paikkakunta tai maakunta
Pieksämäki
Toimintamallin rahoittaja
Euroopan Sosiaalirahasto (ESR)

Luotu

11.05.2021

Viimeksi muokattu

19.05.2021
Ratkaisun perusidea **

Kulttuuritoiminta on hyödyllinen keino sote-palvelujen asiakkaiden hyvinvoinnin ja osallisuuden edistämisessä. Tutkimusten mukaan kulttuurin harrastaminen tukee sekä fyysistä terveyttä että mielenterveyttä. Esimerkiksi musiikki ja laulu vaikuttavat positiivisesti ikäihmisten ja muistisairaiden hyvinvointiin. Myös mielenterveystyössä sekä lasten ja nuorten parissa on tunnistettu taiteen ja luovan toiminnan merkitys hyvinvoinnille ja osallisuudelle.

Kulttuurihyvinvoinnilla tarkoitetaan taiteen ja kulttuurin hyvinvointi- ja terveysvaikutuksia sekä myös ihmisten oikeuksia kulttuurin harrastamiseen asuinpaikasta ja elämäntilanteesta riippumatta. Suunnitelmallisessa kulttuuritoiminnassa voidaan hyödyntää organisaatioiden työntekijöiden, asiakkaiden ja heidän läheistensä sekä ulkopuolisten toimijoiden osaamista esimerkiksi musiikissa, kuvataiteessa tai kirjallisuudessa. Monessa organisaatiossa on jo paljon hyvinvointia edistävää kulttuuritoimintaa. Kulttuurihyvinvointisuunnitelma tuo tätä näkyväksi asiakkaille, heidän läheisilleen ja työntekijöille. Suunnitelman laativat organisaatioiden työntekijät ja asiakkaat yhdessä. Se sitouttaa organisaation johdon ja henkilöstön toteuttamaan kulttuuritoimintaa sekä kehittämään organisaation kulttuuriosaamista.

TÄMÄ TOIMINTAMALLI ON OSALLISUUDEN PALANEN

Toimintamalli on kuvattu ja arvioitu ensi sijassa osallisuuden edistämisen näkökulmasta. ”Osallisuuden palaset” edistävät erityisesti heikoimmassa asemassa olevien osallisuutta.

Toimintaympäristö **

Kulttuurihyvinvointisuunnitelman toimintaympäristönä ovat asiakastyötä tekevät sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiot, kuten eri asiakasryhmien (iäkkäät, vammaiset ja kehitysvammaiset, päihde- ja mielenterveyskuntoutujat) palvelu-, asumis- ja hoivayksiköt tai laajemmat sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiot. Kulttuurihyvinvointisuunnitelmaa voi muokata siihen organisaatioon sopivaksi, missä sitä on tarkoitus soveltaa.

Suunnitelmaa voi käyttää yksittäisen organisaation lisäksi osana kunnallista tai alueellista hyvinvointityötä ja -suunnittelua, mitä kautta kulttuuritoiminta voi integroitua osaksi kunnan tai alueen hyte-työtä. Kulttuurihyvinvointisuunnitelma voi olla joko oma, erillinen suunnitelmansa tai osa laajempaa hyvinvointisuunnitelmaa/-kertomusta, riippuen kunnan tai alueen toimintatavoista strategioiden ja suunnitelmien laatimisessa. Olennaista kuitenkin on, että eri suunnitelmat tai niiden osat huomioivat toisensa ja ovat koordinoituja sekä keskenään että kunnan tai alueen osallisuusohjelman kanssa. Kulttuuri ei siis saisi olla oma erillinen saarekkeensa hyvinvointi- ja osallisuustyössä: tällöin riskinä on sen painoarvon heikkeneminen ja lopulta unohtaminen.

Katso myös: Osallisuustyön johtaminen ja osallisuusohjelman teko (Thl.fi)

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Kulttuurihyvinvointisuunnitelman kohderyhmänä ovat suunnitelman käyttöönottavan organisaation työntekijät sekä organisaation asiakkaat, kuten ikäihmiset, kehitysvammaiset tai mielenterveyskuntoutujat. Välillisenä kohderyhmänä ovat yhteistyökumppanit, kuten kunnallinen kulttuuritoimi, seutuopistot, seurakunta ja paikkakunnan kulttuuriosaajat, joiden osaamista on mahdollista hyödyntää suunnitelman toteuttamisessa. Myös asiakkaan omaisten ja läheisten taitoja on mahdollista hyödyntää.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

AIEMMAN OSAAMISEN SELVITTÄMINEN

Kulttuurihyvinvointisuunnitelman laatimisessa kulttuuritoiminnan hyvinvointivaikutusten tunteminen on tärkeää. Suunnitelman laatiminen ja toimeenpano edellyttää johdon sitoutumista ja tukea työntekijöille. Henkilöstön kulttuuriosaaminen ja kiinnostus kehittää osaamistaan on selvitettävä hyvin. Myös asiakkaiden ja heidän läheistensä sekä potentiaalisten yhteistyökumppaneiden osaaminen on selvitettävä ja huomioitava.

