Laatukriteereihin perustuva tuetun työllistymisen työhönvalmennus, Essote
Mallinnetaan laatukriteereihin perustuvaa tuetun työllistymisen työhönvalmennusta Etelä-Savon alueella. Kohderyhmänä ovat osatyökykyiset ja pitkäaikaistyöttömät henkilöt.
Perustiedot
Toimintamallin nimi
Mallinnetaan laatukriteereihin perustuvaa tuetun työllistymisen työhönvalmennusta Etelä-Savon alueella. Kohderyhmänä ovat osatyökykyiset ja pitkäaikaistyöttömät henkilöt.
Toimintamalli lyhyesti
Tässä toimintamallissa testataan laatukriteereihin perustuvaa tuetun työllistymisen työhönvalmennusta Etelä-Savon alueella. Pilotoimme IPS-laatukriteereihin perustuvaa työhönvalmennusta Essoten ”Työkykyä ja kumppanuutta sote-keskuksesta!” -hankkeessa. Hanke kuuluu valtakunnalliseen Työkykyohjelmaan ja sitä toteuttaa työ- ja elinkeinoministeriö yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa 2019–2023.
Työhönvalmennukseen ohjautui asiakkaita Mikkelin seudun kuntakokeilusta, Essoten työikäisten sosiaalityöstä, hankkeen työkykykoordinaattorilta ja elintapaohjaajilta, TE-palveluista sekä TYP:sta (työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu). Asiakkaat olivat joko pitkäaikaistyöttömiä ja/tai osatyökykyisiä, jotka eivät ole työllistyneet muilla keinoin.
Käytimme työhönvalmennuksessamme IPS-toimintamallia soveltuvin osin. Lisäksi käytimme Kykyviisaria asiakkaiden työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa ja puheeksi ottamisen välineenä. Tavoitteena työhönvalmennuksessa oli nopea työn etsintä ja asiakkaan työllistyminen avoimille työmarkkinoille. Prosessi sisältää työnantajayhteistyötä, piilotyöpaikkojen etsintää ja työn muokkausta.
Työhönvalmentaja toimii asiakkaan sekä työnantajan tukena työllistymisprosessissa. Asiakkaiden runsaan palvelutarpeen takia työskentely on palveluohjauksellista. Turvaverkon varmistaminen on tärkeä osa prosessia. Se mahdollistaa asiakkaalle oikea-aikaisten ja riittävien palveluiden toteutumisen. Prosessin aikana asiakkaalla tapahtuu voimaantumista, jotta hän pystyisi kohdistamaan resurssinsa työllistymistä varten. Lähtökohtana on kuntoutuksellinen ajattelu. Asiakas tekee itse ne asiat, joihin hän pystyy: päivittää cv:n, lähettää työpaikkahakemuksia, ottaa työnantajiin yhteyttä ja menee työhaastatteluihin. Työhönvalmentaja auttaa tarvittaessa kaikissa vaiheissa. Työhönvalmennusprosessin aikana on tärkeätä tehdä yhteistyötä asiakkaan verkoston kanssa ja taitekohdissa kokoontua yhdessä päivittämään asiakassuunnitelmaa.
Suomen työllisyysasteen nostaminen 75 %:n vuoden 2023 loppuun mennessä on osa Sanna Marinin hallitusohjelman keskeisiä talouspoliittisia tavoitteita. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää, että myös osatyökykyisillä on mahdollisuus tehdä työtä kykyjensä mukaan. Valtakunnallinen Työkykyohjelma on osa hallituksen työllisyystoimien kokonaisuutta, jolla pyritään saamaan työelämän ulkopuolella olevia henkilöitä takaisin työelämään. Arviolta 65 000 työelämän ulkopuolella olevaa osatyökykyistä henkilöä haluaisi työskennellä ja arvioi olevansa työkykyisiä. Työkykyohjelmassa etsitään ratkaisuja haastavassa työmarkkina-asemassa olevien pitkäaikaistyöttömien ja osatyökykyisten työllistymiseen liittyviin ongelmiin. Työkykyohjelmassa on mukana 22 alueellista hanketta, josta yksi on Essoten Työkykyä ja kumppanuutta sote-keskuksesta! -hanke.
