Laatukriteereihin perustuva tuetun työllistymisen työhönvalmennuksen toimintamalli/ Työkyky käyttöön-hanke

Laatukriteereihin perustuvaa tuettua työhönvalmennusta kehitetään ja jalkautetaan IPS-laatukriteereitä soveltaen thl:n Työkykyohjelman mukaisesti Rovaniemen ja Kemijärven alueella. Osatyökykyisten työllistymistä edistetään vahvuus- ja voimavarakeskeisellä valmennuksella. 

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Toimintamallin nimi
Laatukriteereihin perustuva tuetun työllistymisen työhönvalmennuksen toimintamalli/ Työkyky käyttöön-hanke
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Laatukriteereihin perustuvaa tuettua työhönvalmennusta kehitetään ja jalkautetaan IPS-laatukriteereitä soveltaen thl:n Työkykyohjelman mukaisesti Rovaniemen ja Kemijärven alueella. Osatyökykyisten työllistymistä edistetään vahvuus- ja voimavarakeskeisellä valmennuksella. 

Toteutuspaikka
Rovaniemi ja Kemijärvi
Paikkakunta tai maakunta
Lappi
Toimintamallin rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)
Toimintamallin kokonaisuus

Tekijä

Pia-Leena Salo

Luotu

21.09.2021

Viimeksi muokattu

23.09.2022
Ratkaisun perusidea **

Työllisyysasteen nostaminen on Suomen tulevaisuuden kannalta kriittisen tärkeää. Siksi oikeanlaisten työllistymisen tukitoimien tarjoaminen on välttämättömyys. Tällä hetkellä emme kuitenkaan tiedä, mitkä toimenpiteet työllistävät. Työllisyyttä edistäviä toimenpiteitä ei pystytä tällä hetkellä arvioimaan sen perusteella, ovatko ne sekä taloudellisesti että inhimillisesti järkeviä. Ylittävätkö työllistymistoimenpiteiden hyödyt niiden kustannukset?

Tähän tarpeeseen lähdettiin vastaamaan Vaikuttavuusinvestoimisen osaamiskeskuksen (TEM) käynnistämällä työllistymistoimenpiteiden yhteiskunnallisen hyödyn mallinnusprojektilla. Mallinnusprojekti tuotti työllisyyspalveluihin tiedolla johtamisen mallin, joka mahdollistaa työllisyystoimenpiteiden vaikuttavuuden arvioinnin. Nykyisillä käytännöillä vaikutusten arviointi työllisyyspalveluissa on vielä työlästä mutta tulevaisuudessa se on mahdollista ja vieläpä helppoa.

Työllisyyspalveluihin kehitetyn mallinnuksen avulla pystytään seuraamaan ja mittaamaan toimenpiteen tuloksellisuutta niin, että mitataan asiakkaan muutosta palvelun lähtötilanteesta tavoitetilaan eli työllistymiseen. Malli perustuu työllisyyspalvelun johtamiseen reaaliaikaisilla tulosmittareilla, joiden avulla voidaan todentaa työllistymistä ja laskea työllistymistoimenpiteiden tulokset: mikä toimenpide lisää työllisyyttä ja mikä puolestaan ei? Mallin avulla pystytään myös laskemaan työllistymisen hyötyjä kuten lisääntyneitä verotuloja ja säästyneitä tulonsiirtoja.

Vaikuttavan työllistymisen malli tuottaa tietoa vaikutusten seurantaan, käyttökohteina mm:

  • asiakasryhmäkohtainen tuloksellisuuden seuranta 
  • tulosperusteiset hankinnat
  • palveluntuottajien vertailu.
Toimintaympäristö **

Toimintaympäristössä on tapahtumassa isoja muutoksia. Sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät hyvinvointialueille ja vastaavasti työllistymistä edistävät palvelut ovat siirtymässä valtiolta kuntien vastuulle vuonna 2024. Vuonna 2022 toukuussa pohjoismainen työvoimapalvelumalli käynnistyy ja lisää asiakkaiden henkilökohtaista palvelua TE-toimistoissa ja kuntakokeiluissa. Myös kuntien kannustava rahoitusmalli on valmistelussa ja mallin myötä kunnilla on vahvat kannusteet kuntalaisten työllistämiseksi. 

Osaavan työvoiman saatavuuden haasteet ovat entisestään vaikeutuneet, mikä edellyttää myös osatyökykyisten työvoimapotentiaalin käyttöön saamista. Lisäksi osatyökykyisten työllistymisen tueksi perustetaan uusi valtionyhtiö (Työkanava). Kunnissa valmistaudutaan uuden kunnan rooliin, jossa työllisyyspalvelut linkittyvät yhä vahvemmin yritys- ja koulutuspalveluihin ja elinvoiman lisäämiseen. Myös hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtävän merkitys kunnissa korostuu. Tärkeää on kuitenkin rakentaa toimivat yhdyspinnat hyvinvointialueiden kanssa. Myös monialaisen yhteispalvelun (TYP) käytännöt tulee muokata uuteen malliin sopiviksi.

