Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Kuntoutumisen tuen toimintamalli sisäilmasta oireilevien työ- ja toimintakyvyn tukemiseen

Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Sisäilmasta oireilevien työikäisten työ- ja toimintakyvyn vahvistaminen kohdennettujen neuvonta- ja ohjauspalveluiden avulla. 

Toimintaympäristö

Sisäilmatilanteet voivat usein olla pitkittyneitä ja epäselviä. Sisäilmasta oireilu voi vaikuttaa terveyden lisäksi muuhun hyvinvointiin kuten taloudelliseen tilanteeseen ja sosiaalisiin suhteisiin. Sisäilmasta oireiluun vaikuttavat monet erilaiset tekijät. Oireilun moninaisuus tuottaa haasteita sekä oireileville että heitä kohtaaville sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille. Myös kohdennettujen palvelujen puute hankaloittaa kokemustiedon mukaan tuen saamista.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Hankkeessa kerättiin taustaymmärrystä tarvekartoituksen avulla. Tarvekartoitukseen pyrittiin keräämään kokemuksia ja tietoa mahdollisimman monipuolisesti eri lähteistä sekä aiemmista ammattilaisten ja oireilevien kokemuksista kehittämistyön pohjaksi. 

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Hankkeessa hyödynnettiin yhteiskehittämistä, jossa sisäilmasta oireilevat kehittivät heille suunnattua kuntoutumisen tukea osallistuessaan hankkeen toimintaan. Ammattilaisille järjestettiin työpajoja sisäilmasta oireilevien kokemusten pohjalta. 

Hankkeen toiminta järjestettiin etänä, jolloin myös yhteiskehittämisessä käytetyt välineet olivat erilaisia digivälineitä ja sovelluksia. Microsoft Teams-sovellusta käytettiin kokoontumisalustana, muita välineitä olivat mm. Jamboard-toiminto (Google) ja Padlet-alusta. Toimintaan osallistuneilla oli käytössään etävalmennusalusta Movendos mCoach, jossa käytiin kirjoitettuja keskusteluja ryhmän kesken. 

Tavoiteltu muutos

Sisäilmasta oireilevien työ- ja toimintakyvyn kohentuminen ja työelämäsuhteen selkiytyminen.

Toteutussuunnitelma

Hankkeen tarjoaman ja kehittämän kuntoutuksen lähtökohtana on dialoginen asiantuntijuus. Asiakas on oman elämänsä ja arkensa asiantuntija, ja ammattilainen oman alansa asiantuntija. Kuntoutusprosessi tähtää näiden kahden asiantuntijan välisessä vuorovaikutuksessa muodostuvaan tavoitteelliseen muutossuunnitelmaan ja sen toteuttamiseen. Keskeisenä tavoitteena jokaisessa kohtaamisessa on kokemus kuulluksi ja kunnioitetuksi tulemisesta. Asiantuntijan tiedon ja tuen tarkoitus on auttaa asiakasta löytämään ja rakentamaan vaihtoehtoisia toimintatapoja arkeensa ja vahvistaa näin omaa toimijuuttaan. Kuntoutuminen on asiakkaan arjessa tapahtuva myönteinen muutos alkutilanteeseen nähden ja on aina yksilöllinen prosessi.

Kuntoutumisen tuen keinoja:

Asiakkaan kokonaisvaltaisen ja yksilöllisen tilanteen huomioiminen

Tarvelähtöisyys

Vertaistuellisuus

Tarkoituksenmukaisten mittareiden käyttö

Tavoitteellisuus 

Oikea-aikaisuus

Tapa kohdata, jossa jokaisen tarina tulee kuulluksi

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kokemustiedon mukaan sisäilmasta oireilevat kohtaavat ennakkoluuloja, tietämättömyyttä ja erilaisia negatiivisia oireiluunsa liittyviä asenteita kohtaamistilanteissa ammattilaisten kanssa. Oireilevalle kohtaaminen ammattilaisen kanssa on usein osa laajaa ja monella tavalla epäselvää kokonaisuutta. Myös osa ammattilaisista kertoo kohtaavansa tilanteissa usein uudenlaisia haasteita.

Hankkeen toimintaa kehitettiin koko sen toiminta-ajan tarvelähtöisesti. Sisäilmasta oireilevat työikäiset kehittivät toimintaa osallistuessaan siihen. 

Ratkaisun perusidea

Työkykyä yhdessä -hankkeen kuntoutumisen tuen toimintamallissa kehitettiin ja tarjottiin neljää erilaista toiminnallisuutta sisäilmasta oireileville työikäisille.  

