Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Laatukriteereihin perustuva tuetun työllistymisen työhönvalmennus, Essote

Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Mallinnetaan laatukriteereihin perustuvaa tuetun työllistymisen työhönvalmennusta Etelä-Savon alueella. Kohderyhmänä ovat osatyökykyiset ja pitkäaikaistyöttömät henkilöt.

Toimintaympäristö **

Suomen työllisyysasteen nostaminen 75 %:n vuoden 2023 loppuun mennessä on osa Sanna Marinin hallitusohjelman keskeisiä talouspoliittisia tavoitteita. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää, että myös osatyökykyisillä on mahdollisuus tehdä työtä kykyjensä mukaan. Valtakunnallinen Työkykyohjelma on osa hallituksen työllisyystoimien kokonaisuutta, jolla pyritään saamaan työelämän ulkopuolella olevia henkilöitä takaisin työelämään. Arviolta 65 000 työelämän ulkopuolella olevaa osatyökykyistä henkilöä haluaisi työskennellä ja arvioi olevansa työkykyisiä. Työkykyohjelmassa etsitään ratkaisuja haastavassa työmarkkina-asemassa olevien pitkäaikaistyöttömien ja osatyökykyisten työllistymiseen liittyviin ongelmiin. Työkykyohjelmassa on mukana 22 alueellista hanketta, josta yksi on Essoten Työkykyä ja kumppanuutta sote-keskuksesta! -hanke. 

Työkykyohjelmasta vastaa ja sitä toteuttaa työ- ja elinkeinoministeriö yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. Työkykyohjelmaa toteutetaan vuosina 2019-2023. Työkykyohjelman operatiivisesta toimeenpanosta vastaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Lisäksi THL:n vastuulla on työkyvyn tukeen liittyvä mallintaminen ja osaamisen vahvistaminen. Työ- ja elinkeinoministeriön toimet keskittyvät osatyökykyisten työllistymisen esteiden purkamiseen ja työllistymistä vauhdittaviin toimiin. Lisäksi Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos (THL) sekä Työterveyslaitos (TTL) tukevat hankkeita ja osallistuvat valtakunnalliseen valmistelu- ja arviointityöhön. THL ja TTL toteuttavat  osana Työkykyohjelmaa arviointitutkimuksen yhteistyössä hankkeiden kanssa. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan toimilla kehitetään tehokkaat työkyvyn tuen palvelut tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskuksiin ja vahvistetaan ammattilaisten osaamista palvelutarpeiden tunnistamisessa. Työkykyohjelmassa painopiste on olemassa olevan työ- ja toimintakyvyn vahvistamisessa ja työllistymisen edistämisessä.

 

Työkykyohjelman toimenpiteiden tavoitteena on:

  • lisätä osatyökykyisten työttömien työllistymisen edellytyksiä, työ- ja toimintakykyä ja yhteiskunnallista osallisuutta
  • luoda monialainen palvelukokonaisuus, jossa osatyökykyisten työttömien työkyvyn tuen tarve tunnistetaan ja jossa palvelut ja palvelupolut toimivat asiakaslähtöisesti
  • kehittää ammattilaisten osaamista siten, että he tuntevat työkyvyn tuen palvelukokonaisuuden ja osaavat hyödyntää sitä asiakkaan parhaaksi
  • tuottaa tietoa osatyökykyisten työttömien palveluiden ja etuuksien yhteensovittamiseksi sekä lainsäädännön kehittämisen tueksi.

Työkykyohjelman tavoitteena on integroida työkyvyn ja työllistymisen tuki olemassa olevaan ja tulevaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmään. Lisäksi Työkykyohjelmalla on vahva kytkös sosiaaliturvan uudistamiseen. Sosiaaliturvauudistuksen tavoitteena on nykyistä selkeämpi ja toimivampi järjestelmä, joka mahdollistaa työnteon ja sosiaaliturvan yhteensovittamisen muuttuvissa elämäntilanteissa.

 

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Työkykyä ja kumppanuutta sote-keskuksesta! -hanketta toteutetaan Essoten eli Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän alueella osana valtakunnallista Työkykyohjelmaa 1.8.2020-31.12.2022.  Laatukriteereihin perustuvaa tuetun työllistymisen työhönvalmennusta toteutetaan osana hanketta. Työhönvalmennuksessa pilotoidaan IPS- Sijoita ja valmenna! -toimintamallia, joka on kehitetty alun perin Yhdysvalloissa mielenterveyskuntoutujien työllistämisen tukemiseksi. Lyhenne IPS tulee englannin kielen sanoista Individual Placement and Support. Helka Raivion ja Kaija Appelqvist-Schmidlechnerin (IPS -Sijoita ja valmenna! -toimintamallin soveltamisen mahdollisuudet Suomessa) raportin mukaan, IPS-toimintamalli on arvioitu vaikuttavaksi työllisyys-, hyvinvointi- ja kustannusvaikutusten suhteen siten, että IPS -mallin tuloksellisuuden on osoitettu olevan kaksin- tai kolminkertainen verrokkipalveluihin nähden. 

