Kuntouttavan työtoiminnan palvelukuvaus ja palvelupolku - Meijän kyvyt käyttöön -hanke

Toimintamallissa tuodaan esiin kuntouttavan työtoiminnan palvelukuvaus ja palvelupolku. Toimintamallissa kuvataan yleisesti kuntouttavan työtoiminnan sisältöjä, kohderyhmää, palvelun järjestäjä ja yhteistyötä eri organisaatioiden välillä sekä ketkä palvelua voivat tuottaa. 

Toimintamallin nimi
Kuntouttavan työtoiminnan palvelukuvaus ja palvelupolku - Meijän kyvyt käyttöön -hanke
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Toimintamallissa tuodaan esiin kuntouttavan työtoiminnan palvelukuvaus ja palvelupolku. Toimintamallissa kuvataan yleisesti kuntouttavan työtoiminnan sisältöjä, kohderyhmää, palvelun järjestäjä ja yhteistyötä eri organisaatioiden välillä sekä ketkä palvelua voivat tuottaa. 

Toteutuspaikka
Keski-Suomen sosiaali- ja työllisyyspalvelut
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Keski-Suomi
Toimintamallin rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)
Toimintamallin kokonaisuus
Liitteet ja linkit

Luotu

25.03.2021

Viimeksi muokattu

30.11.2022
Ratkaisun perusidea

Kuntouttavan työtoiminnan palvelukuvaus muodostaa raamit, minkä sisällä kunnissa palvelua järjestetään ja jakaa hyviä käytänteitä alueellisesti. Työkyvyn tuen tiimin verkostoammattilaiset pystyvät palvelukuvauksen avulla näkemään millaista toiminta on alueellisesti ja tätä kautta tiimeissä pystytään muodostamaan parempia palvelukokonaisuuksia. Toimivampien palvelukokonaisuuksien kautta osatyökykyisille ja pitkäaikaistyöttömille on mahdollista järjestää laadukkaampaa palvelua ja näin entistä useamman asiakkaan olisi mahdollisuus työllistyä avoimille työmarkkinoille.

Kuntouttavan työtoiminnan palvelukuvauksen pohjalta on luotu visuaalinen ja interaktiivinen palvelupolkukuvaus. Kuvaus havainnollistaa asiakkaan palvelupolkua vaiheittain kuntouttavaan työtoimintaan ja siitä eteenpäin sekä eri toimijoita ja toimijoiden roolia kuntouttavan työtoiminnan palvelupolulla. Palvelupolkukuvausta voidaan hyödyntää asiakastyössä sekä työkyvyn tuen parissa toimivien ammattilaisten perehtymisessä kuntouttavaan työtoimintaan ja siihen liittyvään verkostotyöhön. 

Toimintaympäristö

Pitkäaikaistyöttömät ja osatyökykyiset ovat monesti hankalimmassa asemassa työllistymisen suhteen. He saattavat tippua työllistymiseen tähtäävistä palveluista tai jumiutua työllistymiseen tähtäävälle palvelupolulle, eikä heille välttämättä löydy oikeita tai parhaita väyliä työllistymiseen. Tällä toimintamallilla, jossa tullaan kuvaamaan kuntouttavan työtoiminnan palvelua ja palvelupolkua, pyritään vastaamaan osaltaan tähän haasteeseen selkeyttämällä palvelupolkuja sekä yhdyspintoja eri palveluntuottajien välillä.

Palvelukuvauksesta pyritään tekemään sellainen, että se helpottaa, selkeyttää ja yhtenäistää ammattilaisten työskentelyä ja toimii välineenä esimerkiksi uusien työntekijöiden perehdyttämisessä. Asiakkaalla ja työkyvyn tuen tiimin verkoston ammattilaisilla on palvelukuvauksen pohjalta mahdollisuus saada parempi kuva kuntouttavaan työtoimintaan johtavasta prosessista, kuntouttavan työtoiminnan prosessista, eri palveluiden yhdistymisestä kuntouttavaan työtoimintaan sekä kuntouttavan työtoiminnan tavoitteista. Kuntouttavan työtoiminnan palvelupolkukuvauksesta nähdään selkeästi eri palvelujen vastuut asiakkaan palvelupolkuun ja avataan asiakasohjausta eri palvelujen välillä. 

Toimintaa ohjaa laki kuntouttavasta työtoiminasta (198/2001).