Työkykyohjelmasta vastaa ja sitä toteuttaa työ- ja elinkeinoministeriö yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. Työkykyohjelmaa toteutetaan vuosina 2019-2023. Työkykyohjelman operatiivisesta toimeenpanosta vastaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Lisäksi THL:n vastuulla on työkyvyn tukeen liittyvä mallintaminen ja osaamisen vahvistaminen. Työ- ja elinkeinoministeriön toimet keskittyvät osatyökykyisten työllistymisen esteiden purkamiseen ja työllistymistä vauhdittaviin toimiin. Lisäksi Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos (THL) sekä Työterveyslaitos (TTL) tukevat hankkeita ja osallistuvat valtakunnalliseen valmistelu- ja arviointityöhön. THL ja TTL toteuttavat osana Työkykyohjelmaa arviointitutkimuksen yhteistyössä hankkeiden kanssa. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan toimilla kehitetään tehokkaat työkyvyn tuen palvelut tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskuksiin ja vahvistetaan ammattilaisten osaamista palvelutarpeiden tunnistamisessa. Työkykyohjelmassa painopiste on olemassa olevan työ- ja toimintakyvyn vahvistamisessa ja työllistymisen edistämisessä.
Työkykyohjelman toimenpiteiden tavoitteena on:
- lisätä osatyökykyisten työttömien työllistymisen edellytyksiä, työ- ja toimintakykyä ja yhteiskunnallista osallisuutta
- luoda monialainen palvelukokonaisuus, jossa osatyökykyisten työttömien työkyvyn tuen tarve tunnistetaan ja jossa palvelut ja palvelupolut toimivat asiakaslähtöisesti
- kehittää ammattilaisten osaamista siten, että he tuntevat työkyvyn tuen palvelukokonaisuuden ja osaavat hyödyntää sitä asiakkaan parhaaksi
- tuottaa tietoa osatyökykyisten työttömien palveluiden ja etuuksien yhteensovittamiseksi sekä lainsäädännön kehittämisen tueksi.
Työkykyohjelman tavoitteena on integroida työkyvyn ja työllistymisen tuki olemassa olevaan ja tulevaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmään. Lisäksi Työkykyohjelmalla on vahva kytkös sosiaaliturvan uudistamiseen. Sosiaaliturvauudistuksen tavoitteena on nykyistä selkeämpi ja toimivampi järjestelmä, joka mahdollistaa työnteon ja sosiaaliturvan yhteensovittamisen muuttuvissa elämäntilanteissa.
Työkykyä ja kumppanuutta sote-keskuksesta! -hankkeen työhönvalmennukseen on ohjautunut asiakkaita Mikkelin seudun kuntakokeilusta, Essoten työikäisten sosiaalityöstä, hankkeen työkykykoordinaattorilta, hankkeen elintapaohjaajilta, TE-palveluista, TYP:sta (työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu). Lisäksi muutama asiakas on hakeutunut palveluun itse. Kaikki asiakkaat ovat joko pitkäaikaistyöttömiä ja/tai osatyökykyisiä jotka eivät ole työllistyneet omin avuin, kuntakokeilun, TE-palveluiden tai TYP:n avulla.
Useimmilla työhönvalmennuksen asiakkailla on taustalla mielenterveyden haasteita, osalla on myös tuki- ja liikuntaelinsairauksia sekä synnynnäisiä vammoja kuten kuulovamma. Lisäksi asiakkailla on vajetta osaamisessa, osalla asiakkaista ei ole ammatillista koulutusta lainkaan, koulutuksena on vain peruskoulu ja sekin saattaa olla käyty mukautetusti. Pelkän peruskoulun käyneillä asiakkailla ei välttämättä ole kapasiteettia tai motivaatiota lähteä opiskelemaan ammattia. Muutama on nuoruudessaan aloittanut ammattikoulun, mutta se on jostakin syystä jäänyt kesken. Kun ikää on kertynyt, ei asiakkaalla ole enää halua lähteä opiskelemaan edes oppisopimuksella ammattia itselleen. Moni näistä asiakkaista siirtyy työttömyyden pitkittyessä kuntouttavaan työtoimintaan tai työkokeiluun ja mikäli asiakkaalla on 100 % palkkatukioikeus, voi hän työllistyä järjestöihin vuoden ajaksi, jonka jälkeen koittaa taas työttömyysjakso. Tämä kierre saattaa jatkua vuosikymmeniä, aina siihen saakka, kunnes henkilö pääsee eläkkeelle.
