Rakennetaan hyvnvointi ja palveluverkostoista koostuvat kumppanuuskoordinaattorin koordinoimat verkostot ammattilaisten työn ja ikäihmisten hyvinvoinnin sekä arjen tueksi. Verkostot toimivat osana ikäkeskuksen toimintaa.

Toimintaympäristö

Suomalainen vanhuspolitiikka on korostanut kotona-asumisen ensisijaisuutta siinäkin tilanteessa, kun tarvitaan säännöllistä tukea ja palvelua. Kotona-asumista vahvistamaan tarvitaan toimivaa ennaltaehkäisevää ja toimintakykyä ylläpitävää toimintaa, arkikuntoutusta ja itsenäistä suoriutumista tukevia toimintamalleja. 

Asiakas- ja palveluohjaus suositellaan järjestettäväksi seuraavien periaatteiden mukaisesti.

  • matala kynnys - yksi kontakti käynnistää prosessin 
  •  asiointi on helppoa
  •  mahdollisuus sähköiseen asiointiin
  • tieto alueella toimivista palveluntuottajista sekä järjestöjen toiminnasta tulisi olla saatavilla sähköisesti kaikille, erityisesti asiakasohjaajille 
  • muodostaa asiakkaan palvelukokonaisuuden, johon sisältyy neuvontaa, palvelutarpeen arviointia, palvelupäätöksiä ja niiden toteutumisen seurantaa 
  • moni- ja muistisairaiden ja erityisesti paljon palvelua käyttävien kotona – asuvien asiakkaiden palvelukokonaisuuksien koordinaatiosta huolehditaan 

 

 

 

 

 

Liitteet
Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Hyvinvointialueen  sosiaali-  ja  terveyspalveluiden  järjestämissuunnitelma pohjautuu hyvinvointialuestrategiaan ja siihen sisältyvän palvelustrategian linjauksiin.                                                       Pohjois-pohjanmaan  järjestämissuunnitelman mukaan uudistamme palvelujen verkostoa yhteistyössä kuntien, yritysten ja järjestöjen sekä yliopistojen ja muiden oppilaitosten kanssa. Kumppanuus ja ennaltaehkäisevä työ kuntien, järjestöjen, yritysten ja muiden yhteistyötahojen kanssa on tärkeää. Tavoitteemme on, että ikäihminen pystyy elämään ja asumaan kotona toimintakykyisenä ja turvallisessa ympäristössä

Kumppanuus, osallisuus ja yhdyspinnat Järjestämissuunnitelmassa on kuvattu keskeisiä kumppaneita ja yhteistyötä heidän kanssaan. Valmisteltavana olevassa hyvinvointialueen osallisuus, vuorovaikutus ja hyvinvointi -ohjelmassa (OSUVA) määrittelemme yhteistyömallit kuntien, yritysten, järjestöjen, TE-palvelujen, oppilaitosten, KELAn ja seurakuntien kesken. Lisäksi lakisääteiset vaikuttamistoimielimet varmistavat vanhusten, vammaisten ja nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet. Vahvistamme sote-palveluissa ja yhdyspinnoilla tehtävää hyvinvoinnin edistämistä (esimerkiksi hyvät käytännöt) yhdessä asukkaiden, kuntien, muiden julkisten toimijoiden, yleishyödyllisten yhteisöjen ja yksityisten yritysten kanssa. Kehitämme ennaltaehkäisevää turvallisuustyötä pelastuspalvelujen kanssa. Tuemme järjestöavustuksin yhdistysten, säätiöiden ja toimintaryhmien osallistumista asukkaiden hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämiseen. 

 

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Kehittämistyön taustalla on Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen järjestämissuunnitelma ja siihen kirjattu palvelulupaus. Hyvinvointi, terveys ja turvallisuus – yhdessä tehden on hyvinvointialueemme strategiaan kirjattu palvelulupaus. 

Jotta asiakas saa tarvitsemansa palvelut, jokaisen asiakaspinnassa työskentelevän ammattilaisen työn tukena tarvitaan laaja tieto hyvinvointi- ja palveluverkostoista. 

