Kuntouttavan työtoiminnan palvelukuvaus ja palvelupolku - Meijän kyvyt käyttöön -hanke
Toimintamallissa tuodaan esiin kuntouttavan työtoiminnan palvelukuvaus ja palvelupolku. Toimintamallissa kuvataan yleisesti kuntouttavan työtoiminnan sisältöjä, kohderyhmää, palvelun järjestäjä ja yhteistyötä eri organisaatioiden välillä sekä ketkä palvelua voivat tuottaa.
Pitkäaikaistyöttömät ja osatyökykyiset ovat monesti hankalimmassa asemassa työllistymisen suhteen. He saattavat tippua työllistymiseen tähtäävistä palveluista tai jumiutua työllistymiseen tähtäävälle palvelupolulle, eikä heille välttämättä löydy oikeita tai parhaita väyliä työllistymiseen. Tällä toimintamallilla, jossa tullaan kuvaamaan kuntouttavan työtoiminnan palvelua ja palvelupolkua, pyritään vastaamaan osaltaan tähän haasteeseen selkeyttämällä palvelupolkuja sekä yhdyspintoja eri palveluntuottajien välillä.
Palvelukuvauksesta pyritään tekemään sellainen, että se helpottaa, selkeyttää ja yhtenäistää ammattilaisten työskentelyä ja toimii välineenä esimerkiksi uusien työntekijöiden perehdyttämisessä. Asiakkaalla ja työkyvyn tuen tiimin verkoston ammattilaisilla on palvelukuvauksen pohjalta mahdollisuus saada parempi kuva kuntouttavaan työtoimintaan johtavasta prosessista, kuntouttavan työtoiminnan prosessista, eri palveluiden yhdistymisestä kuntouttavaan työtoimintaan sekä kuntouttavan työtoiminnan tavoitteista. Kuntouttavan työtoiminnan palvelupolkukuvauksesta nähdään selkeästi eri palvelujen vastuut asiakkaan palvelupolkuun ja avataan asiakasohjausta eri palvelujen välillä.
Toimintaa ohjaa laki kuntouttavasta työtoiminasta (198/2001).
Palvelukuvaus ja palvelupolkumallinnus tuotetaan osana kansalliseen Työkykyohjelmaan osallistuvan Meijän kyvyt käyttöön -hankkeen kokonaisuutta. Hanketta rahoittaa sosiaali- ja terveysministeriö ja sen ohjauksesta vastaa Terveyden ja hyvinvoinninlaitos.
Hankkeen tavoitteena on mallintaa työkyvyn tuen tiimiä ja tätä kautta helpottaa asiakkaiden palveluiden yhdistämistä ja eri organisaatioiden yhteistyötä osatyökyisten työllistymisen edistämisessä. Tämän lisäksi tavoitteena on selkeyttää sosiaalihuollon työllistymistä tukevia palveluita ja tuetun työllistymisen menetelmiä ja ottaa käyttöön tuetun työllistymisen työhönvalmennuksen laatukriteereihin perustuvaa työhönvalmennusta. Asiakasosallisuus on vahvasti mukana hankkeen kehittämistyössä, minkä lisäksi hankkeessa kehitetään asiakasvastaavamallia, joka helpottaa asiakkaan liikkumista palvelukokonaisuudessa ja tukee asiakasta palveluiden yhdistämisessä.
Työkykyohjelma on osa pääministeri Marinin hallituksen työllisyystoimenpiteitä ja yhdistyy vahvasti muun muassa sosiaali- ja terveysministeriön Tulevaisuuden Sote-keskus -ohjelmaan sekä työ- ja elinkeinoministeriön toimenpiteisiin muun muassa työllisyyden kuntakokeilujen kautta.
Kuva
Kuva
Kehittäjäjoukko muodostuu hankkeen pilottikuntien (Hankasalmi, Keuruu, Laukaa ja Viitasaari) ja verkoston kuntouttava työtoiminnan parissa työskentelevistä ammattilaisista, joille viestitään aktiivisesti, osallistetaan ja kuullaan heitä kehittämisen eri vaiheissa. Pilottikuntien ammattilaisten säännöllinen ja suunnitelmallinen osallistaminen kehitystyön eri vaiheissa nähdään avaimena sitouttamaan kunnat palvelukuvauksen sisältöihin.
