Laatukriteereihin perustuva tuetun työllistymisen työhönvalmennus/Homma haltuun-hanke
Mallinnetaan laatukriteereihin perustuvaa tuetun työllistymisen työhönvalmennusta Etelä-Savon ja Pohjois-Savon alueella. Kohderyhmänä kehitysvammaiset, jotka ovat pääsääntöisesti työkyvyttömyyseläkkeellä.
Vaalijalan kuntayhtymä on tällä hetkellä palveluntuottaja, jolta kunnat ja kapungit ostavat erilaisia palveluja. Tulevaisuudessa Vaalijalan palvelut on osa tulevia hyvinvointialueita. Vaalijalan eri yksiköitä on Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Keski-Suomen alueella.
Laatukriteereihin perustuvassa tuetun työllistymisen työhönvalmennuksessa ja toimintamallikuvauksessa on keskititty Etelä-Savon hyvinvointialueeseen. Essoten Työkykyohjelman hankkeen kanssa olemme samaa hyvinvointialuetta, mikä tullaan ottamaan huomioon työhönvalmennuksen toimintamallissa. Vaalijalassa on vahvaa osaamista erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden kanssa työskentelystä ja Vaalijalan hankkeen työhönvalmennuksen kohderyhmänä on kehitysvammaiset, kun taas Essoten hankkeen työhönvalmennuksen kohderyhmänä on esim. pitkäaikaistyöttömät esim. kuntouttavan työtoiminnan asiakkaat. Tavoitteena on tuottaa lopuksi yhteinen synteesi ja näkemys aiheesta. Toimintamallia tullaan työstämään vielä yhdessä. Tässä tämän hetkinen versio Laatukriteereihin perustuvasta tuetun työllistymisen työhönvalmennuksen toimintamallista.
Vaalijalan kuntayhtymän päiväaikaisen tekemisen yksiköissä järjestetään mm. kehitysvammaisten ja vammaisten henkilöiden työtoimintaa sekä kuntouttavaa työtoimintaa. Tarjolla on myös tuetun työllistymisen (työhönvalmennus) palvelua, mutta sitä on ostettu erittäin vähän. Lähtötilanne on siis, että suurimmalla osalla hankkeeseen ohjautuneilla henkilöillä ei ole aiempaa kokemusta yksilö työhönvalmennuksesta.
”Homma haltuun – toiveista työhön”-hankkeessa luodaan malli oikea-aikaisesta ja oikein mitoitetusta työhönvalmennuksesta tuetun työllistymisen menetelmin. Tuetun työllistymisen kehittämisessä hyödynnetään alueellisten järjestöjen, välityömarkkinoiden toimijoiden, oppilaitosten ja muiden toimijoiden asiantuntemusta ja osaamista kohderyhmän asiakkaiden tavoittamisessa, aktivoimisessa ja asiakaslähtöisten palvelupolkujen rakentamisessa.
Tavoitteena on mallintaa laatukriteereihin perustuvaa tuetun työllistymisen työhönvalmennusta. Hankkeen työhönvalmennuksessa sovelletaan IPS-Sijoita ja valmenna!-toimintamallia.
Kehitysvammaisille pitää olla tarjolla työhönvalmennusta nykyistä paremmin.
Kehitysvammaiset etenesivät työtoiminnasta kohti palkkatyötä nykyistä paremmin.
Kehitysvammaiset voivat olla samanaikaisesti sekä työtoiminnassa ja palkkatyössä.
Avotyötoimintaan ei jämähdetä vuosikausiksi vaan se on työkokeilun tyylinen.
Kehitysvammaiset (työkyvyttömyyseläkkeellä) olevat olisivat enemmän TE-palveluiden palveluiden piirissä (työkokeilu, palkkatukityö).
Onko kehitysvammaisilla mahdollisuus työhönvalmennukseen työtoiminnan rinnalla?
Onko kehitysvammaiset edenneet palkkatyöhön? Onko kehitysvammaisen mahdollista olla "samanaikaisesti" osa-aikaisessa palkkatyössä ja työtoiminnassa?