Pitkään työttöminä olleilla asiakkailla on pitkittyneestä työttömyydestä johtuen suuria taloudellisia ongelmia, joita yritetään paikata toimeentulotuella. Useimmilla asiakkailla tulon lähteenä on Kelan työmarkkinatuki, muutamalla ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha tai määräaikainen työkyvyttömyyseläke. Lisäksi moni asiakas saa Kelasta asumistukea ja perustoimeentulotukea. Muutama asiakas on saanut myös täydentävää toimeentulotukea kunnan sosiaalitoimesta työllistymisen edistämiseen esimerkiksi kurssimaksuihin tai työn aloituksen tueksi esimerkiksi työjalkineisiin.
Asiakkaiden Kykyviisari -tulosten perusteella monilla on omasta mielestään heikentynyt työkyky, vaikka terveystarkastuksessa ei ole havaittu mitään työkykyyn vaikuttavaa tekijää. Vastausmäärältään 17 asiakkaan ryhmäraportin mukaan koettu työkyky oli Kykyviisari-kyselyssä 7,7/10. Tosin asiakkaan oma arvio omasta työkyvystä ei aina ole kovin realistinen, lisäksi vastaushetkellä saattaa olla vaikutusta omaan arvioon. Esimerkiksi se onko henkilö vastaushetkellä työssä vai työttömänä, saattaa vaikuttaa sen hetkiseen arvioon.
Työkykyä ja kumppanuutta sote-keskuksesta! -hankkeessa olemme keskustelleet hyvinvointialueen vastuuvalmistelijoiden kanssa työhönvalmennuksen jatkamisesta hankkeen jälkeen tulevalla hyvinvointialueella. Lisäksi olemme käyneet keskustelua esimiestasolla Essotessa, eli Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymässä, osatyökykyisten palkkaamisesta. Muutama osatyökykyinen onkin jo saanut avotyötä Essoten yksiköistä. Tarkoituksena on myös selvittää omassa organisaatiossa onko joitain avustavia työtehtäviä, jotka voitaisiin siirtää pois esimerkiksi hoitotyötä tekeviltä ja näin saadaan rakennettua kokonaan uusia toimenkuvia, joissa pystyisi työskentelemään osatyökykyinen henkilö. Esimerkiksi palvelutaloissa tarvitaan henkilökuntaa, joka pitää huolta ruokasalin siisteydestä ja kerää käytetyt tarjottimet pöydiltä pesuun.
Mikäli Etelä-Savon tulevalle hyvinvointialueelle halutaan perustaa työhönvalmennuksen tiimi, olemme arvioineet, että koko Etelä-Savon hyvinvointialueelle tarvitaan yhteensä noin 12 työhönvalmentajaa sekä tiiminvetäjä. Lisäksi olisi hyvä olla erillinen yrityskoordinaattori, joka hoitaa yritysyhteistyötä keskitetysti. Jotta työhönvalmennus voisi jatkua tulevalla Etelä-Savon hyvinvointialueella, sen tulee olla lakisääteinen palvelu joka toimii osana sosiaalipalveluja työllisyyttä tukevien sosiaalipalvelujen alaisuudessa.