 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Hankkeen kohderyhmään kuuluvat työikäiset osatyökykyiset henkilöt. Kohderyhmään kuuluvat työttömien työnhakijoiden lisäksi myös työkyvyttömyyseläkkeellä olevat henkilöt. 

Osa kohderyhmän asiakkaista on eri palveluiden piirissä; vammaisten ja kehitysvammaisten henkilöiden työtoiminnoissa, aikuissosiaalityön palveluissa ja mielenterveys-ja päihdepalveluiden piirissä.

Kehittämistyön aikana asiakkaita on kuultu teemahaastattelun keinoja soveltaen. Asiakkaille toimitettiin kysymykset etukäteen ja ne on purettu yhdessä haastattelemalla. Asiakkailta pyydetään lisäksi asiakaspalautetta hankkeen toiminnan aikana valmennuksen ohessa. 

Asiakasymmärrystä on vahvistettu osallistumalla Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen seminaareihin ja Työkyvyn tuki – työkyvyn ja työllistymisen tuen koulutukseen. Yhteistyötä eri verkostojen kanssa on tehty asiakkaiden tunnistamiseksi ja tarpeenmukaisten palvelupolkujen vahvistamiseksi ja yhteensovittamiseksi.

Asiakasymmärryksen lisäämiseksi hyödynnetään myös vaikuttavuusmallinnuksesta saatavia tietoja. Vaikuttavuusmallinnuksessa tiedot kerätään URA-järjestelmästä ja niistä työnhakija-asiakkaista, joille on todettu osatyökykyisyys sairauden perusteella. Vaikuttavuusmallinnuksen kautta on esimerkiksi tunnistettu aikavälillä 1.1. - 15.9.2021 yhteensä 450 osatyökykyistä työtöntä työnhakijaa Rovaniemen ja Kemijärven alueella.  Näistä henkilöistä n. 20%:lla on perusasteen koulutus,  keskiasteen koulutuksen omaavia on yhteensä n. kaksi kolmasosaa ja n. 15 %:lla on korkea-asteen koulutus.

Vaikuttavuusmallinnuksen kautta on saatu myös tarkempaa tietoa kyseisen asiakasryhmän jakautumisesta sairausryhmittäin. Yleisimpänä osatyökykyisyyden syynä ovat mielenterveyden häiriöt. Tuki - ja liikuntaelinten sairaudet ovat toiseksi yleisin syy tällä asiakasryhmällä. Muina osatyökykyisyyden perusteina ovat erilaiset aineenvaihdunnalliset häiriöt, esim. diabetes ja iho- ja ihonalaissairaudet. Tyypillisin osatyökykyinen työnhakija on yli 50 - vuotias, keskiasteen koulutuksen suorittanut henkilö. Osatyökykyisyyttä ilmenee kuitenkin kaikissa työikäisten ikäryhmissä. 

 

 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

Voidaksemme arvioida työllisyystoimenpiteiden toimivuutta ja tuloksia on mallinnettava asiakkaan palvelupolku palvelun käynnistymisestä sen päättymiseen. Asiakkaan lähtötilanne on pystyttävä todentamaan palvelun kannalta relevanteilla taustamuuttujilla ja näitä muuttujia on seurattava palvelun ajan. Palvelun tavoitetilaa eli asiakkaan työllistymistä, tai epätoivottu tilaa, kuten työvoiman ulkopuolelle siirtymistä, on myös pystyttävä seuraamaan ajantasaisesti.

 

Tätä ei nykyisillä tietojärjestelmillä ole kuitenkaan mahdollista tehdä aukottomasti, mikä on yksi suurimmista puutteista työllisyyspalvelun tiedolla johtamisessa ja vaikutusten arvioinnissa. Seuraavassa olemme kuvanneet, mitä asiakasmuutoksen tiedolla johtamiseksi tarvitaan palvelupolun eri vaiheissa. 

 

  1. Palveluun tullessa: Asiakkaan taustatietojen hyödyntäminen 
    •  Asiakkaan palvelutarvetta koskevan tiedon systematisointi: mitä kerätään ja minne tiedot kootaan? 
    • Asiakkaan lähtötilannetta koskevien tietojen yhdenmukaiset tarkistukset ja kirjaukset esim. työkykyyn vaikuttavat tekijät ja tuet
    • Ratkaisu: Sovitaan merkitseviä taustamuuttujia koskevan tiedon koonnin ja kirjaamisen käytännöistä (kuten etuuksia ja tukia koskeva tieto) Te-palveluissa ja kuntakokeilussa (vaatii asiakasprosessin kehittämistä operatiivisella tasolla, juridisten esteiden tunnistamista)

 