Työkykyä- ja kumppanuutta sote-keskuksesta! -hankkeen työhönvalmennuksessa testataan IPS-toimintamallia osatyökykyisiin ja pitkäaikaistyöttömiin asiakkaisiin. Työhönvalmennuksen tavoitteena on saada osatyökykyisiä ja pitkäaikaistyöttömiä henkilöitä työllistymään avoimille työmarkkinoille. Hankkeen työhönvalmennukseen otetaan asiakkaita, jotka eivät pysty työllistymään omin avuin tai TE-palveluiden, Kuntakokeilun tai TYP-palvelun avulla.

 

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Työkykyä- ja kumppanuutta sote-keskuksesta! -hankesuunnitelmassa (2020) viitataan SVT:n tilastoon, jonka mukaan vuonna 2018 Etelä-Savossa oli pitkäaikaistyöttömänä (yli vuoden kestänyt työttömyys) 1749 henkilöä. Vastaavasti heinäkuun 2022 Etelä-Savon työllisyyskatsauksen mukaan pitkäaikaistyöttömänä oli 1731 henkilöä ja elokuussa 2022 pitkäaikaistyöttömiä oli 1681 henkilöä eli pitkäaikaistyöttömyys on hieman laskusuunnassa (Alueelliset kehitysnäkymät syksyllä 2022). Syyskuussa 2022 Etelä-Savon työttömyysprosentti oli 8,9 %, työttömänä oli 5007 henkeä (Työllisyyskatsaus, syyskuu 2022). Toisaalta väestökehitys Etelä-Savossa on laskeva ja ikääntyneiden osuus väestöstä kasvaa edelleen, joten vaikka työttömyys Etelä-Savossa onkin laskenut, se johtuu enemmänkin työikäisen väestön vähenemisestä kuin työllisten määrän noususta. (Alueelliset kehitysnäkymät syksyllä 2022). Vuonna 2021 Etelä-Savon väestöstä 32,5 % oli 65 vuotta täyttäneitä kun koko maassa vastaava luku on 23,1% (Etelä-Savon väestörakenne 2021). Eläkkeellä oli vuonna 2021 Etelä-Savossa 39,5 % väestöstä kun koko maassa eläkkeellä oli 28,2% väestöstä (Eläketurvakeskuksen tilasto Suomen ja Etelä-Savon eläkkeensaajista 2021). Vuonna 2021 Suomessa jäi työkyvyttömyyseläkkeelle yhteensä 19427 henkilöä, joista mielenterveyden häiriöiden vuoksi eläkkeelle siirtyi 7367 henkilöä (Työkyvyttömyyseläkkeelle jääneet 2021). Lähes 38% kaikista vuonna 2021 työkyvyttömyyseläkkeelle jääneistä siirtyi eläkkeelle mielenterveydellisten syiden vuoksi ja tätä lukua voidaan pitää huolestuttavan korkeana.

Työkykyä- ja kumppanuutta sote-keskuksesta! -hankesuunnitelmaa varten haastateltu THL:n asiantuntijaryhmä toteaa myös, että alueella väestön koulutustaso on toiseksi alhaisin koko maassa ja työllisten osuus väestöstä oli vuonna 2016 maan neljänneksi matalin. Nuorisotyöttömyys on korkealla tasolla (18,2 %, koko maa 14,4 %). Pienituloisuusaste ja taloudellinen huoltosuhde ovat selvästi maan keskitasoa korkeampia, samoin sairastavuus ja ennenaikainen kuolleisuus. Mielenterveyshäiriöiden ja psyykkisten sairauksien esiintyvyys on korkea (mielenterveysindeksi on 112), samoin niihin liittyvää työkyvyttömyys. Työkyvyttömyyseläkettä saavia 16–64-vuotiaita oli vuonna 2021 8,1% Etelä-Savon väestöstä, koko maassa vastaava luku on 5,5% (Eläketurvakeskuksen tilasto Suomen ja Etelä-Savon eläkkeensaajista 2021). Työkyvyttömyyseläkkeelle jäädään Mikkelissä muuta maata useammin masennuksen ja mielenterveyden häiriöiden vuoksi. Vuonna 2021 Etelä-Savossa oli mielenterveyden häiriöiden vuoksi eläkkeellä 2944 henkilöä (Tilastokeskus, mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi eläkkeellä olevat 2021). Päihteiden käyttö on ollut erityisesti miesten hyvinvoinnin uhkatekijänä. Etelä-Savossa palvelutarve on suurinta koko Suomessa (indeksi 1,24). Yksi tekijä, joka ennakoi kasvanutta palvelutarvetta, on alueen korkea työkyvyttömyys. Eläketurvakeskuksen tilaston mukaan vuonna 2021 Etelä-Savossa oli työkyvyttömyyseläkkeellä 441 alle 30-vuotiasta, koko maassa vastaava luku on 17842 henkeä, joka on huolestuttavan paljon (Alle 30-vuotiaat eläkkeellä olevat 2021). Johtopäätöksenä on, että alueen kaikkien toimijoiden tulee yhteisvoimin edistää työkykyä ja ehkäistä työkyvyttömyyttä nykyistä systemaattisemmin ja pontevammin. Lisäksi huolestuttavaa Etelä-Savossa on syrjäytymisriskissä olevien nuorten ja työttömien nuorten prosentuaaliset osuudet, jotka ovat huomattavasti maan keskiarvoa korkeampia.

