Kumppanuuskoordinaattori-toimintamalli
Rakennetaan hyvnvointi ja palveluverkostoista koostuvat kumppanuuskoordinaattorin koordinoimat verkostot ammattilaisten työn ja ikäihmisten hyvinvoinnin sekä arjen tueksi. Verkostot toimivat osana ikäkeskuksen toimintaa.
Toimintamallin nimi
Rakennetaan hyvnvointi ja palveluverkostoista koostuvat kumppanuuskoordinaattorin koordinoimat verkostot ammattilaisten työn ja ikäihmisten hyvinvoinnin sekä arjen tueksi. Verkostot toimivat osana ikäkeskuksen toimintaa.
- Etsitään, löydetään ja ylläpidetään alueelliset hyvinvointi- ja palveluverkostot
- Verkostoista kutsutaan koolle hyvinvointi- ja palveluverkostokumppanit kumppanuuspöytään, jonka tavoitteena on nostaa esiin olemassa olevia ikäihmisiä tukevia toimintoja ja rakentaa yhteistyössä matalankynnyksen toimintoja ikäihmisille.
- Verkostoista kutsutaan koolle ammattilaiskumppanit, yhteisen teeman ympärille. Tavoitteena on lisätä yhteistyötä eri toimijoiden kesken, sekä lisätä ammattilaisten tietoa hyvinvointi- ja palveluverkostojen toiminnoista sekä palveluista ammattilaisten työn tueksi.
- Ikäihmisten tukena on ajantasaiset ja toimivat hyvinvointi ja palveluverkostot, riippumatta siitä missä hän asuu.
Suomalainen vanhuspolitiikka on korostanut kotona-asumisen ensisijaisuutta siinäkin tilanteessa, kun tarvitaan säännöllistä tukea ja palvelua. Kotona-asumista vahvistamaan tarvitaan toimivaa ennaltaehkäisevää ja toimintakykyä ylläpitävää toimintaa, arkikuntoutusta ja itsenäistä suoriutumista tukevia toimintamalleja.
Asiakas- ja palveluohjaus suositellaan järjestettäväksi seuraavien periaatteiden mukaisesti.
- matala kynnys - yksi kontakti käynnistää prosessin
- asiointi on helppoa
- mahdollisuus sähköiseen asiointiin
- tieto alueella toimivista palveluntuottajista sekä järjestöjen toiminnasta tulisi olla saatavilla sähköisesti kaikille, erityisesti asiakasohjaajille
- muodostaa asiakkaan palvelukokonaisuuden, johon sisältyy neuvontaa, palvelutarpeen arviointia, palvelupäätöksiä ja niiden toteutumisen seurantaa
- moni- ja muistisairaiden ja erityisesti paljon palvelua käyttävien kotona – asuvien asiakkaiden palvelukokonaisuuksien koordinaatiosta huolehditaan
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen ikäihmisiä on kutsuttu osallisuustilaisuuksiin ja kumppanuuspöytiin, joissa on kuultu mitä he tarvitsevat ja mistä olemassa olevasta he haluaisivat pitää kiinni.
Lisäksi on käyty keskusteluja puhelimitse ja sähköpostilla.
Toiminnan aikana kerätään tietoa osallistujamääristä eri toiminnoissa, josta nähdään millaiselle tiedolle ja taidoille on tarvetta.
Osallistujilta kysytään miten hyödylliseksi he kokevat tämän toiminnan, mikä on hyvää ja mikä huonoa sekä onko tämä riittävän saavutettavaa.
Koordinoinnin onnistumiseksi tarvitaan nimetty henkilö, joka toimii yhteyshenkilönä eri organisaatioiden välillä. Tarvitaan sitoutumista kunnista, hyvinvointialueilta ja kolmannelta sektorilta.
Hankeaikana hyvinvointi- ja palveluverkostot olivat sitoutuneet ja kumppanuuspöydissä nousseiden tarpeiden ja ideoiden pohjalta lähti rakentaumaan ikäihmisille matlankynnyksen kohtaamispaikka, jossa kumppanit yhteistyössä toivat ikäihmisille tietoa, virkistysta ja hyvinvointia. Toimintaa lähdetään mallintamaan myös muille kuin hankealueelle hankkeen jälkeen. Yllättäen nousi osallistumisen " esteeksi" julkisen toimijan matlankynnyksen paikka. Ikäihmiset olivat aluksi varautuneita. Aluksi ikäihmiset ajattelivat paikan olevan ajanvarauksella tai jokin " toimintakyvyn arviointipiste" . Julkinen sektori joutuu tekemään töitä raja-aitojen ja ennakkoasenteiden kaatamiseksi ennaltaehkäisevän työn kuulumisesta myös julkiselle sektorille. Yleisesti toimintamalli koettiin toimijoiden kesken tärkeäksi ja osallisuutta lisääväksi.
Ammattilaisten kumppanuuspöydässä koettiin hyvänä, että kollekutsujuna ja vetäjänä oli joku muu kuin omasta tiimistä oleva henkilö. Keskiöön nostettiin ikäihmisten erityisryhmät ja heidän palvelupolkujen selkiyttäminen. Ammattilaisilla on tässä muutosvaiheessa tämäntyyppiselle " puheeksiottamisen " työkalulle tarvetta. Tähän tulisi organisaatoissa panostaa myös jatkossa.
Lisäksi koottiin hyvinvointi- ja palveluverkostot ammattilaisten työn tueksi. Tämä kooste siirtyy asiakas- ja palveluohjaajien käyttöön hankkeen alueelle sekä digitaalisen hyvinvointitarjottimen materiaaliksi.