Tarvitaan aktiivista ja koordinoitua hyvinvointi- ja palveluverkoston etsintää, rakentamista ja jatkuvaa ylläpitämistä. 

Asiakkaat tarvitsevat matalankynnyksen paikkoja, joista on yhdestä ovesta saatavilla tarvittava tieto ja tuki eri elämäntilanteisiin. 

Liitteet
Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Kumppanuusverkostot toimivat kahdenlaisten kumppanuuspöytien kautta. Hyvinvointi- ja palveluverkostokumppanit ja ammattilaiskumppanit.

Hyvinvointi- ja palveluverkostokumppanit ovat laaja verkosto ikäihmisten tukena.                                             Siihen kuuluvat kunnat ( kulttuuri- ja liikuntatoimi, tekninen toimi, osallisuus, vanhus- ja vammaisneuvostot, hyvinvointikoordinaattorit) seurakuntien diagoniatyö, järjestöt, vapaaehtoistoimijat, yritykset, oppilaitokset.                                                                                                                                                                      Tämän toimijajoukon tavoitteena on jakaa tietoa toistensa osaamisesta ja palveluista. Nostaa esiin olemassa olevia hyvinvointi- ja palveluverkoston toimintaa sekä löytää puuttuvat palaset alueellisista verkostoista. Lisäksi he suunnittelevat ja tuottavat yhteistyössä alueellisia matalankynnyksen toimintoja ikäihmisille.

Toiminta lisää vuoropuhelua ja tiivistää yhteistyötä toimijoiden kesken. Palvelupolkujen ja roolien selkiytyy eri toimijoiden kesken. Jaetaan osaamista, kumppanuuskoulutukset esim. erityisryhmien kohtaamisen ja tunnistamisen osaamisen lisäämiseksi. Saavutetaan vertaistuellista arviointia eri toimijoiden  välillä.

Tavoiteltu muutos

Toiminnalla saavutetaan monipuoliset hyvinvointi ja palveluverkostot ikäihmisten ja ammattilaisten työn tukena.               Jonka tuloksena on Hyvinvoiva pohjoispohjalainen ikäihminen.

Toiminnan tulos;

Koordinoitu, monipuolinen ja ajantasainen hyvinvointi- ja palveluverkosto

Kumppanuusverkosto ammattilaisten työn tukena

Matalan kynnyksen toimintaa ikäihmisille

Toiminnalla saavutetaan;

•tieto tukee eri toimijoita muutosprosessissa

•nostaa esiin valmiita hyviä käytäntöjä

•lisää osallisuutta  kehittämistyöhön

•lisää työkaluja varhaisen vaiheen tunnistamisessa

•kumppanuudet tuovat lisäresursseja ja palvelut monipuolistuvat

•kumppaneiden resurssit laajasti ikäihmisten tukena

•    siirretään raskaampien palveluiden tarvetta

•    asutaan pidempään kotona

•    ikäihmisillä on tieto ja motivaatio terveellisempiin elintapoihin

Toteutussuunnitelma

Alueellisia hyvinvointi- ja palveluverkostoja tulee etsiä, rakentaa ja ylläpitää. Säännölliset ja koordinoidut kokoontumiset ylläpitää tietoa olemassa olevista verkostoista ja antaa realistisen ja ajantasaisen tiedon eri toimijoista ja toiminnoista. 

Verkostoista tulee koota ajantasainen digitaalinen hyvinvointi- ja palveluverkosto ammattilaisten ja asukkkaiden käyttöön, jota ammattilaiset ylläpitävät.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen ikäihmisiä on kutsuttu osallisuustilaisuuksiin ja kumppanuuspöytiin, joissa on kuultu mitä he tarvitsevat ja mistä olemassa olevasta he haluaisivat pitää kiinni.

Lisäksi on käyty keskusteluja puhelimitse ja sähköpostilla. 

Toiminnan aikana kerätään tietoa osallistujamääristä eri toiminnoissa, josta nähdään millaiselle tiedolle ja taidoille on tarvetta.