Onko kehitysvammaiset päässeet osaksi TE-palveluiden palveluita? (Työkokeilu, palkkatukityö)
Kehitysvammaisille tarjotaan mahdollisuus työhönvalmennukseen hankkeen aikana ja huolehditaan, että työhönvalmennus jatkuu myös hankkeen jälkeen.
Tehdään tiivistä yhteistyötä työnantajien kanssa. Kartoitetaan työpaikkoja ja räätälöidään henkilölle sopivia työtehtäviä.
Kehitysvammaiset (erityistä tukea tarvitsevat) henkilöt, joilla on tavoitteena edetä palkkatyöhön. Asiakastyö on aloitettu hankkeen kautta keväällä 2021.
Asiakkaat ovat ohjautuneet kehitysvammaisten työtoiminnasta sekä suoraan kuntien vammaispalveluiden kautta. Asiakkaita on ohjautunut yhteensä 30 ja suurimmalla osalla on taustalla työkyvyttömyyseläke sekä suurimmalla osalla ei ole aiempaa palkkatyö kokemusta.
Kehitysvammaisilla on pitkiä 10-20 vuotta kestäviä jaksoja työtoiminnasta. Havaittavissa on ollut, että he tarvitsevat rohkaisua ja kannustusta jo ylipäänsä työhönvalmennukseen lähtemisessä. Hankkeessa järjestettiin ryhmämuotoinen palkkatyövalmennus, jossa kerrottiin työhönvalmennuksesta ja palkkatyöstä, jonka henkilöillä oli mahdollisuus lähteä yksilö työhönvalmennukseen. Kehitysvammaisten kohdalla tarvitaan pidempi kestoinen prosessi ja on huomioita, että jos on tottunut vuosikymmeniä tiettyyn palveluun, niin muutos uuteen ei tapahtudu hetkessä. On huomioita, ettei tehdä liian herkästi tulkintaa, että henkilö on tyytyväinen tilanteeseensa, eikä työhönvalmennus ole sopiva palvelu. Asiakkaita on kuultu ja työhönvalmennus on perustunut vapaaehtoisuuteen.
IPS-Sijoita ja Valmenna toimintamallia ja Vaalijalan tuetun työn-mallia.
Työhönvalmennukseen on ohjautunut yhteensä 30 kehitysvammaista. 17 kehitysvammaista on saanut määräaikaisen osa-aikaisen palkkatyösuhteen.
Hankkeeseen ohjautuneet asiakkaat kokivat aluksi jännittävänä lähteä yksikö työhönvalmennukseen, koska heillä on pääosin kokemuksia vain työtoiminnasta ja asiakkaiden palautetta kuultua heille järjestettiin ryhmämuotoista palkkatyövalmennusta. Liitteenä materiaalia palkkatyövalmennukseen. Palkkatyövalmennukseen asiakkailla oli mahdollisuus siirtyä yksilötyöhönvalmennukseen.
Hankkeen kolme projektityöntekijää toimivat osan työajastaan työhönvalmentajina. Tavoitteena on, että yhdellä työhönvalmentajalla on 10 asiakasta. Pilotointi aloitetaan 2021 keväällä ja sitä jatketaan hankkeen toimesta vuoden 2022 loppuun. Hankkeen päättyessä yhteistyötä työtoiminnan henkilökunnan kanssa, että henkilöiden tuen saaminen voidaan varmistaa, vaikka hanke päättyy.
Tavoitteena on, että ryhmämuotoinen palkkatyövalmennus ja laatukriteereihin perustuva tuetun työllistymisen työhönvalmennus jatkuvat myös hankkeen jälkeen osana työtoimintaa.
Työhönvalmennus lisää kehitysvammaisten elämänlaatua, osallisuuden kokemusta sekä mahdollistaa palkkatyöhön pääseminen ja siellä pysymisen. Työhönvalmennuksen keinoin asiakkaiden tietoisuus omasta osaamisesta ja vahvuuksista kasvoi. Työhönvalmennuksen ja palkkatyön myötä asiakkaat kokivat, että heillä on enemmän toivoa ja uskoa saavuttaa heidän elämänsä unelmia.