Palvelukuvauksella helpotetaan kuntouttavaa työtoimintaa järjestävän tahon työskentelyä yhtenäistämällä palveluiden sisältöjä alueellisesti. Yhtenäistäminen helpottaa myös työkyvyn tuen tiimin verkoston ammattilaisten työskentelyä palvelukuvauksen lisätessä verkoston ammattilaisten palvelutuntemusta alueellisesti yhtenäisestä palvelusta. Tämän lisäksi toimintamallilla pyritään varmistamaan asiakkaan oikeus laadukkaaseen ja tasapuoliseen palveluun asuinpaikasta riippumatta ja tätä kautta lisäämään pitkäaikaistyöttömien ja osatyökykyisten työllistymistä. Toimintamalli edistää tavoitetta yhdessä muiden hankekokonaisuuden toimintamallien kanssa.
Tavoitteiden toteutumista ja laatua voidaan mitata jalkautuksen jälkeen ammattilaisille toteutetuin haastatteluin ja kyselyin. Hanke itsessään kehittää toimintamalleja ympäristöön, jossa tuloksien mittaaminen lyhyellä aikavälillä on haastavaa. Erityisesti tuloksellisen vaikuttavuuden mittaaminen on haastavaa, mutta sitä voidaan kuitenkin mitata. Kuitenkin voi olla tarkoituksenmukaista mitata palvelukuvauksien tuomaa muutosta kokonaisuutena.
Hankkeen aikana on mahdollista saada tietoa palvelun sujuvuudesta ja laadusta. Tärkeää on huomioida, miten kuntouttavan työtoiminnan palvelukuvaus on yhdessä muiden hankkeessa toteutettujen palvelukuvausten ja toimenpiteiden kanssa helpottanut ammattilaisten työskentelyä ja edistänyt asiakkaiden työllistymistä. Muutoksen mittaamista kuntouttavan työtoiminnan palvelukuvauksen kohdalla voitaisiin toteuttaa muun muassa seuraavien kysymyksien pohjalta:
Kuntouttavaa työtoimintaa järjestävä taho:
- Onko kuntouttavan työtoiminnan palvelukuvaus helpottanut palvelukokonaisuuksien suunnittelua ja asiakasohjausta?
- Onko kuntouttavan työtoiminnan palvelukuvaus lisännyt työkyvyn tuen tiimin ammattilaisten palvelutuntemusta ja helpottanut verkostotyöskentelyä?
- Onko asiakasprosessit tehostuneet ja/tai helpottuneet kuntouttavan työtoiminnan palvelukuvauksen luomisen jälkeen?
- Onko kuntouttavan työtoiminnan palvelukuvauksen käyttöönoton jälkeen tapahtunut muutosta palvelun laadussa?
- Onko kuntouttavan työtoiminnasta ohjauduttu aiempaa paremmin avoimille työmarkkinoille?
Työkyvyn tuen tiimin verkosto ammattilaiset:
- Onko kuntouttavan työtoiminnan palvelukuvaus lisännyt tuntemustasi palvelusta?
- Onko kuntouttavan työtoiminnan palvelukuvaus helpottanut työkyvyn tuen palvelukokonaisuuksien laatimista?
- Onko kuntouttavan työtoiminnan palvelukuvaus yhtenäistänyt palveluja eri alueiden välillä?
- Onko kuntouttavan työtoiminnan palvelukuvauksen käyttöönoton jälkeen tapahtunut muutosta palvelun laadussa?
- Onko kuntouttavasta työtoiminnasta ohjauduttu aiempaa paremmin avoimille työmarkkinoille?
Yhteistä alueellista palvelukuvausta lähdetään kehittämään THL:n ennalta määrittämien kysymysten pohjalta. Kysymyksiä on käytetty haastattelun pohjana ja se suoritetaan hankkeen pilottikunnissa toimiville ammattilaisille. Haastattelun, pilottikuntien palavereissa nousseiden huomioiden ja lainsäädännön pohjalta lähdetään muodostamaan palvelukuvausta kuntouttavasta työtoiminnasta.
Palvelukuvauksen luonnoksen valmistuttua lähetetään se pilottikuntien ammattilaisille, joiden on mahdollista kommentoida luonnosta sekä esittää siihen tarkennuksia peilaten palvelunkuvausta kuntouttavan työtoiminnan järjestämiseen omassa kunnassa. Näin varmistetaan, että pilotoinnissa mukana olevat kunnat ja niiden työntekijät ovat päässeet vaikuttamaan palvelukuvauksen sisältöön, tuntevat sen omakseen ja voivat käyttää sitä omana palvelukuvauksenaan.