Jotta työllisyysaste saataisiin Etelä-Savon alueella nousemaan, olisi tärkeää, että myös osatyökykyisille ja pitkäaikaistyöttömille henkilöille löydetään heidän työkykyänsä vastaavaa työtä. Tähän ns. täsmätyöllistämiseen tarvitaan avuksi työhönvalmennusta. Työhönvalmentaja voi auttaa työntekijää löytämään hänen osaamistaan, vahvuuksiaan ja työkykyä vastaavan työpaikan.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Essotessa laatukriteereihin perustuvaa tuetun työllistämisen työhönvalmennusta toteutetaan osana Työkykyä- ja kumppanuutta sote-keskuksesta! -hanketta. Hankkeessa työskentelee hankepäällikön lisäksi työkykykoordinaattori, kaksi työhönvalmentajaa sekä kaksi elintapaohjaajaa. Työhönvalmentajat tekevät tiiviisti yhteistyötä Essoten työikäisten sosiaalityön sekä Mikkelin seudun kuntakokeilun toimijoiden kanssa. Lisäksi yhteistyökumppanina on Vaalijalan "Homma Haltuun" -hanke, Essoten päivä- ja työtoimintaa kehitysvammaisille tuottava osaamiskeskus Kipinä, muut työkykyohjelmaan kuuluvat hanketoimijat sekä kierrätyksen, kiertotalouden ja työelämän osaaja, Uutta Elämää Group, jonka taustalla on yleishyödyllinen yhdistys Mikkelin Toimintakeskus ry.

Olemme myös koonneet alueellisen työhönvalmentajien verkoston, jossa on mukana mm. työhönvalmennusta ja työvalmennusta toteuttavia henkilöitä sekä muita työllisyyden saralla toimivia henkilöitä. Työhönvalmentajien verkoston kanssa on pidetty verkostopalavereita, joissa on keskusteltu työllistämiseen liittyvistä asioista.

 

Tavoiteltu muutos

Essotessa laatukriteereihin perustuvaa tuetun työllistämisen työhönvalmennusta toteutetaan Työkykyä ja kumppanuutta sote-keskuksesta! -hankkeen aikana heikossa työmarkkina-asemassa oleville henkilöille, kuten osatyökykyisille ja pitkäaikaistyöttömille henkilöille. Tavoitteena on löytää pitkään työelämästä poissa oleville henkilöille työpaikka avoimilta työmarkkinoilta mahdollisesti palkkatuen avulla. Joidenkin asiakkaiden kohdalla työllistyminen avoimille työmarkkinoille ei ole realistinen tavoite, tällöin pyrimme löytämään asiakkaalle ensin työkokeilupaikan, jonka kautta henkilö pääsee takaisin työelämään. Osalla asiakkaista tavoitteena työhönvalmennukselle voi olla uusien ammatillisten ideoiden löytäminen, jonka johdosta asiakas hakeutuu esimerkiksi opiskelemaan uutta ammattia. Osalla asiakkaista työhönvalmennus saattaa johtaa eläkeselvittelyyn ja sitä kautta määräaikaiseen tai pysyvään työkyvyttömyyseläkkeeseen. 

Muutoksen mittaaminen

Essotessa laatukriteereihin perustuvaa tuetun työllistämisen työhönvalmennusta toteutetaan IPS-toimintamallin mukaisesti sitä asiakaskohtaisesti soveltaen. IPS-toimintamallissa on 25 laatukriteeriä, 8 periaatetta ja arvoa sekä 5 vaihetta, joiden mukaan asiakasprosessi etenee. 

Laatukriteerejä noudattava, näyttöön perustuva IPS-työhönvalmennus tarkoittaa Raivion ja Appelqvist-Schmidlechne:n (Raivio & Appelqvist-Schmidlechner, 2019, s.16) mukaan:

• Palvelun avoimuutta kaikille asiakkaille, joiden henkilökohtaisena tavoitteena on työllistyminen palkkatyöhön.

• Palvelun vapaaehtoisuutta ja käynnistymistä asiakkaan omien toiveiden ja tarpeiden mukaan.

• Nopeaa työn etsintää avoimilta työmarkkinoilta.

• Työhönvalmentajien erikoistumista ja keskittymistä työn etsintään avoimilta työmarkkinoilta.

• Yksilöllistä, kestoltaan rajaamatonta palvelua.

• Saman työhönvalmentajan osallistumista työllistymisen tuen kaikkien vaiheiden toteuttamiseen.

• Realistisesti mitoitettua asiakasmäärää.

• Työhönvalmennuksen integroimista saumattomaksi osaksi asiakkaiden palveluketjua.

• Tiivistä, säännöllistä yhteistyötä hoitotahon kanssa.

• Ohjausta ja neuvontaa taloudellisiin tukiin liittyen.

 

Työkykyä- ja kumppanuutta sote-keskuksesta! -hankkeessa työhönvalmentajat tekevät asiakastyötä 50 % työajasta ja 50 % on kehittämistyötä. IPS-toimintamallin mukaan yhdellä työhönvalmentajalla saa olla maksimissaan 20 asiakasta, joten hankkeessa yhdellä työhönvalmentajalla saa olla vain 10 asiakasta yhtä aikaa. Koska IPS-toimintamalli on alun perin kehitetty mielenterveyskuntoutujien työllistämisen tukemiseksi ja hankkeessa kohderyhmänä ovat osatyökykyiset ja pitkäaikaistyöttömät, kaikkia IPS-toimintamallin laatukriteereitä ei ole voitu sellaisenaan toteuttaa. Laatukriteereitä on hyödynnetty hankkeen työhönvalmennuksessa soveltuvilta osin.