RESURSSIEN VARAAMINEN JA KOHDENTAMINEN

Kulttuurihyvinvointitoiminnan käynnistäminen saattaa edellyttää aiheeseen liittyvien valmennusten ja koulutusten tarjoamista henkilöstölle, riippuen heidän osaamisestaan ja kiinnostuksestaan. Myös paikalliset yhteistyömahdollisuudet esimerkiksi kuntien kulttuuritoimen, muiden sote-organisaatioiden, seutuopistojen, seurakuntien ja paikkakunnan kulttuuriosaajien kanssa kannattaa huomioida.

Kulttuurihyvinvointisuunnitelman laatiminen ei välttämättä vaadi lisäresursseja. Sen voi kytkeä olemassa oleviin suunnitelmiin ja toimintoihin, ja laatia hyödyntäen valmiita suunnitelmia. Organisaation johdon ja työntekijöiden on kuitenkin sitouduttava toteuttamaan ja ylläpitämään toimintaa. Johdon tuella on merkittävä vaikutus toiminnan mahdollistamiselle. Tuki voi olla esimerkiksi hankittuja materiaaleja ja työajan kohdentamista kulttuuritoimintaan. Jonkun on oltava selkeästi vastuussa suunnitelman laatimisesta, eli hänelle on kohdennettava työaikaa kulttuuriasioihin paneutumiseen ja suunnitelman tekemiseen.

Resursseja täytyy kuitenkin varata itse toiminnan järjestämiseen. Paras tulos saadaan, jos ainakin suunnitteluvaiheessa hyödynnetään taide- ja kulttuuriammattilaisten osaamista. Toiminnan toteutuksessa yhtenä mahdollisuutena voivat olla esimerkiksi kulttuuriluotsit eli vapaaehtoiset vertaistoimijat, jotka tukevat asiakkaita kulttuuritapahtumiin osallistumisessa.
Katso myös: Kulttuuriluotsitoiminta – vapaaehtoinen tukena kulttuuriosallistumisessa

TOTEUTUMISEN SEURANTA JA ARVIOINTI

Kulttuurihyvinvointisuunnitelma on esiteltävä selvästi ja pidettävä johdon, esimiesten ja työntekijöiden sekä asiakkaiden ja heidän läheistensä nähtävillä. Sen laatimisessa kannattaa muistaa, että suunnitelmaa voi hyödyntää organisaatioiden profiloitumisen ja markkinoinnin välineenä. Työyhteisöjen olisi hyvä kerätä kulttuurihyvinvoinnista ja -toiminnasta palautetta sekä asiakkailta, omaisilta että työntekijöiltä. Suunnitelman toteutumisen seuranta ja arviointi on tärkeää, ettei suunnitelma jää turhaksi, vaan sitä voidaan kehittää edelleen.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

OSALLISUUDEN OSA-ALUEET: SUUNNITELMALLINEN KULTTUURITOIMINTA EDISTÄÄ SOTE-PALVELUJEN ASIAKKAIDEN JA TYÖNTEKIJÖIDEN HYVINVOINTIA JA OSALLISUUTTA

  1. Osallisuus omassa elämässä
  2. Osallisuus yhteisöissä ja vaikuttamisen prosesseissa
  3. Osallisuus yhteisestä hyvästä

Kulttuurihyvinvointisuunnitelman laatimisen ja toteuttamisen myötä organisaatioiden työntekijät pääsevät hyödyntämään osaamistaan kulttuuritoiminnassa, osallistumaan kulttuuritoimintaan ja kehittämään sitä (1). Palvelu- tai tuetun asumisen yksiköissä asuvien (ikääntyneiden, kehitysvammaisten ja mielenterveyskuntoutujien) osallisuus kulttuuritoiminnassa lisääntyy (1, 3). Kulttuuritoiminta tukee sekä asiakkaiden että työntekijöiden hyvinvointia tuoden mielekästä tekemistä arkeen, ja tarjoaa osaamisen lisäämisen kautta mahdollisuuksia kokeilla, soveltaa ja ottaa käyttöön uusia ja erilaisia kulttuurimenetelmiä arkiseen työhön (1). Työntekijöiden osallisuus omassa työssään vahvistuu ja ymmärrys asiakkaiden tarpeista paranee, kun valmennusten ja koulutusten myötä työntekijät pääsevät kehittämään omaa osaamistaan ja tutustumaan muiden organisaatioiden työntekijöihin ja toimintaan (1).

Suunnitelman laatimiseen osallistuvat organisaatioiden työntekijät ja asiakkaat. Tällainen yhteiskehittäminen lisää heidän osallisuuttaan vaikuttamisen prosesseissa (2). Suunnitelman toteutumista ja hyvinvoinnin muutosta seurataan kuulemalla sekä asiakkaita että työntekijöitä (2).