Työhönvalmennusta on Etelä-Savossa toteutettu ennen hankkeen alkamista ainoastaan ostopalveluna, jolloin työhönvalmennuksen kesto on rajallista, yleensä asiakas saa työhönvalmennusta noin 50 tuntia. Hankkeessa annettu työhönvalmennus puolestaan on kestoltaan rajoittamaton, jolloin asiakas saa yksilöllistä hänen tarpeisiinsa vastaavaa palvelua. Asiakkailta saatu palaute työhönvalmennuksesta on ollut rohkaisevaa ja laatukriteereihin perustuvalle työhönvalmennukselle on selkeästi tarvetta Etelä-Savon alueella, jossa on paljon haastavassa työmarkkina-asemassa olevia osatyökykyisiä ja pitkäaikaistyöttömiä henkilöitä. Nämä asiakkaat käyttävät muutenkin paljon sote-palveluja. Työhönvalmennuksen, työkyvyn tuen palvelujen ja elintapaohjauksen sekä muun palveluverkoston yhteistyössä tarjoama palvelu tarjoaa asiakkaalle mahdollisuuden joko löytää hänen työ- ja toimintakykyynsä nähden sopivan työpaikan tai mikäli työllistyminen ei enää ole realistista, asiakas pääsee eläkeselvittelyihin ja/tai ammatilliseen kuntoutukseen ja sitä kautta eteenpäin joko kohti työelämää tai sitten eläkkeelle. Kaikkien asiakkaiden kohdalla avoimille työmarkkinoille siirtyminen ei ole realistinen tavoite ja siksi on tärkeää, että asiakas pääsee oikea aikaisesti oikeiden palvelujen piiriin.
Hankkeen aikana työhönvalmennukseen on ohjautunut asiakkaita, joilla ei ole aitoa motivaatiota työllistyä, he ovat lähteneet mukaan työhönvalmennukseen, koska työhönvalmennus on kirjattu heidän aktivointi- tai työllistymissuunnitelmaan. Tällöin työhönvalmennuksen onnistumisen mahdollisuudet ovat heikot, koska asiakas ei ole aktiivisesti itse mukana edistämässä omaa työllistymistään. Moni asiakas onkin keskeyttänyt työhönvalmennuksen, koska ei ole pystynyt sitoutumaan siihen. Hankkeeseemme on ohjautunut myös asiakkaita, jotka ovat selkeästi tulleet "väärään" palveluun, koska heillä ei ole tosiasiallisesti enää työkyky huomioiden realistisia mahdollisuuksia työllistyä avoimille työmarkkinoille. Osa näistä asiakkaista onkin ohjautunut eläkeselvittelyyn ja siitä eläkkeelle.
Työhönvalmennuksen oikea-aikaisuus vaikuttaa myös asiakkaan työllistymisen mahdollisuuksiin. Mikäli asiakkaan terveydellinen tilanne on haastava, täytyy terveydellinen tilanne hoitaa ensin kuntoon, ennen kuin voidaan edes ajatella työllistymistä. Eli tällaisissa tapauksissa asiakas on ohjattu työhönvalmennukseen ajallisesti liian aikaisin. Toisaalta moni asiakas on työhönvalmennuksen aikana voimaantunut ja alkanut itse pohtia uutta suuntaa elämälleen esimerkiksi hakeutumalla opiskelemaan uutta ammattia itselleen.
Työhönvalmennus voi tuoda uutta tietoa asiakkaan tilanteesta ja sen näyttäytymisestä suhteessa työllistymiseen ja siten luoda yhteistä ymmärrystä asiakkaan tilanteesta asiakkaan ja lähettävän tahon välillä. Verkostoyhteistyöhön pitää paneutua ja aikaa pitää olla asiakkaan tilanteen prosessointiin. Työllisyyspalveluiden ammattilaisten pitää tuntea asiakkaat, ottaa heidän tarpeensa huomioon ja avata heille mahdollisuuksia päästä asioissaan eteenpäin. Jos havaitaan jatkoselvittelyjen tarvetta, työkyvyn tiimin olemassaolo ja sinne pääseminen on ehdottoman tärkeätä. Vaikka usean asiakkaan kohdalla tilanne hankkeessa ei ole johtanut työllistymiseen, niin tärkeitä havaintoja ja selvitystyötä heidän tilanteestaan on tehty. Se ei voi olla väärin. Kaikkien asiakkaiden tilanteen kohentuminen on tärkeätä ja se täytyy mahdollistaa. Yksilölliset tarpeet tulee huomioida.
Kansikuva
