ONNISTUNUT KUMPPANUUSTILAISUUS EDELLYTTÄÄ
- Tilaisuus järjestetään ilta-aikaan, jolloin myös järjestötoimijat, vapaaehtoiset ja kokemusasiantuntijat pystyvät osallistumaan.
- Kuntien, järjestöjen ja sote-alueiden työntekijät voivat osallistua tilaisuuteen työajalla.
- Ohjelma on suunniteltu sellaiseksi, että se edesauttaa yhteistyön syntymistä.
- Tilaisuudessa pysytään konkreettisissa asioissa ja puhutaan ymmärrettävästi.
- Tilaisuus pidetään vapaamuotoisena.
JÄRJESTÄ TILAISUUS ERILAISISTA TEEMOISTA, ESIMERKIKSI:
- mielenterveys- ja päihdekuntoutuminen
- kehitysvammatoimijat ja kehitysvammaisten lasten perheet
- lapsi- ja perhetyötä tekevät
- ikääntyneet
- diagnoosipohjaiset
- eri ikäkaudet
- kaikille kuntalaisille avoimet illat tarkemmin määritellyn teeman ympärillä
OSALLISTA ALUSTA LÄHTIEN
Ota suunnitteluun mukaan edustajat jokaisesta sellaisesta kohderyhmästä, jota ilta koskee.
Päätä etukäteen tapahtuman raamit, ainakin aika ja paikka, sillä kun on jotain konkreettista valmiina ja mietittynä, on helpompi lähteä liikkeelle ja edetä kohti toimintaa. Jos alueella on hankkeita tai projekteja illan teemaan liittyen, pyydä heidät mukaan järjestelyihin.
Tee tilaisuudesta näyttävä ja houkutteleva mainos ja avaa ilmoittautuminen jo ennen kuin suunnittelu on kovin pitkällä. Tämä luo uskoa siihen, että tapahtuma toteutuu.
Kartoita osaamista, jota voit hyödyntää tilaisuudessa.
Osallista! Voit osallistaa puheenvuoroihin ja muihin järjestelyihin. Illan juontajiksi tai fasilitaattoreiksi kannattaa pyytää kunnan tai kuntayhtymän työntekijöitä.
VIRITÄ KESKUSTELUUN LEIKILLISESTI – ESIMERKKINÄ YHTEISTYÖBINGO
Keskustelun virittämiseksi on useita keinoja. Esimerkiksi yhteistyöbingon avulla saadaan ihmiset kohtaamaan ja vaihtamaan yhteystietoja ja sopimaan asioista konkreettisesti. Bingo on hauska tapa lähestyä vierasta ihmistä. Pelatessa on lupa tarttua hihasta, kysellä, olla utelias. Siitä jää käteen valmis yhteystietolomake.
Kaikki osallistujat saavat tapahtumaan ilmoittautuessaan ovelta bingolapun, jossa on yhdeksän ruutua. Ruudukkoon kerätään messuilla ja illan aikana kohdattujen kumppaneiden yhteystietoja. Siihen kirjataan myös, mistä on sovittu ja miten jatketaan. Lisätehtävänä ovat värilliset ruudut, joihin järjestötoimivat hakevat julkisen puolen kontakteja ja toisinpäin. Bingorivin saatua voi osallistua kilpailuun, jonka voittaja arvotaan illan lopuksi. Palkintona kannattaa olla jotain, mikä tukee uusia kumppanuuksia, esimerkiksi jonkin tilan käyttöoikeus muutamaksi tunniksi tapaamiseen uusien kumppaneiden kanssa.
PYYDÄ ALUSTUSPUHEENVUOROJA
Pyydä järjestöjen/seurakuntien ja kunnan/kuntayhtymän työntekijöitä kertomaan keskinäisestä yhteistyöstään konkreettisin esimerkein. Yhteistyön ongelmat ja ratkaisut kannattaa myös nostaa esille.
Pyydä kaikkia alustajia pohtimaan puheissaan kumppanuuden mahdollisuuksia ja esittämään konkreettisia esimerkkejä yhteistyöstä. Innostavat, iloiset ja värikkäät puheenvuorot inspiroivat ihmisiä ajattelemaan ja hakeutumaan keskusteluyhteyteen muiden kanssa.
KESKUSTELUTA JA KOKOA
Tilaisuudessa heränneitä ajatuksia voidaan nostaa monin keinoin esille esimerkiksi tilaisuuden päättävää paneelikeskustelua varten. Luovia menetelmiä on myös hyvä hyödyntää. Esimerkiksi tarinateatteri tekee näkyväksi yleisön kokemuksia ja tunteita.
Muista ottaa mukaan keskusteluun myös muu yleisö!
KUMPPANUUSILLOISTA SAATUA PALAUTETTA
- Julkinen sektori (Keusote) on tavoittanut kumppanuusiltojen avulla ison joukon järjestöjä. Keusoten asiakasohjauksen kehittämistiimi on ollut erityisen kiinnostunut kumppanuusilloista.
- Osallistujia on ollut noin 70–80 yhdistyksistä, julkiselta sektorilta, seurakunnista, yksityiseltä sektorilta sekä kokemusasiantuntijoita.
- Kasvokkaisia tapaamisia arvostetaan ja toivotaan laajasti. Koska verkostoituminen on päättymätön prosessi, tutustumiselle on jatkuva tarve. Tietoisuus toimijoista, toiminnoista ja palveluista lisääntyy. Aikaa myöden asiakasohjauksen odotetaan myös paranevan.
- Järjestöt ovat kokeneet, että julkisen sektorin päälliköt ovat tavallisen kansan tavoittamattomissa. Kumppanuusilloissa he ovat olleet aktiivisesti mukana. Osallistujat ovat kertoneet tutustuneensa kollegoihinsa, vaihtaneensa yhteistietoja sekä viihtyneensä ja virkistyneensä. Järjestöt mielletään usein kevyen luokan toimijoiksi, vaikka ne tekevät myös vaativaa kuntouttavaa ja korjaavaa työtä. Kumppanuusillat tekevät järjestöjen laaja-alaisen työn näkyväksi.
KEHITTÄJÄT
Tässä kuvattu ja Sokran toimesta arvioitu toimintamalli perustuu Keski-Uudenmaan Yhdistysverkosto ry:n johdolla Kumppanuudella soteen ja kuntiin -hankkeessa (STEA 2017–2019) tehtyyn kehittämistyöhön.
Keski-Uudenmaan soteen (Keusote) kuuluvat Hyvinkään, Järvenpään, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisen ja Tuusulan kunnat. Sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyivät vuoden 2019 alussa Keusoten järjestettäväksi. Kumppanuudella soteen ja kuntiin -hankkeen yksi tavoitteista on ollut tukea järjestöjen asemaa palveluohjauksen rakenteissa niin, että kuntalaiset löytävät aikaisempaa paremmin järjestöjen tarjoaman toiminnan pariin.
Yhdistysyhteistyötä on tehty seuraavien kanssa: Kehitysvammatoimijoiden Kumppanuusillan järjestelyissä yhteistyötä on tehty Minua kuullaan -hankkeen (Vammaisperheyhdistys Jaatinen, Vamlas, Kehitysvammaliitto) kanssa. Lapsi- ja perhetyö -tapahtuman järjestämisessä yhteistyötä on tehty LAPE Uusimaan ja Perheet keskiöön -hankkeen kanssa.
Kumppanuudella soteen ja kuntiin -hankkeen verkkosivut (Yhdistysverkosto.net)
Kumppanuudella soteen ja kuntiin 2017–2019 -blogi