Rovaniemellä toimiva, Työkyky käyttöön -hanke (Laatukriteereihin perustuva tuetun työllistymisen työhönvalmennuksen toimintamalli/ Työkyky käyttöön-hanke) on tutkinut työllistymisen taloudellisia hyötyjä. Hankkeessa on tarkasteltu lisääntyneitä verotuloja ja etuuksien maksuissa syntyneitä säästöjä. Kustannussäästöt ovat huomattavia verrattuna siihen että työttömyys jatkuu. Väisäsen ja Sinervon vuonna 2021 tehdyn rekisteritutkimuksen mukaan, työttömyyden pitkittyessä työttömät ovat sairaampia ja käyttävät sekä määrällisesti että kustannusten valossa enemmän sosiaali- ja terveyspalveluita kuin työssäkäyvät. Työssäkäyvillä valtaosa käynneistä tapahtuu työterveyshuollossa, kun taas työttömien palvelukäyttö painottuu perusterveydenhuoltoon sekä erityisesti mielenterveys- ja päihdepalveluihin, joiden käyttö moninkertaistuu työssäkäyviin verrattuna. Palvelujen käyttö kuitenkin kasaantuu pienelle osalle työttömiä ja osa työttömistä ei ole sote-palvelujen piirissä lainkaan. Väisänen ja Sinervo toteavatkin, että työttömillä esiintyy tunnistamatonta hoidon ja kuntoutuksen tarvetta. (Työttömien sosiaali-ja terveyspalveluiden käyttö rekisteritietojen valossa.) 

Essoten Työkykyä ja kumppanuutta sote-keskuksesta! -hankkeessa on hyödynnetty Kykyviisaria asiakkaiden työ- ja toimintakyvyn seurannassa. Hankkeen asiakkaat ovat täyttäneet Kykyviisarin heti asiakkuuden alussa ja seurantamittaukset on tehty noin kuuden kuukauden kuluttua sekä asiakkuuden päättyessä. Kykyviisari on työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä työikäisille henkilöille. Se on muodoltaan kyselylomake, jonka voi täyttää joko paperilla tai verkossa. Kykyviisarin tavoitteena on tukea yksilön työkykyä ja työhön osallistumista ja auttaa asiakasta tunnistamaan omia voimavaroja ja vahvuuksia. Kykyviisari antaa asiakkaalle tietoa hänen omasta tilanteestaan ja auttaa ammattilaista asiakkaiden työkyvyn tukemisessa ja seuraamisessa.

Hankkeessa käytetyn IPS-työhönvalmennusmenetelmän laatukriteereissä on 25 laatukriteeriä, joiden avulla palvelun laatua arvioidaan. Laatukriteeristö mittaa PS-palvelun laatua eli sitä, missä määrin palvelu noudattaa tuetun työllistymisen työhönvalmennuksen periaatteita. Arvioinnissa on mahdollista saada maksimissaan 125 pistettä. Mitä paremmat pisteet laatuarvioinnissa saadaan, sen paremmat työllistymistulokset palvelussa saavutetaan. IPS-palvelun laatu olisi hyvä arvioida puolivuosittain kunnes palvelun laatu saavuttaa hyvän menetelmällisen tarkkuuden eli vähintään 100 pistettä. Tämän jälkeen laatuarvioinnit tehdään kerran vuodessa. 

Koska hankkeessa tehtyä työhönvalmennusta ei ole voitu toteuttaa täysin laatukriteerien vuoksi, emme ole pisteyttäneet hankkeemme työhönvalmennusta. Hankkeessa on hyödynnetty IPS-menetelmää soveltuvilta osin mutta koska esimerkiksi asiakkaamme ovat lähtökohdiltaan erilaisessa elämä- ja työmarkkinatilanteessa kuin IPS-menetelmän alkuperäinen kohderyhmä, ei pisteytystä pystytä tekemään luotettavasti. Hankkeessa emme ole esimerkiksi tehneet yhteistyötä psykiatrisen hoitotahon kanssa, mikä on yksi IPS-menetelmän perusajatuksista alkuperäisen asiakasryhmän eli mielenterveyskuntoutujien kanssa työskenneltäessä. Lisäksi hankkeessamme meillä ei ole ollut varsinaista työhönvalmennuksen tiimiä eikä erillistä työhönvalmennuksen tiiminvetäjää, koska työhönvalmentajia on hankkeessamme vain kaksi kappaletta. Täten emme nähneet, että olisi ollut realistista ryhtyä arvioimaan hankkeessamme annettua työhönvalmennusta laatukriteeristön mukaisesti.

