Rakennetaan hyvnvointi ja palveluverkostoista koostuvat kumppanuuskoordinaattorin koordinoimat verkostot ammattilaisten työn ja ikäihmisten hyvinvoinnin sekä arjen tueksi. Verkostot toimivat osana ikäkeskuksen toimintaa.
* Toimintamallin julkaisemiseksi riittää minimissään perustietolomakkeen tähdellä merkittyjen kohtien täyttäminen. Suosittelemme kuitenkin, että kuvaatte toimintamallin laajemmin hyödyntäen kehittämisen polun eri vaiheita.
** Kaikkien tähdellä merkittyjen kenttien sisällöt tulevat näkyviin toimintamallin kuvauksessa. Täytettyänne vähintään nämä kentät voitte merkitä toimintamallin valmiiksi Kuvaa ja jaa -lomakkeen lopussa olevalla toiminnolla.
Kehittäkää tarvelähtöisesti huomioimalla eri toimijoiden näkökulmat ja tarpeet. Ottakaa kehitettävän asian kannalta merkitykselliset toimijat ja kumppanit mukaan heti kehittämisprosessin alusta alkaen. Ohjatkaa ja fasilitoikaa muutosta.
Suomalainen vanhuspolitiikka on korostanut kotona-asumisen ensisijaisuutta siinäkin tilanteessa, kun tarvitaan säännöllistä tukea ja palvelua. Kotona-asumista vahvistamaan tarvitaan toimivaa ennaltaehkäisevää ja toimintakykyä ylläpitävää toimintaa, arkikuntoutusta ja itsenäistä suoriutumista tukevia toimintamalleja.
Asiakas- ja palveluohjaus suositellaan järjestettäväksi seuraavien periaatteiden mukaisesti.
Hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämissuunnitelma pohjautuu hyvinvointialuestrategiaan ja siihen sisältyvän palvelustrategian linjauksiin. Pohjois-pohjanmaan järjestämissuunnitelman mukaan uudistamme palvelujen verkostoa yhteistyössä kuntien, yritysten ja järjestöjen sekä yliopistojen ja muiden oppilaitosten kanssa. Kumppanuus ja ennaltaehkäisevä työ kuntien, järjestöjen, yritysten ja muiden yhteistyötahojen kanssa on tärkeää. Tavoitteemme on, että ikäihminen pystyy elämään ja asumaan kotona toimintakykyisenä ja turvallisessa ympäristössä
Kumppanuus, osallisuus ja yhdyspinnat Järjestämissuunnitelmassa on kuvattu keskeisiä kumppaneita ja yhteistyötä heidän kanssaan. Valmisteltavana olevassa hyvinvointialueen osallisuus, vuorovaikutus ja hyvinvointi -ohjelmassa (OSUVA) määrittelemme yhteistyömallit kuntien, yritysten, järjestöjen, TE-palvelujen, oppilaitosten, KELAn ja seurakuntien kesken. Lisäksi lakisääteiset vaikuttamistoimielimet varmistavat vanhusten, vammaisten ja nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet. Vahvistamme sote-palveluissa ja yhdyspinnoilla tehtävää hyvinvoinnin edistämistä (esimerkiksi hyvät käytännöt) yhdessä asukkaiden, kuntien, muiden julkisten toimijoiden, yleishyödyllisten yhteisöjen ja yksityisten yritysten kanssa. Kehitämme ennaltaehkäisevää turvallisuustyötä pelastuspalvelujen kanssa. Tuemme järjestöavustuksin yhdistysten, säätiöiden ja toimintaryhmien osallistumista asukkaiden hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämiseen.
Kumppanuusverkostot toimivat kahdenlaisten kumppanuuspöytien kautta. Hyvinvointi- ja palveluverkostokumppanit ja ammattilaiskumppanit.
Hyvinvointi- ja palveluverkostokumppanit ovat laaja verkosto ikäihmisten tukena. Siihen kuuluvat kunnat ( kulttuuri- ja liikuntatoimi, tekninen toimi, osallisuus, vanhus- ja vammaisneuvostot, hyvinvointikoordinaattorit) seurakuntien diagoniatyö, järjestöt, vapaaehtoistoimijat, yritykset, oppilaitokset. Tämän toimijajoukon tavoitteena on jakaa tietoa toistensa osaamisesta ja palveluista. Nostaa esiin olemassa olevia hyvinvointi- ja palveluverkoston toimintaa sekä löytää puuttuvat palaset alueellisista verkostoista. Lisäksi he suunnittelevat ja tuottavat yhteistyössä alueellisia matalankynnyksen toimintoja ikäihmisille.
Toiminta lisää vuoropuhelua ja tiivistää yhteistyötä toimijoiden kesken. Palvelupolkujen ja roolien selkiytyy eri toimijoiden kesken. Jaetaan osaamista, kumppanuuskoulutukset esim. erityisryhmien kohtaamisen ja tunnistamisen osaamisen lisäämiseksi. Saavutetaan vertaistuellista arviointia eri toimijoiden välillä.
Toiminnalla saavutetaan monipuoliset hyvinvointi ja palveluverkostot ikäihmisten ja ammattilaisten työn tukena. Jonka tuloksena on Hyvinvoiva pohjoispohjalainen ikäihminen.