Osallistujilta kysytään miten hyödylliseksi he kokevat tämän toiminnan, mikä on hyvää ja mikä huonoa sekä onko tämä riittävän saavutettavaa. 

Idean konkretisointi ja visualisointi

Kuvassa on kuvattu, miten kumppanuustoiminnan kehittämisen prosessi tapahtuu, jonka lopputuloksena on ajantasainen ja toimiva hyvinvointi- ja palveluverkosto asukkaan tukena. 

Liitteet
Ratkaisun perusidea
  1. Etsitään, löydetään ja ylläpidetään alueelliset hyvinvointi- ja palveluverkostot
  2. Verkostoista kutsutaan koolle hyvinvointi- ja palveluverkostokumppanit kumppanuuspöytään, jonka tavoitteena on nostaa esiin olemassa olevia ikäihmisiä tukevia toimintoja ja rakentaa yhteistyössä matalankynnyksen toimintoja ikäihmisille.
  3. Verkostoista kutsutaan koolle ammattilaiskumppanit, yhteisen teeman ympärille. Tavoitteena on lisätä yhteistyötä eri toimijoiden kesken, sekä lisätä ammattilaisten tietoa hyvinvointi- ja palveluverkostojen toiminnoista sekä palveluista ammattilaisten työn tueksi. 
  4. Ikäihmisten tukena on ajantasaiset ja toimivat hyvinvointi ja palveluverkostot, riippumatta siitä missä hän asuu.
Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Koordinoinnin onnistumiseksi tarvitaan nimetty henkilö, joka toimii yhteyshenkilönä eri organisaatioiden välillä. Tarvitaan sitoutumista kunnista, hyvinvointialueilta ja kolmannelta sektorilta.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Markkinointi ikäihmisille vaatii vielä perinteisiä kanavia osallistujien saamiseksi mukaan. On hyvä korostaa suunnitteluvaiheessa jokaisen kumppanin sitoutumista omalta osaltaan myös markkinointiin. 

Kumppanuuskoordinaattori ei saa tuoda liian valmista ideaa kumppaneille, vaan sitoutumisen varmistamiseksi ottaa kumppanit mukaan heti suunnittelun alkuvaiheesta saakka. 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Hankeaikana hyvinvointi- ja palveluverkostot olivat sitoutuneet ja kumppanuuspöydissä nousseiden tarpeiden ja ideoiden pohjalta lähti rakentaumaan ikäihmisille matlankynnyksen kohtaamispaikka, jossa kumppanit yhteistyössä toivat ikäihmisille tietoa, virkistysta ja hyvinvointia. Toimintaa lähdetään mallintamaan myös muille kuin hankealueelle hankkeen jälkeen. Yllättäen nousi  osallistumisen " esteeksi"  julkisen toimijan matlankynnyksen paikka. Ikäihmiset olivat aluksi varautuneita.                             Aluksi ikäihmiset ajattelivat paikan olevan ajanvarauksella tai jokin " toimintakyvyn arviointipiste" . Julkinen sektori joutuu tekemään töitä raja-aitojen ja ennakkoasenteiden kaatamiseksi ennaltaehkäisevän työn kuulumisesta myös julkiselle sektorille.                                                                                  Yleisesti toimintamalli koettiin toimijoiden kesken tärkeäksi ja osallisuutta lisääväksi.                                        

Ammattilaisten kumppanuuspöydässä koettiin hyvänä, että kollekutsujuna ja vetäjänä oli joku muu kuin omasta tiimistä oleva henkilö. Keskiöön nostettiin ikäihmisten erityisryhmät ja heidän palvelupolkujen selkiyttäminen. Ammattilaisilla on tässä muutosvaiheessa tämäntyyppiselle " puheeksiottamisen " työkalulle tarvetta. Tähän tulisi organisaatoissa panostaa myös jatkossa.

Lisäksi koottiin hyvinvointi- ja palveluverkostot ammattilaisten työn tueksi. Tämä kooste siirtyy asiakas- ja palveluohjaajien käyttöön hankkeen alueelle sekä digitaalisen hyvinvointitarjottimen materiaaliksi.