 

Toteutussuunnitelma

Tuetussa laatukriteereihin perustuvassa työhönvalmennuksessa on tärkeää kartoittaa heti asiakkuuden alkaessa asiakkaan vahvuudet ja kyvykkyydet ja pyrkiä vahvistamaan niitä. Työnhaussa huomioidaan nimenomaan asiakkaan omat vahvuudet sekä asiakaan omat toiveet siitä minkälaista työtä asiakas haluaa tehdä huomioiden mahdolliset rajoitteet. Kaikki asiakkaat eivät välttämättä tunnista omia vahvuuksiaan ja lisäksi asiakkaan oma näkemys omasta työkyvystä ei aina ole kovin realistinen. Työhönvalmentajan pitää pystyä muodostamaan kokonaisvaltainen kuva asiakkaan tilanteesta. Tässä auttaa se, että asiakas tulee työhönvalmennukseen lähetteellä ja työhönvalmentaja voi asiakkaan suostumuksella tehdä yhteistyötä lähettävän tahon sekä muun asiakkaalle tärkeän verkoston kanssa moniammatillisesti. Työhönvalmentajan on hyvä olla mukana verkostopalavereissa, joita pidetään esimerkiksi lähettävän tahon kanssa asiakassuunnitelmien päivittämistä varten. Työhönvalmentaja auttaa asiakasta tarvittaessa myös taloudellisten etuuksien hakemisessa ja ohjaa asiakkaan eteenpäin esimerkiksi sosiaalityöntekijän vastaanotolle. Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelut on perustanut hankeen aikana työkyvyn tuen palvelun, jossa työskentelee mm. työkykykoordinaattori, työterveyshoitaja sekä työterveyslääkäri. Asiakkaan terveydellisiin asioihin liittyen työhönvalmentaja voi konsultoida myös työkyvyn tuen palvelujen työntekijöitä. Työkykyä- ja kumppanuutta sote-keskuksesta! -hankkeessa on mukana myös elintapaohjaajia, joiden kanssa tehdään yhteistyötä yhteisten asiakkaiden asioissa. Työhönvalmentaja voi myös ehdottaa asiakkaalle osallistumista elintapaohjaukseen, mikäli esimerkiksi Kykyviisarin tuloksissa on jotakin hälyttävää.

Työhönvalmentajan tehtävänä on luoda asiakkaaseen luottamuksellinen asiakassuhde ja kunnioittaa asiakkaan autonomisuutta. Asiakasta on tärkeää aktivoida ja motivoida etsimään ja hakemaan työpaikkoja myös itsenäisesti. Työhönvalmentaja auttaa tarvittaessa asiakasta sopivien työpaikkojen löytämisessä ja työhakemuksen tekemisessä. Työhönvalmentaja voi auttaa myös asiakasta valmistautumaan työhaastatteluun ja lähteä tarvittaessa jopa mukaan haastatteluun.

Yritysyhteistyö on tärkeä osa työhönvalmennuksen prosessia. Työhönvalmentaja kontaktoi yrityksiä ja etsii mahdollisia piilotyöpaikkoja. Yritysyhteistyö vaatii paljon aikaa ja resurssia. IPS-laatukriteerien mukaan täytyy kontaktoida kuusi yritystä viikossa, mutta tämä ei aina ole realistinen tavoite ainakaan Etelä-Savossa, jossa suurin osa yrityksistä on pieniä tai keskisuuria, suuria työnantajia Etelä-Savossa on varsin vähän. Etelä-Savossa toimi vuonna 2021 noin 10000 yritystä, joilla toimipaikkoja oli noin 12000. 95% Etelä-Savon yrityksistä on pieniä alle 10 henkeä työllistäviä mikroyrityksiä. Alueen elinkeinorakenteessa painottuu alkutuotantovaltaisuus muuta maata voimakkaammin (Etelä-Savon yritystoiminnan tilannekuva).

Julkiset palvelut ovat suurin työllistäjä Etelä-Savossa, sillä 37,5% työpaikoista sijaitsee julkisella sektorilla. Koko Suomessa vastaava luku on 30,7%. (Etelä-Savon elinkeinorakenne 2020.) Etelä-Savossa työpaikkoja on eniten terveys- ja sosiaalipalveluissa. Vuonna 2020 sote-palveluissa työpaikkoja oli yhteensä 12058 kappaletta. (Työpaikat toimialoittain Etelä-Savossa 2017-2020.) Sote-palvelut työllistivät vuonna 2020 Etelä-Savossa yhteensä 11737 henkilöä (Työlliset toimialoittain Etelä-Savossa 2017-2020).

Varsinkin pienissä muutaman hengen yrityksissä yrittäjällä ei ole aikaa eikä resursseja palkata osatyökykyisiä henkilöitä, koska työt pitää hoitaa ja palvelujen pitää pyöriä. Lisäksi monet yrittäjät kokevat palkkatuella työllistämisen vaikeaksi byrokratian vuoksi. Joillakin yrittäjillä on ollut aikaisemmin huonoja kokemuksia palkkatuella työllistetyistä henkilöistä ja he eivät siksi halua enää rekrytoida palkkatukea saavia. Monet yritykset ovat nykyään ulkoistaneet rekrytoinnin ulkopuoliselle rekrytointi- tai henkilöstövuokrausyritykselle eivätkä halua keskustella rekrytointiin liittyvistä asioista lainkaan. Yritysyhteistyötä on haitannut myös korona, joka on aiheuttanut "sulkuja" monella työpaikalla siten, että yrityksen ulkopuolisia henkilöitä ei päästetä yrityksen tiloihin lainkaan. Lisäksi niin sanotut "kylmäkäynnit" jossa mennään yritykseen etukäteen ilmoittamatta, eivät ole korona-aikana suositeltavia eivätkä välttämättä edes onnistu.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Työkykyä ja kumppanuutta sote-keskuksesta! -hankkeen työhönvalmennukseen on ohjautunut asiakkaita Mikkelin seudun kuntakokeilusta, Essoten työikäisten sosiaalityöstä, hankkeen työkykykoordinaattorilta, hankkeen elintapaohjaajilta, TE-palveluista, TYP:sta (työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu). Lisäksi muutama asiakas on hakeutunut palveluun itse. Kaikki asiakkaat ovat joko pitkäaikaistyöttömiä ja/tai osatyökykyisiä jotka eivät ole työllistyneet omin avuin, kuntakokeilun, TE-palveluiden tai TYP:n avulla.