Pilottikuntien jälkeen palvelukuvausta tarjotaan muiden hankkeessa mukana olevien Keski-Suomen kuntien käyttöön. Myös tässä vaiheessa kunnilla on mahdollisuus esittää kommentteja tai tarkennuksia kuntouttavan työtoiminnan palvelukuvauksen sisältöön. Viimeisten kommenttien jälkeen palvelukuvaus viimeistellään tekstin sisällön ja palvelupolku kuvauksen visuaalisen ilmeen osalta.
Kehittämistyön kohderyhmänä on työkyvyn tuenpiirissä toimivat ammattilaiset, joiden kautta työn tulokset välittyvät osatyökykyisiin ja pitkäaikaistyöttömiin. Asiakasymmärrystä on kehitetty pilottikuntien kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä vastaavien ammattilaisten kanssa järjestetyissä palavereissa, minkä lisäksi aiheeseen on pureuduttu tarkemmin haastattelun pohjalta sekä kommenttipyyntöjen kautta. Asiakasymmärrys on lisääntynyt myös yhteisessä Työkyvyn tuen -koulutuksessa, jossa osallistujina on ollut pilottikuntien ja verkostojen ammattilaisia.
Asiakasymmärrystä muodostettaessa on tullut ilmi ammattilaisten asiakasryhmän moninaisuus, kuntien erilaiset painotukset kuntouttavaa työtoimintaa järjestämisessä ja verkostot sekä verkoston toimijoiden rooli kuntouttavan työtoiminnan ympärillä. Lisäksi toimintaa ohjaa laki kuntouttavasta työtoiminnasta, joka on otettava tarkasti huomioon asiakasymmärrystä muodostettaessa.
Kunnat järjestävät jokainen tahollaan kuntouttavaa työtoimintaa. Meijän kyvyt käyttöön -hankkeessa tuotettava palvelukuvaus luo toiminnalle yhteisen kehyksen, joka muodostetaan pilottikuntien toiminnan pohjalta. Näin mahdollistetaan kuntien erityisyyksien toteutuminen ja hyvien käytäntöjen esiin nostaminen ja samalla asetetaan raamit, minkä sisään toiminta asettuu.
Palvelukuvausta tuotetaan loppukevään 2021 aikana kuntouttavasta työtoiminnasta vastaavan ammattilaisen haastattelun pohjalta muiden hankkeen toimenpiteiden lomassa. Luonnos lähetetään pilottikuntien ammattilaisille kommentoitavaksi ja kuullaan verkostoja. Kesän 2021 alussa palvelukuvaus viimeistellään kommenttien pohjalta pilottikuntien ammattilaisten vuoropuhelussa, jonka jälkeen ensimmäinen versio on valmis ja pilottikunnat voivat ottaa palvelukuvauksen käyttöön omassa toiminnassaan. Tämän jälkeen palvelukuvaukseen on vielä mahdollisuus tehdä muutoksia ja muita hankkeessa mukana olevia kuntia kannustetaan ottamaan palvelukuvaus käyttöön. Tavoitteena on, että Keski-Suomen kunnat käyttävät hankkeen päättyessä yhteistä palvelukuvausta, joka helpottaa alueellista verkostotyöskentelyä ja varmistaa tasapuolisen palvelun kuntouttavan työtoiminnan asiakkaille.
Kuva
Kuva
Kokeiluvaiheen tavoitteena on sitouttaa pilottikunnat kokemaan palvelukuvaus omakseen, jonka jälkeen palvelukuvausta on helpompi lähteä viemään muihin hankkeessa mukana oleviin kuntiin.
Kunnilla on palvelun järjestämiseen erilaisia painotuksia ja käytäntöjä. Palvelukuvaus tulee muodostaa niin, että se antaa tilaa kuntien toteuttaa palvelua omista lähtökohdistaan, samalla luoden kehyksen, johon tähdätä ja minkä sisällä pysyä. Myös työllistymistä vahvistavia hyviä käytänteitä ja ajatuksia on tärkeä nostaa esiin ja näin levittää niitä koko Keski-Suomen alueelle.