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kehittämistyön kohderyhmänä on työkyvyn tuenpiirissä toimivat ammattilaiset, joiden kautta työn tulokset välittyvät osatyökykyisiin ja pitkäaikaistyöttömiin. Asiakasymmärrystä on kehitetty pilottikuntien kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä vastaavien ammattilaisten kanssa järjestetyissä palavereissa, minkä lisäksi aiheeseen on pureuduttu tarkemmin haastattelun pohjalta sekä kommenttipyyntöjen kautta. Asiakasymmärrys on lisääntynyt myös yhteisessä Työkyvyn tuen -koulutuksessa, jossa osallistujina on ollut pilottikuntien ja verkostojen ammattilaisia.

Asiakasymmärrystä muodostettaessa on tullut ilmi ammattilaisten asiakasryhmän moninaisuus, kuntien erilaiset painotukset kuntouttavaa työtoimintaa järjestämisessä ja verkostot sekä verkoston toimijoiden rooli kuntouttavan työtoiminnan ympärillä. Lisäksi toimintaa ohjaa laki kuntouttavasta työtoiminnasta, joka on otettava tarkasti huomioon asiakasymmärrystä muodostettaessa. 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Tavoiteltuun tulokseen pääsemisen edellytyksenä on kuntien sitoutuminen toimintamallissa kehitettävän palvelukuvauksen käyttöönottoon. Kunnat järjestävät tahoillaan kuntouttavaa työtoimintaa ja järjestämisvastuussa olevien ammattilaisten tehtäväksi jää peilata kunnassa järjestettävää työtoimintaa palvelukuvaukseen siitä kulmasta, asettuuko järjestetty toiminta palvelukuvauksen raameihin. 

Kuntouttavan työtoiminnan järjestämiseen käytettävät resurssit kunnissa vaikuttavat olevan sellaiset, ettei niihin ole tarpeen tehdä muutoksia. Kehittämistyössä oleelliseksi muodostuu kuntien sitouttaminen palvelukuvauksen käyttöönottoon. Tätä on viety eteenpäin sitouttamalla pilottikunnat osallistamalla ammattilaisia kehittämistyöhön. Palvelukuvausta vietäessä muihin kuntiin on pystyttävä perustelemaan kunnille riittävän hyvin, miksi yhtenäinen palvelukuvaus on tarpeellinen ja tarjottava kunnille mahdollisuutta tuoda siihen tarvittavia lisäyksiä. 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Kuntouttavan työtoiminnan palvelupolku pohjana hyvinvointialueen valmistelussa

Alkuvuodesta 2022 hankkeen työntekijöitä kutsuttiin hyvinvointialueen sosiaalipalveluina tuotettavia työllistymistä tukevia palveluja valmistelevaan Työllisyydenhoidon työryhmään. Ryhmän toimeksiantona oli yhdenmukaistaa kuntouttavaa työtoimintaa ja työllistymistä edistävää monialaista yhteistoimintaa (TYP) tulevalle hyvinvointialueelle. Ryhmän käyttöön tarjottiin hankkeessa tehtyä Kuntouttavan työtoiminnan palvelupolkua ja -kuvausta, jonka pohjalta lähdettiin työstämään ammattilaisista ja hankehenkilöstöstä koostuvassa pienryhmässä tiivistettyä kuvausta hyvinvointialueen päättäjille.

Hankehenkilöstö osallistui aktiivisesti työskentelyyn ja toteutti myös kuntouttavan työtoiminnan matkakorvauksiin ja ei lakisääteisiin etuuksiin liittyvän kyselyn, jossa kerättiin tietoa em. aiheista koko tulevalta hyvinvointialueelta. Hankehenkilöstöä osallistui Työllisyydenhoidon työryhmän tapaamisiin hankkeen loppuun asti.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Kuntouttavaa työtoimintaa ohjaa laki, jonka pohjalta toimintaa on järjestettävä ja laki on syytä tuntea tarkasti palvelua toteutettaessa. Palvelukuvausta muodostettaessa pilottikuntien ammattilaiset nostivat esiin keinoja, joiden uskoivat vievän kuntouttavan työtoiminnan asiakkaita aiempaa paremmin työelämään. Näitä olivat muun muassa kuntouttavan työtoiminnan opinnollistaminen, erilaiset osakokonaisuudet ja seinätön työpajatoiminta.

Haasteena nähtiin asiakkaiden kokevan kuntouttavan työtoiminnan tarjoavan riittävän taloudellisen toimeentulon ja olevan toiminnan olevan niin mielekästä, että asiakkaat eivät näistä syistä halua siirtyä palvelusta kohti avoimia työmarkkinoita. Haasteeseen voisi lähteä vastaamaan luomalla asiakkaille positiivisia kokemuksia työelämästä edellisessä kappaleessa mainittujen keinojen avulla.