Hankkeen päivystyspuhelin, jossa hankkeen työntekijä oli tavoitettavissa kerran viikossa kolmen tunnin ajan, tarjosi tietoa ja tukea sekä mahdollisuuden yhteyttä ottavalle pohtia yhdessä työntekijän kanssa hänelle sopivaa tuen muotoa, joko hankkeen toiminnoissa tai muiden tahojen tuottamana.  

Yksilöllisessä ohjauksessa osallistuvalle tarjottiin mahdollisuus kahdenkeskisessä keskustelussa pohtia yhdessä ammattilaisen kanssa omaa tilannetta, mahdollisuuksia ja omia vahvuuksia.  Työkykyä yhdessä-hankkeen toimintoihin osallistuneiden yksilöllisissä ohjauksissa, jotka toteutettiin 3+ 1-tapaamisen sarjana, käytettiin Kykyviisari ® -itsearviointimenetelmää sekä oman tavoitteen asettamista GAS (Goal Attainment Scale) -menetelmän avulla. Aikaa yksilölliseen ohjauksen tapaamiseen varattiin noin 90 minuuttia.  

Etävertaisryhmissä sisäilmasta oireilevat pääsivät jakamaan kokemuksia muiden samankaltaisessa tilanteessa olevien kanssa. Etävertaisryhmät olivat hankkeen ammattilaisten ohjaamia, teemoitettuja ja tavoitteellisia ja ne toteutettiin 5+1 tapaamiskerran muodossa.  

Etäkuntoutumisryhmät olivat ammattilaisten tarvelähtöisesti räätälöimiä ja toteuttamia ryhmämuotoisen kuntoutumisen tuen prosesseja. Ne toteutettiin 7+1 ryhmätapaamisen sarjana ja näiden tapaamisten lisäksi prosessiin kuului osallistujien yksilöllinen ohjaus hankkeen yksilöllisen ohjauksen toimintamallin mukaisesti. Ryhmätapaamisten välillä sekä vertais- että kuntoutumisryhmissä työskentelyä jatkettiin Movendos mCoach- etävalmennusalustaa hyödyntäen. Etäkuntoutumisryhmään osallistuneille tehtiin seurantapuhelu 3kk viimeisen ryhmätapaamisen jälkeen. 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Keskeisenä tavoitteena jokaisessa kohtaamisessa tulisi olla kokemus kuulluksi ja kunnioitetuksi tulemisesta.

Hankkeessa kehitetyt Kohtaamisen työkalut auttavat kunnioittavan kohtaamistilanteen rakentumisessa. Toinen työkalu on tarkoitettu ammattilaisille ja toinen sisäilmasta oireileville. Työkalujen tarkoituksena on helpottaa rakentavien kohtaamistilanteiden syntymistä.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Hankkeen tarjoamat erilaiset kuntoutumisen tukimuodot toteutettiin verkkovälitteisesti. Ammattilaisen rooli etäverkkoryhmissä ja yksilöllisessä etäohjauksessa oli luoda psykologisesti turvallinen ilmapiiri verkkovälitteisessä ympäristössä. Myös ryhmänohjaus etänä, niin että kaikkien ääni tuli kuulluksi, vaati ammattilaiselta uudenlaista osaamista verrattuna perinteiseen ryhmänohjausosaamiseen. Inhimillisyys ammattilaisena korostui etäryhmänohjauksessa, mutta samalla se tasavertaisti asiakkaan ja ammattilaisen rooleja. Yhteistä ymmärrystä kuntoutumisesta voi luoda ainoastaan tasavertaisuuden lähtökohdista, jokaisen asiantuntijuus huomioiden. 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Hankkeessa kerättiin havaintoja osallistujien työ- ja toimintakyvyn muutoksista mm. Kykyviisari ®- itsearviointimenetelmän tuloksista, osallistujien haastatteluista sekä ryhmissä jaetuista kokemuksista. Lisäksi laadullista palautetta kerättiin hankkeen toimintaan osallistuneiden työ- ja toimintakyvyn muutoksista erilaisilla palautteen keräämisen menetelmillä. Hanke teetti myös Kokemuksia työkyvyn tuen polusta- kyselyn kuntoutumisryhmissä olleille (n=20) osallistujille. 

Hankkeen havainnot osallistujien työ- ja toimintakyvyn muutoksista jakautuivat neljään eri kokonaisuuteen: toimijuuden vahvistuminen, toimintakyvyn parantuminen, työelämäsuhteen selkiytyminen ja työkyvyn kohentuminen. Lue lisää työ- ja toimintakyvyn muutoksista linkissä olevasta artikkelista.