Useimmilla työhönvalmennuksen asiakkailla on taustalla mielenterveyden haasteita, osalla on myös tuki- ja liikuntaelinsairauksia sekä synnynnäisiä vammoja kuten kuulovamma. Lisäksi asiakkailla on vajetta osaamisessa, osalla asiakkaista ei ole ammatillista koulutusta lainkaan, koulutuksena on vain peruskoulu ja sekin saattaa olla käyty mukautetusti. Pelkän peruskoulun käyneillä asiakkailla ei välttämättä ole kapasiteettia tai motivaatiota lähteä opiskelemaan ammattia. Muutama on nuoruudessaan aloittanut ammattikoulun, mutta se on jostakin syystä jäänyt kesken. Kun ikää on kertynyt, ei asiakkaalla ole enää halua lähteä opiskelemaan edes oppisopimuksella ammattia itselleen. Moni näistä asiakkaista siirtyy työttömyyden pitkittyessä kuntouttavaan työtoimintaan tai työkokeiluun ja mikäli asiakkaalla on 100 % palkkatukioikeus, voi hän työllistyä järjestöihin vuoden ajaksi, jonka jälkeen koittaa taas työttömyysjakso. Tämä kierre saattaa jatkua vuosikymmeniä, aina siihen saakka, kunnes henkilö pääsee eläkkeelle. 

Pitkään työttöminä olleilla asiakkailla on pitkittyneestä työttömyydestä johtuen suuria taloudellisia ongelmia, joita yritetään paikata toimeentulotuella. Useimmilla asiakkailla tulon lähteenä on Kelan työmarkkinatuki, muutamalla ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha tai määräaikainen työkyvyttömyyseläke. Lisäksi moni asiakas saa Kelasta asumistukea ja perustoimeentulotukea. Muutama asiakas on saanut myös täydentävää toimeentulotukea kunnan sosiaalitoimesta työllistymisen edistämiseen esimerkiksi kurssimaksuihin tai työn aloituksen tueksi esimerkiksi työjalkineisiin.

Asiakkaiden Kykyviisari -tulosten perusteella monilla on omasta mielestään heikentynyt työkyky, vaikka terveystarkastuksessa ei ole havaittu mitään työkykyyn vaikuttavaa tekijää. Vastausmäärältään 17 asiakkaan ryhmäraportin mukaan koettu työkyky oli Kykyviisari-kyselyssä 7,7/10. Tosin asiakkaan oma arvio omasta työkyvystä ei aina ole kovin realistinen, lisäksi vastaushetkellä saattaa olla vaikutusta omaan arvioon. Esimerkiksi se onko henkilö vastaushetkellä työssä vai työttömänä, saattaa vaikuttaa sen hetkiseen arvioon.

Ratkaisun perusidea **

Tässä toimintamallissa testataan laatukriteereihin perustuvaa tuetun työllistymisen työhönvalmennusta Etelä-Savon alueella. Pilotoimme IPS-laatukriteereihin perustuvaa työhönvalmennusta Essoten ”Työkykyä ja kumppanuutta sote-keskuksesta!” -hankkeessa. Hanke kuuluu valtakunnalliseen Työkykyohjelmaan ja sitä toteuttaa työ- ja elinkeinoministeriö yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa 2019–2023.

Työhönvalmennukseen ohjautui asiakkaita Mikkelin seudun kuntakokeilusta, Essoten työikäisten sosiaalityöstä, hankkeen työkykykoordinaattorilta ja elintapaohjaajilta, TE-palveluista sekä TYP:sta (työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu). Asiakkaat olivat joko pitkäaikaistyöttömiä ja/tai osatyökykyisiä, jotka eivät ole työllistyneet muilla keinoin.

Käytimme työhönvalmennuksessamme IPS-toimintamallia soveltuvin osin. Lisäksi käytimme Kykyviisaria asiakkaiden työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa ja puheeksi ottamisen välineenä. Tavoitteena työhönvalmennuksessa oli nopea työn etsintä ja asiakkaan työllistyminen avoimille työmarkkinoille. Prosessi sisältää työnantajayhteistyötä, piilotyöpaikkojen etsintää ja työn muokkausta.

