Kuntouttavan päivätoiminnan palvelutuotteiden käyttöönotto, Länsi-Uudenmaan hva (RRP, P4, I1)

Toimintamallissa on luotu erilaisia päivätoiminnan palveluja vastaamaan erilaisiin asiakastarpeisiin. Uusien asiakkaiden mukaanpääsystä on tehty joustavampaa rajaamalla jaksojen kestoa.

Toimintaympäristö

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue on Suomen kolmanneksi suurin hyvinvointialue asukasmäärältään. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella 75-vuotiaiden määrä nousee vuoteen 2034 mennessä 48 % nykyisestä. Tämä tarkoittaa yli 20 000 henkilön lisäystä 75-vuotta täyttäneisiin. Ikääntyneiden toimintakyvyn turvaamiseksi tarvitaan useita erilaisia toimia.

Ikäihmisten määrä kasvaa alueella, mutta päivätoiminta ei ole lakisääteinen palvelu, joten sen budjettia ja itse palvelun tarvetta on tarkasteltava vuosittain. Epäselvyys toiminnan laajuudesta seuraavana vuonna vaikeuttaa pitkäjänteistä suunnittelua.

Lähipäivätoiminta on kallis toimintamuoto (asiakasryhmässä suuri kuljetuksen tarve, tilojen korkeat vuokrat), kun taas etäpäivätoiminta ei sovi kaikille (edellyttää itsenäistä pääsyä palveluun). Myös vieraskielisten ikäihmisten määrä on kasvussa, mutta heille ei toistaiseksi ole mitään päivätoiminnan kaltaista palvelumuotoa. 

Tarvitaan jatkuvaa palvelusuunnittelua ja tietoa asiakastarpeista. 

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Lähtötilanne: Päivätoiminnan asiakkuudet olivat jopa vuosien mittaisia ja uudet asiakkaat pääsivät mukaan hyvin hitaasti. Kaikilla oli sama palvelu, sama toimintapäivän pituus, eikä tuloksia mitattu.

Toimintaa kehitettiin vastaamaan erilaisia asiakastarpeita ja tuomaan mitattavia tuloksia esiin, sekä nopeuttamaan palveluun pääsemistä. Kehittämisessä otettiin mukaan moniammatillinen näkökulma osallistamalla fysioterapeutteja toiminnan suunnitteluun ja asiakashankintaan.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Asiakkailla on erilaisia kuntoutumistarpeita, joten yksi malli ei käy kaikille, eikä yksi ohjaajaryhmä (lähihoitajat) välttämättä havaitse kaikkia tarpeita, eikä osaa vastata niihin. Organisaatiolla oli tarve tuoda enemmän tasa-arvoa asiakkaaksi pääsyyn, sekä saada tuloksia näkyvään ja mitattavaan muotoon. 
 

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Mukana oli projektipäällikkö (Mirja Riihinen), kotihoidon palveluyksikköpäälliköt, päivätoiminnan aluevastaavat ja muut esihenkilöt, sekä päivätoiminnan työntekijät koko Länsi-Uudenmaan alueella. Lisäksi projektilla oli ohjausryhmä ja kumppanihenkilö etäpäivätoiminnan kehittämisessä. Kaikilla oli yhteinen näkemys projektin hyödyllisyydestä ja mielenkiintoa pidettiin yllä säännöllisillä etä- ja lähitapaamisilla, sekä yhteisellä kehittämispäivällä. Esihenkilöiden vastuulla oli päivätoiminnan henkilöstön saaminen kaikkialla yhtälailla mukaan, joka onnistui hyvin. Ainoastaan henkilöstön halukkuudessa ohjata etäpäivätoimintaa tuli selkeää hajontaa.
 

Tavoiteltu muutos
  1. Asiakkaan toimintakyky paranee mitattavasti
  2. Asiakas pääsee palvelun piiriin nopeammin kuin ennen
  3. Asiakas saa oikeanlaista palvelua.
     
Muutoksen mittaaminen

Sovitut yhteiset mittarit jakson alussa ja lopussa (5 kertaa tuolilta ylösnousu ja itsearvioitu mieliala DRSSR). Vähemmän jatkopäätöksiä, eli asiakkaan paikka vapautuu seuraavalle, kun jakso päättyy.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kohderyhmä on kotona asuva iäkäs, jonka kotikuntoisuus on vaarassa etenkin fyysisen toimintakyvyn suhteen tai iäkäs, jolla kotihoidon tuntimäärä uhkaa kasvaa fyysisten toimintakyvyn rajoitteiden seurauksena ja jolla on riittävä kognitio tavoitteelliseen treenaamiseen, sekä motivaatio tehdä niin. 
 

Muiden kehittämien ratkaisujen hyödyntäminen

Jatketaan Tulevaisuuden kotona asumista tukevat palvelut iäkkäille -hankkeessa (lyh. TKA-hanke) aloitettua kuntouttavan päivätoiminnan kehittämistä: https://innokyla.fi/fi/toimintamalli/kuntouttava-paivatoiminta

Ratkaisun perusidea

Kuntouttava päivätoiminta on ikääntyneille kohdennettua ryhmätoimintaa, jossa vastataan monipuolisesti erilaisiin toimintakyvyn haasteisiin.​ Ryhmätoiminta on tavoitteellista ja sen tuloksia mitataan. Kyseessä on määräaikainen jakso, jolla varmistetaan palvelun saatavuus laajemmalle joukolle. Palvelun piiriin ohjaudutaan arvioinnin kautta, jolloin asiakkaat ohjautuvat heille sopivimpaan ryhmään.​

Kuntouttavaan päivätoimintaan kuuluu kolme palvelutuotetta: Etäpäivätoiminta, kuntouttava osa-päivätoiminta ja kokopäivätoiminta.

Toimintamalli kuvaa ja kertoo, että ikäihmisetkin voivat saavuttaa fyysisellä harjoittelulla hyvin tuloksia, kun liikuntaohjelma on fysioterapeutin tai liikunnanohjaajan tekemä, harjoittelua on riittävän usein ja se on nousujohteista.