  1. Palvelun aikana: Asiakkaan palvelussa etenemisen seuranta
    • Asiakasprosessin aikana kertyvän tiedon systemaattinen seuranta ja kirjaukset, esim. Kykyviisari, viimesijaisten etuuksien ja työttömyysturvan kehitys – seuranta-ajan pituus, historiatieto Mihin tieto tallennetaan, säilytetään/rekisterin muodostuminen?
    • Eri palveluista saatavan tiedon hyödyntäminen /esim. TYP, erilaisten vapaaehtoisten palveluiden seuranta ja niiden huomioiminen (kirjauskoodi toimistohakusanat, päivämäärät)
    • Ratkaisu: asiakastietoihin yhtenäinen näkymä ja yhteisesti sovitut kirjauskäytännöt (vaatii asiakasprosessin kehittämistä operatiivisella tasolla, systematiikan ja rakenteen luominen)
  2. Palvelun päättyessä: Asiakkaan palvelujen tavoitteen toteutumisen seuranta ja todentaminen
    • Seurataan työllisyyspalvelujen vaikutusta työllisyyteen.
    • Todennetaan työllistyminen tai työvoiman ulkopuolelle siirtyminen rekistereistä.
      Asiakkuuden (työttömyyden) päättymisen jälkeen selvitetään, päättyykö asiakkuus työllistymiseen vai johonkin muuhun. 
    • Ratkaisu: tulorekisteriin pääsy (vaatii lainsäädännön muuttamista)

Mallinnosta ei ole mahdollista toteuttaa ilman asiantuntevaa osaamista. Mallinnoksen toteutuksen mahdollistivat:

Petri Hilli KTT toimitusjohtaja ja Liisa Björklund TT projektipäällikkö QSA tutkimuksesta.

 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

Mitkä olivat taloudelliset hyödyt?

Kun tarkastellaan vain lisääntyneitä verotuloja ja etuuksien maksussa syntyneitä säästöjä, vaikutukset ovat 243 000 € (4000 € / osallistuja) ensimmäisen valmennusvuoden osalta. Hankkeen työhönvalmennuksen (TL2) kokonaiskustannukset vastaavalta ajalta olivat 94 000€. Yksinkertaisen vähennyslaskun seurauksena (säästöt- kustannukset) saadaan erotukseksi  +149 000€. Kun tarkasteluun otetaan lisäksi edellä esitetyt työeläkemaksut, vaikutukset ovat 375 000 € (6 150 €/ osallistuja), jolloin saatu hyöty nousee jo 281 000€. 

Arvioinnissa ei otettu huomioon työttömyyden (oletettua) vaikutusta sairaanhoidon kustannuksiin. THL:n tekemän rekisteritutkimuksen mukaan (Väisänen V & Sinervo L 2021) työttömät ovat keskimäärin sairaampia kuin työssäkäyvät ja käyttävät enemmän sosiaali- ja terveyspalveluita, erityisesti mielenterveys- ja päihdepalveluita. Työttömyyden kesto vaikuttaa sote-palveluiden käyttöön. Työttömyyden pitkittyessä myös sote-palvelujen keskimääräinen käyttömäärä nousee. Tämän perusteella voidaan todeta, että valmennuksen tuloksena saadut kustannussäästöt ovat ilmoitettuja suurempia.

Vinkit toimintamallin soveltajille **

Hankkeen lopulliset vaikutukset selviävät ajan kuluessa, kun nähdään vaikutusten pysyvyys. Vaikutusmallinnuksen tekijän KTT Petri Hillin mukaan yhtenä mallinnuksen ongelmana voidaan pitää sitä, että työllistymistä tai työvoiman ulkopuolelle siirtymistä ei pystytä todentamaan kunnolla URA-järjestelmästä. Taloudellisia hyötyjä ei järjestelmästä nähdä lainkaan. Taloudellisten vaikutusten arviointi on työlästä, kallista ja kestää pitkään.

Lopputuloksena tieto toimivista palveluista on ja tulee olemaan heikko. Hänen mukaansa ratkaisu asiaan olisi yksinkertainen: työvoimapalveluille voitaisiin antaa mahdollisuus seurata toimenpidekohtaisesti asiakkaiden työllistymistä tulorekisterin avulla. Tämä onnistuu tulorekisterin avulla helposti ja kustannustehokkaasti, mutta nykyinen lainsäädäntö ei tätä salli.

Tällä hetkellä tulorekisteriin ei voi saada edes tutkimuslupaa. Kyseisen toimintamallin hyötynä olisi, että saataisiin ajantasaista tietoa eri toimenpiteiden tehokkuudesta ja työllistymisvaikutuksista sekä samalla voitaisiin arvioida työttömien työnhakijoiden yhdenvertaisuuden toteutumista eri toimenpiteissä. 

Kansikuva
Tuettu työhönvalmennus Työkyky käyttöön-hankkeessa

Kehittämisen vaihe

icon/bulb Created with Sketch. Kehitteillä

Aihealueet

Työttömyys Pitkäaikaistyöttömyys Osatyökykyisyys Työhönvalmennus Työllistyminen

Ilmiöt

Työn ja työttömyyden murros

Kohderyhmä

Ammattilaiset Kehitysvammaiset, vammaiset Nuoret Työikäiset Työttömät Yritykset