Työhönvalmentaja toimii asiakkaan sekä työnantajan tukena työllistymisprosessissa. Asiakkaiden runsaan palvelutarpeen takia työskentely on palveluohjauksellista. Turvaverkon varmistaminen on tärkeä osa prosessia. Se mahdollistaa asiakkaalle oikea-aikaisten ja riittävien palveluiden toteutumisen. Prosessin aikana asiakkaalla tapahtuu voimaantumista, jotta hän pystyisi kohdistamaan resurssinsa työllistymistä varten. Lähtökohtana on kuntoutuksellinen ajattelu. Asiakas tekee itse ne asiat, joihin hän pystyy: päivittää cv:n, lähettää työpaikkahakemuksia, ottaa työnantajiin yhteyttä ja menee työhaastatteluihin. Työhönvalmentaja auttaa tarvittaessa kaikissa vaiheissa. Työhönvalmennusprosessin aikana on tärkeätä tehdä yhteistyötä asiakkaan verkoston kanssa ja taitekohdissa kokoontua yhdessä päivittämään asiakassuunnitelmaa.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

Työkykyä ja kumppanuutta sote-keskuksesta! -hankkeessa olemme keskustelleet hyvinvointialueen vastuuvalmistelijoiden kanssa työhönvalmennuksen jatkamisesta hankkeen jälkeen tulevalla hyvinvointialueella. Lisäksi olemme käyneet keskustelua esimiestasolla Essotessa, eli Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymässä, osatyökykyisten palkkaamisesta. Muutama osatyökykyinen onkin jo saanut avotyötä Essoten yksiköistä. Tarkoituksena on myös selvittää omassa organisaatiossa onko joitain  avustavia työtehtäviä, jotka voitaisiin siirtää pois esimerkiksi hoitotyötä tekeviltä ja näin saadaan rakennettua kokonaan uusia toimenkuvia, joissa pystyisi työskentelemään osatyökykyinen henkilö. Esimerkiksi palvelutaloissa tarvitaan henkilökuntaa, joka pitää huolta ruokasalin siisteydestä ja kerää käytetyt tarjottimet pöydiltä pesuun.

Mikäli Etelä-Savon tulevalle hyvinvointialueelle halutaan perustaa työhönvalmennuksen tiimi, olemme arvioineet, että koko Etelä-Savon hyvinvointialueelle tarvitaan yhteensä noin 12 työhönvalmentajaa sekä tiiminvetäjä. Lisäksi olisi hyvä olla erillinen yrityskoordinaattori, joka hoitaa yritysyhteistyötä keskitetysti. Jotta työhönvalmennus voisi jatkua tulevalla Etelä-Savon hyvinvointialueella, sen tulee olla lakisääteinen palvelu joka toimii osana sosiaalipalveluja työllisyyttä tukevien sosiaalipalvelujen alaisuudessa.

Vinkit toimintamallin soveltajille **

Kokemustemme perusteella toimintamallin soveltaminen vaatii työhönvalmentajalta työhönvalmennuksen asiantuntemusta, aiempaa kokemusta tai ainakin toimintaperiaatteiden tuntemista työhönvalmentajan työstä. Työhönvalmentajan työssä on hyötyä työikäisten sosiaalityön, Kelan palvelujärjestelmän ja ammatillisen kuntoutuksen prosessin tuntemisesta. Työhönvalmentajan ammattitaito koostuu: asiakastyön taidoista ja kokemuksellisen ja opiskellun tiedon yhdistämisestä käytäntöön. Työtä tehdään palveluohjauksellisin keinoin, kuntouttavalla työotteella. Työ sisältää verkostotyötä, joten näiden menetelmien osaamista tarvitaan. Tähän sosiaalialan ammattikorkeakoulututkinto antaa hyvän pohjan. Työhönvalmentajan ammattitutkinto antaa mahdollisuuden täydentää osaamista alalla. Lisäksi vaaditaan perehtymistä IPS-menetelmän sekä Kykyviisarin ja muiden käytettävissä olevien työmenetelmien sekä sovellusten käyttöön.

Monesti työhönvalmentaja on muusta ammattiryhmästä irrallinen työntekijä. Työn sujumisen kannalta olisi hyvä, jos työhönvalmentajalla olisi oma ammatillinen verkosto, jossa voisi saada vertaistukea, jakaa kokemusta ja täydentää osaamistaan. Verkosto tukee työhönvalmentajan ammatillista kasvua ja kehittymistä tehtävässään sekä vähentää henkistä kuormitusta ja auttaa jaksamaan henkisesti välillä raskaissakin tehtävissä.

Työnantajayhteistyö on tärkeä osa työhönvalmennusta, joten työhönvalmentajalla täytyy olla osaamista myös sen osalta. Työnantajayhteistyön avulla selvitetään työnantajien tarpeita rekrytoinnin suhteen, minkälaisia tehtäviä työpaikoilla on tarjota ja minkälaista osaamista näissä tehtävissä tarvitaan. Työnantajat tarvitsevat myös ohjausta erilaisissa osatyökykyisten työllistymiseen liittyvissä tuki-asioissa. Olisi hyvä, jos työnantajayhteistyöhön voisi panostaa niin, että siihen olisi resursoitu erikseen henkilö hoitamaan sitä. Vamlakselta löytyy koulutustarjontaa tässä asiassa kehittymiseen.

