Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Palvelukuvaus ja palvelupolkumallinnus tuotetaan osana kansalliseen Työkykyohjelmaan osallistuvan Meijän kyvyt käyttöön -hankkeen kokonaisuutta. Hanketta rahoittaa sosiaali- ja terveysministeriö ja sen ohjauksesta vastaa Terveyden ja hyvinvoinninlaitos.
Hankkeen tavoitteena on mallintaa työkyvyn tuen tiimiä ja tätä kautta helpottaa asiakkaiden palveluiden yhdistämistä ja eri organisaatioiden yhteistyötä osatyökyisten työllistymisen edistämisessä. Tämän lisäksi tavoitteena on selkeyttää sosiaalihuollon työllistymistä tukevia palveluita ja tuetun työllistymisen menetelmiä ja ottaa käyttöön tuetun työllistymisen työhönvalmennuksen laatukriteereihin perustuvaa työhönvalmennusta. Asiakasosallisuus on vahvasti mukana hankkeen kehittämistyössä, minkä lisäksi hankkeessa kehitetään asiakasvastaavamallia, joka helpottaa asiakkaan liikkumista palvelukokonaisuudessa ja tukee asiakasta palveluiden yhdistämisessä.
Työkykyohjelma on osa pääministeri Marinin hallituksen työllisyystoimenpiteitä ja yhdistyy vahvasti muun muassa sosiaali- ja terveysministeriön Tulevaisuuden Sote-keskus -ohjelmaan sekä työ- ja elinkeinoministeriön toimenpiteisiin muun muassa työllisyyden kuntakokeilujen kautta.
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Pitkäaikaistyöttömät ja osatyökykyiset ovat monesti hankalimmassa asemassa työllistymisen suhteen. He saattavat tippua työllistymiseen tähtäävistä palveluista tai jumiutua työllistymiseen tähtäävälle palvelupolulle, eikä heille välttämättä löydy oikeita tai parhaita väyliä työllistymiseen. Tällä toimintamallilla, jossa tullaan kuvaamaan kuntouttavan työtoiminnan palvelua ja palvelupolkua, pyritään vastaamaan osaltaan tähän haasteeseen selkeyttämällä palvelupolkuja sekä yhdyspintoja eri palveluntuottajien välillä.
Palvelukuvauksesta pyritään tekemään sellainen, että se helpottaa, selkeyttää ja yhtenäistää ammattilaisten työskentelyä ja toimii välineenä esimerkiksi uusien työntekijöiden perehdyttämisessä. Asiakkaalla ja työkyvyn tuen tiimin verkoston ammattilaisilla on palvelukuvauksen pohjalta mahdollisuus saada parempi kuva kuntouttavaan työtoimintaan johtavasta prosessista, kuntouttavan työtoiminnan prosessista, eri palveluiden yhdistymisestä kuntouttavaan työtoimintaan sekä kuntouttavan työtoiminnan tavoitteista. Kuntouttavan työtoiminnan palvelupolkukuvauksesta nähdään selkeästi eri palvelujen vastuut asiakkaan palvelupolkuun ja avataan asiakasohjausta eri palvelujen välillä.
Toimintaa ohjaa laki kuntouttavasta työtoiminasta (198/2001).
Toimintamallissa luotavan palvelukuvauksen pohjalta kuntouttavaa työtoimintaa voidaan yhtenäistää Keski-Suomen alueella. Palvelukuvaus havainnollistaa kuntouttavan työtoiminnan prosessia asiakkaalle ja auttaa osaltaan varmistamaan tasapuolisen ja laadukkaan palvelun toteutumisen paikkakunnasta riippumatta. Ammattilaisten on mahdollista tukeutua yhtenäiseen palvelupolkuun ja käyttää sitä työkaluna asiakastyössä ja uusien työntekijöiden perehdyttämisessä. Isommassa kuvassa selkeä ja yhtenäinen kuntouttavan työtoiminnan palvelukuvaus ja palvelupolku edesauttaa parempien palvelukokonaisuuksien luomista ja sitä kautta lisää pitkäaikaistyöttömien ja osatyökykyisten työllisyyttä.
Kehittämistyön kohderyhmänä on työkyvyn tuenpiirissä toimivat ammattilaiset, joiden kautta työn tulokset välittyvät osatyökykyisiin ja pitkäaikaistyöttömiin. Asiakasymmärrystä on kehitetty pilottikuntien kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä vastaavien ammattilaisten kanssa järjestetyissä palavereissa, minkä lisäksi aiheeseen on pureuduttu tarkemmin haastattelun pohjalta sekä kommenttipyyntöjen kautta. Asiakasymmärrys on lisääntynyt myös yhteisessä Työkyvyn tuen -koulutuksessa, jossa osallistujina on ollut pilottikuntien ja verkostojen ammattilaisia.
Asiakasymmärrystä muodostettaessa on tullut ilmi ammattilaisten asiakasryhmän moninaisuus, kuntien erilaiset painotukset kuntouttavaa työtoimintaa järjestämisessä ja verkostot sekä verkoston toimijoiden rooli kuntouttavan työtoiminnan ympärillä. Lisäksi toimintaa ohjaa laki kuntouttavasta työtoiminnasta, joka on otettava tarkasti huomioon asiakasymmärrystä muodostettaessa.