Toiminnan tulos;
Koordinoitu, monipuolinen ja ajantasainen hyvinvointi- ja palveluverkosto
Kumppanuusverkosto ammattilaisten työn tukena
Matalan kynnyksen toimintaa ikäihmisille
Toiminnalla saavutetaan;
•tieto tukee eri toimijoita muutosprosessissa
•nostaa esiin valmiita hyviä käytäntöjä
•lisää osallisuutta kehittämistyöhön
•lisää työkaluja varhaisen vaiheen tunnistamisessa
•kumppanuudet tuovat lisäresursseja ja palvelut monipuolistuvat
•kumppaneiden resurssit laajasti ikäihmisten tukena
• siirretään raskaampien palveluiden tarvetta
• asutaan pidempään kotona
• ikäihmisillä on tieto ja motivaatio terveellisempiin elintapoihin
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen ikäihmisiä on kutsuttu osallisuustilaisuuksiin ja kumppanuuspöytiin, joissa on kuultu mitä he tarvitsevat ja mistä olemassa olevasta he haluaisivat pitää kiinni.
Lisäksi on käyty keskusteluja puhelimitse ja sähköpostilla.
Toiminnan aikana kerätään tietoa osallistujamääristä eri toiminnoissa, josta nähdään millaiselle tiedolle ja taidoille on tarvetta.
Osallistujilta kysytään miten hyödylliseksi he kokevat tämän toiminnan, mikä on hyvää ja mikä huonoa sekä onko tämä riittävän saavutettavaa.
Alueellisia hyvinvointi- ja palveluverkostoja tulee etsiä, rakentaa ja ylläpitää. Säännölliset ja koordinoidut kokoontumiset ylläpitää tietoa olemassa olevista verkostoista ja antaa realistisen ja ajantasaisen tiedon eri toimijoista ja toiminnoista.
Verkostoista tulee koota ajantasainen digitaalinen hyvinvointi- ja palveluverkosto ammattilaisten ja asukkkaiden käyttöön, jota ammattilaiset ylläpitävät.
Hyödyntäkää jo kehitettyjä malleja ja ratkaisuja. Kokeilkaa rohkeasti uusia ideoita. Oppikaa yhdessä kokeilusta ja parantakaa ratkaisua vähitellen.
Kuvassa on kuvattu, miten kumppanuustoiminnan kehittämisen prosessi tapahtuu, jonka lopputuloksena on ajantasainen ja toimiva hyvinvointi- ja palveluverkosto asukkaan tukena.
Jakakaa kehittämistuloksia ja arviointitietoa avoimesti muiden hyödynnettäväksi. Vakiinnuttakaa uusi toimintatapa osaksi strategiaa tai organisaation toimintaa, palvelukokonaisuutta tai ketjua. Kertokaa, miten se tapahtuu ja mitä se vaatii.
** Kaikkien tähdellä merkittyjen kenttien sisällöt tulevat näkyviin toimintamallin kuvauksessa. Täytettyänne vähintään nämä kentät voitte merkitä toimintamallin valmiiksi Kuvaa ja jaa -lomakkeen lopussa olevalla toiminnolla.
Koordinoinnin onnistumiseksi tarvitaan nimetty henkilö, joka toimii yhteyshenkilönä eri organisaatioiden välillä. Tarvitaan sitoutumista kunnista, hyvinvointialueilta ja kolmannelta sektorilta.
Hankeaikana hyvinvointi- ja palveluverkostot olivat sitoutuneet ja kumppanuuspöydissä nousseiden tarpeiden ja ideoiden pohjalta lähti rakentaumaan ikäihmisille matlankynnyksen kohtaamispaikka, jossa kumppanit yhteistyössä toivat ikäihmisille tietoa, virkistysta ja hyvinvointia. Toimintaa lähdetään mallintamaan myös muille kuin hankealueelle hankkeen jälkeen. Yllättäen nousi osallistumisen " esteeksi" julkisen toimijan matlankynnyksen paikka. Ikäihmiset olivat aluksi varautuneita. Aluksi ikäihmiset ajattelivat paikan olevan ajanvarauksella tai jokin " toimintakyvyn arviointipiste" . Julkinen sektori joutuu tekemään töitä raja-aitojen ja ennakkoasenteiden kaatamiseksi ennaltaehkäisevän työn kuulumisesta myös julkiselle sektorille. Yleisesti toimintamalli koettiin toimijoiden kesken tärkeäksi ja osallisuutta lisääväksi.
Ammattilaisten kumppanuuspöydässä koettiin hyvänä, että kollekutsujuna ja vetäjänä oli joku muu kuin omasta tiimistä oleva henkilö. Keskiöön nostettiin ikäihmisten erityisryhmät ja heidän palvelupolkujen selkiyttäminen. Ammattilaisilla on tässä muutosvaiheessa tämäntyyppiselle " puheeksiottamisen " työkalulle tarvetta. Tähän tulisi organisaatoissa panostaa myös jatkossa.
Lisäksi koottiin hyvinvointi- ja palveluverkostot ammattilaisten työn tueksi. Tämä kooste siirtyy asiakas- ja palveluohjaajien käyttöön hankkeen alueelle sekä digitaalisen hyvinvointitarjottimen materiaaliksi.
VINKKI: Hyödynnä Oivalla ja ymmärrä -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
VINKKI: Hyödynnä Kuvittele ja kokeile -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
VINKKI: Hyödynnä Kuvaa ja jaa -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
Tarkistakaa vielä, että olette varmasti täyttäneet kaikki tähdillä (**) merkityt kohdat, ennen kuin merkitsette toimintamallin valmiiksi. Näiden kohtien täyttäminen takaa sen, että toimintamallista löytyvät ne tiedot, jotka edistävät mallin käyttöönottoa ja leviämistä.