Hyvien tulosten aikaan saamiseksi, että mahdollisimman moni asiakas työllistyy avoimille työmarkkinoille, on myös asiakasvalinnalla merkitystä. Asiakkuuden täytyy perustua aitoon vapaaehtoisuuteen, motivaatioon ja sitoutumiseen työhönvalmennukseen.​ Asiakkaan oma ahkeruus on tärkeällä sijalla siinä, että onnistumisia tapahtuu. Se tarkoittaa sitä, että hän tekee työhönvalmentajan kanssa yhdessä sovittuja asioita, hakee työpaikkoja aktiivisesti ja uskaltaa tarttua olemassa oleviin mahdollisuuksiin.​

Koska laatukriteereihin perustuva työhönvalmennus soveltuu kaikille avoimille työmarkkinoille hakeutuville asiakkaille, voi sitä käyttää myös esimerkiksi kehitysvammaisten tai muiden eläkkeellä olevien työnhakija-asiakkaiden parissa. Kuitenkin on otettava huomioon käytettävissä olevat resurssit suhteutettuna pieneen asiakasmäärään työntekijää kohden. Että palvelu voisi olla mahdollisimman vaikuttavaa ja kustannustehokasta, olisi valittava mahdollisimman hyvin siitä hyötyvät asiakkaat. Siksi myös asiakkaita lähettävillä tahoilla olisi hyvä olla tietoa tästä menetelmästä.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

Työhönvalmennusta on Etelä-Savossa toteutettu ennen hankkeen alkamista ainoastaan ostopalveluna, jolloin työhönvalmennuksen kesto on rajallista, yleensä asiakas saa työhönvalmennusta noin 50 tuntia. Hankkeessa annettu työhönvalmennus puolestaan on kestoltaan rajoittamaton, jolloin asiakas saa yksilöllistä hänen tarpeisiinsa vastaavaa palvelua. Asiakkailta saatu palaute työhönvalmennuksesta on ollut rohkaisevaa ja laatukriteereihin perustuvalle työhönvalmennukselle on selkeästi tarvetta Etelä-Savon alueella, jossa on paljon haastavassa työmarkkina-asemassa olevia osatyökykyisiä ja pitkäaikaistyöttömiä henkilöitä. Nämä asiakkaat käyttävät muutenkin paljon sote-palveluja. Työhönvalmennuksen, työkyvyn tuen palvelujen ja elintapaohjauksen sekä muun palveluverkoston yhteistyössä tarjoama palvelu tarjoaa asiakkaalle mahdollisuuden joko löytää hänen työ- ja toimintakykyynsä nähden sopivan työpaikan tai mikäli työllistyminen ei enää ole realistista, asiakas pääsee eläkeselvittelyihin ja/tai ammatilliseen kuntoutukseen ja sitä kautta eteenpäin joko kohti työelämää tai sitten eläkkeelle. Kaikkien asiakkaiden kohdalla avoimille työmarkkinoille siirtyminen ei ole realistinen tavoite ja siksi on tärkeää, että asiakas pääsee oikea aikaisesti oikeiden palvelujen piiriin.

Hankkeen aikana työhönvalmennukseen on ohjautunut asiakkaita, joilla ei ole aitoa motivaatiota työllistyä, he ovat lähteneet mukaan työhönvalmennukseen, koska työhönvalmennus on kirjattu heidän aktivointi- tai työllistymissuunnitelmaan. Tällöin työhönvalmennuksen onnistumisen mahdollisuudet ovat heikot, koska asiakas ei ole aktiivisesti itse mukana edistämässä omaa työllistymistään. Moni asiakas onkin keskeyttänyt työhönvalmennuksen, koska ei ole pystynyt sitoutumaan siihen. Hankkeeseemme on ohjautunut myös asiakkaita, jotka ovat selkeästi tulleet "väärään" palveluun, koska heillä ei ole tosiasiallisesti enää työkyky huomioiden realistisia mahdollisuuksia työllistyä avoimille työmarkkinoille. Osa näistä asiakkaista onkin ohjautunut eläkeselvittelyyn ja siitä eläkkeelle.

Työhönvalmennuksen oikea-aikaisuus vaikuttaa myös asiakkaan työllistymisen mahdollisuuksiin. Mikäli asiakkaan terveydellinen tilanne on haastava, täytyy terveydellinen tilanne hoitaa ensin kuntoon, ennen kuin voidaan edes ajatella työllistymistä. Eli tällaisissa tapauksissa asiakas on ohjattu työhönvalmennukseen ajallisesti liian aikaisin. Toisaalta moni asiakas on työhönvalmennuksen aikana voimaantunut ja alkanut itse pohtia uutta suuntaa elämälleen esimerkiksi hakeutumalla opiskelemaan uutta ammattia itselleen. 

Työhönvalmennus voi tuoda uutta tietoa asiakkaan tilanteesta ja sen näyttäytymisestä suhteessa työllistymiseen ja siten luoda yhteistä ymmärrystä asiakkaan tilanteesta asiakkaan ja lähettävän tahon välillä. Verkostoyhteistyöhön pitää paneutua ja aikaa pitää olla asiakkaan tilanteen prosessointiin. Työllisyyspalveluiden ammattilaisten pitää tuntea asiakkaat, ottaa heidän tarpeensa huomioon ja avata heille mahdollisuuksia päästä asioissaan eteenpäin. Jos havaitaan jatkoselvittelyjen tarvetta, työkyvyn tiimin olemassaolo ja sinne pääseminen on ehdottoman tärkeätä. Vaikka usean asiakkaan kohdalla tilanne hankkeessa ei ole johtanut työllistymiseen, niin tärkeitä havaintoja ja selvitystyötä heidän tilanteestaan on tehty. Se ei voi olla väärin. Kaikkien asiakkaiden tilanteen kohentuminen on tärkeätä ja se täytyy mahdollistaa. Yksilölliset tarpeet tulee huomioida.