Toimintamalli on osa laajempaa osallisuuden edistämisen kokonaisuutta, joka kokoaa yhteen vastaavanlaisia heikoimmassa asemassa olevien osallisuutta edistäviä toimintamalleja:

ARVIOINTI (PDF-LIITE)

Malli on arvioitu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa kehitettyjen osallisuuden osa-alueiden ja lupaavan käytännön kriteerien näkökulmasta osana Sosiaalisen osallisuuden edistämishanke – Sokran ja ESR TL5 -hankkeiden Osallisuuden palaset -kehittämistyötä.

Sokran arvio toimintamallista: Kulttuurihyvinvointisuunnitelma edistää hyvinvointia ja osallisuutta (11.5.2021) (pdf 340 kt)

Vinkit toimintamallin soveltajille **

Erilaisten kulttuuri- ja luontolähtöisten menetelmien merkitys sote-asiakastyössä tiedostetaan hyvin, mutta mahdollisuudet toteuttaa niitä eivät ole samanlaiset kaikkialla. Suunnitelmallinen kulttuurin hyödyntäminen voi toimia tähän ratkaisuna.

1. Kartoita lähtötilanne

Parasta Etelä-Savoon -hanke lähti kehittämään yhdessä kolmen vanhuspalveluyksikön kanssa kulttuurihyvinvointisuunnitelmia, jotka otettiin käyttöön kehittämisprosessin jälkeen. Kehittämisprosessin aikana tuli esille, että mukana olevissa organisaatioissa on jo hyödynnetty paljon erilaisia kulttuurimenetelmiä; suunnitelmien avulla toiminta saatiin systemaattisemmaksi ja näkyvämmäksi. Kulttuuritoiminnassa on hyödynnetty muun muassa kuvataidemenetelmiä, musiikkia, luontolähtöisiä menetelmiä sekä kirjallisuutta.

2. Tarjoa tietoa ja valmennusta

Mukana olevien organisaatioiden henkilöstölle tarjottiin räätälöityjä valmennuksia, joissa työntekijät oppivat ja kokeilivat erilaisia hyvinvointia edistäviä taide-, kulttuuri- ja luontolähtöisiä menetelmiä. Osallistujat saivat myös teoreettista ja tutkimuksellista tietoa esimerkiksi luonnon hyvinvointivaikutuksista. Valmennuksiin osallistui työntekijöitä eri organisaatioista, mikä tarjosi heille mahdollisuuden tutustua toisiinsa ja oppia tätä kautta toisten organisaatioiden toiminnoista. Valmennuksiin osallistuneiden työntekijöiden tietämys ja osaaminen kulttuuritoiminnasta lisääntyi, ja opittuja asioita on sovellettu asiakkaiden kanssa ja juurrutettu arjen työhön.

3. Tuo kulttuuritoiminta näkyväksi suunnitelman avulla

Hankkeessa mukana olleiden organisaatioiden kanssa kehitettiin kulttuurihyvinvointisuunnitelmat, jotka mahdollistavat tavoitteellisen kulttuuritoiminnan pidemmälle ajalle. Suunnitelmat tuovat kulttuuritoiminnan konkreettisesti esille niin työntekijöille, asiakkaille ja heidän läheisilleen kuin muillekin toimijoille. Kulttuurihyvinvointisuunnitelma on juurtunut mukana olleiden organisaatioiden toimintaan hyvin, ja sen hyödyntäminen jatkuu ainakin yhdessä hankkeeseen osallistuneessa organisaatiossa.

KEHITTÄJÄT

Tässä kuvattu ja Sokran arvioima toimintamalli perustuu Parasta Etelä-Savoon (ESR 2019-2021) -hankkeen kanssa tehtyyn kehittämistyöhön.

Hankkeen toteuttajana oli Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk ja osatoteuttajina Diakonia-ammattikorkeakoulu (Pieksämäen kampus), Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Essote sekä Savonlinnan seudun Kolomonen ry.

Parasta Etelä-Savoon -hankkeen loppuraportti: Ihmisen huoltokirja. Hyvinvointia taiteesta, kulttuurista ja luonnosta. (2021). Aschan, T. & Juhola, J. (toim.)

Kehittäjän yhteyshenkilö:

  • Tuula Pehkonen-Elmi, Diakonia-ammattikorkeakoulu – Pieksämäen kampus, p. 040 509 4277, tuula.pehkonen-elmi(at)diak.fi
Kansikuva
Kulttuurihyvinvointisuunnitelma edistää hyvinvointia ja osallisuutta. Toimintamalli on arvioitu osana Sosiaalisen osallisuuden edistämisten koordinaatiohanke – Sokran ja Euroopan sosiaalirahaston TL5 -hankkeiden yhteistä Osallisuuden palaset -kehittämistyötä.

Kehittämisen vaihe

icon/launch Created with Sketch. Valmis

Aihealueet

Hallinto Henkilöstöressurssit ja osaaminen Hyvinvointi Kulttuuri Palvelurakenne

Ilmiöt

Elinikäinen oppiminen

Kohderyhmä

Ammattilaiset Organisaatiot