Toimintamallille asetetut tavoitteet
Palvelukuvauksella helpotetaan kuntouttavaa työtoimintaa järjestävän tahon työskentelyä yhtenäistämällä palveluiden sisältöjä alueellisesti. Yhtenäistäminen helpottaa myös työkyvyn tuen tiimin verkoston ammattilaisten työskentelyä palvelukuvauksen lisätessä verkoston ammattilaisten palvelutuntemusta alueellisesti yhtenäisestä palvelusta. Tämän lisäksi toimintamallilla pyritään varmistamaan asiakkaan oikeus laadukkaaseen ja tasapuoliseen palveluun asuinpaikasta riippumatta ja tätä kautta lisäämään pitkäaikaistyöttömien ja osatyökykyisten työllistymistä. Toimintamalli edistää tavoitetta yhdessä muiden hankekokonaisuuden toimintamallien kanssa.
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin
Tavoitteiden toteutumista ja laatua voidaan mitata jalkautuksen jälkeen ammattilaisille toteutetuin haastatteluin ja kyselyin. Hanke itsessään kehittää toimintamalleja ympäristöön, jossa tuloksien mittaaminen lyhyellä aikavälillä on haastavaa. Erityisesti tuloksellisen vaikuttavuuden mittaaminen on haastavaa, mutta sitä voidaan kuitenkin mitata. Kuitenkin voi olla tarkoituksenmukaista mitata palvelukuvauksien tuomaa muutosta kokonaisuutena.
Hankkeen aikana on mahdollista saada tietoa palvelun sujuvuudesta ja laadusta. Tärkeää on huomioida, miten kuntouttavan työtoiminnan palvelukuvaus on yhdessä muiden hankkeessa toteutettujen palvelukuvausten ja toimenpiteiden kanssa helpottanut ammattilaisten työskentelyä ja edistänyt asiakkaiden työllistymistä. Muutoksen mittaamista kuntouttavan työtoiminnan palvelukuvauksen kohdalla voitaisiin toteuttaa muun muassa seuraavien kysymyksien pohjalta:
Kuntouttavaa työtoimintaa järjestävä taho:
- Onko kuntouttavan työtoiminnan palvelukuvaus helpottanut palvelukokonaisuuksien suunnittelua ja asiakasohjausta?
- Onko kuntouttavan työtoiminnan palvelukuvaus lisännyt työkyvyn tuen tiimin ammattilaisten palvelutuntemusta ja helpottanut verkostotyöskentelyä?
- Onko asiakasprosessit tehostuneet ja/tai helpottuneet kuntouttavan työtoiminnan palvelukuvauksen luomisen jälkeen?
- Onko kuntouttavan työtoiminnan palvelukuvauksen käyttöönoton jälkeen tapahtunut muutosta palvelun laadussa?
- Onko kuntouttavan työtoiminnasta ohjauduttu aiempaa paremmin avoimille työmarkkinoille?
Työkyvyn tuen tiimin verkosto ammattilaiset:
- Onko kuntouttavan työtoiminnan palvelukuvaus lisännyt tuntemustasi palvelusta?
- Onko kuntouttavan työtoiminnan palvelukuvaus helpottanut työkyvyn tuen palvelukokonaisuuksien laatimista?
- Onko kuntouttavan työtoiminnan palvelukuvaus yhtenäistänyt palveluja eri alueiden välillä?
- Onko kuntouttavan työtoiminnan palvelukuvauksen käyttöönoton jälkeen tapahtunut muutosta palvelun laadussa?
- Onko kuntouttavasta työtoiminnasta ohjauduttu aiempaa paremmin avoimille työmarkkinoille?
Toimintamallin keskeiset edellytykset
Tavoiteltuun tulokseen pääsemisen edellytyksenä on kuntien sitoutuminen toimintamallissa kehitettävän palvelukuvauksen käyttöönottoon. Kunnat järjestävät tahoillaan kuntouttavaa työtoimintaa ja järjestämisvastuussa olevien ammattilaisten tehtäväksi jää peilata kunnassa järjestettävää työtoimintaa palvelukuvaukseen siitä kulmasta, asettuuko järjestetty toiminta palvelukuvauksen raameihin.
Kuntouttavan työtoiminnan järjestämiseen käytettävät resurssit kunnissa vaikuttavat olevan sellaiset, ettei niihin ole tarpeen tehdä muutoksia. Kehittämistyössä oleelliseksi muodostuu kuntien sitouttaminen palvelukuvauksen käyttöönottoon. Tätä on viety eteenpäin sitouttamalla pilottikunnat osallistamalla ammattilaisia kehittämistyöhön. Palvelukuvausta vietäessä muihin kuntiin on pystyttävä perustelemaan kunnille riittävän hyvin, miksi yhtenäinen palvelukuvaus on tarpeellinen ja tarjottava kunnille mahdollisuutta tuoda siihen tarvittavia lisäyksiä.
