Laatukriteereihin perustuva tuetun työllistymisen työhönvalmennus/Homma haltuun-hanke

Mallinnetaan laatukriteereihin perustuvaa tuetun työllistymisen työhönvalmennusta Etelä-Savon ja Pohjois-Savon alueella. Kohderyhmänä kehitysvammaiset, jotka ovat pääsääntöisesti työkyvyttömyyseläkkeellä.

Toimintaympäristö **

Vaalijalan kuntayhtymä on tällä hetkellä palveluntuottaja, jolta kunnat ja kapungit ostavat erilaisia palveluja. Tulevaisuudessa Vaalijalan palvelut on osa tulevia hyvinvointialueita. Vaalijalan eri yksiköitä on Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Keski-Suomen alueella. 

Laatukriteereihin perustuvassa tuetun työllistymisen työhönvalmennuksessa ja toimintamallikuvauksessa on keskititty Etelä-Savon hyvinvointialueeseen. Essoten Työkykyohjelman hankkeen kanssa olemme samaa hyvinvointialuetta, mikä tullaan ottamaan huomioon työhönvalmennuksen toimintamallissa. Vaalijalassa on vahvaa osaamista erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden kanssa työskentelystä ja Vaalijalan hankkeen työhönvalmennuksen kohderyhmänä on kehitysvammaiset, kun taas Essoten hankkeen työhönvalmennuksen kohderyhmänä on esim. pitkäaikaistyöttömät esim. kuntouttavan työtoiminnan asiakkaat. Tavoitteena on tuottaa lopuksi yhteinen synteesi ja näkemys aiheesta. Toimintamallia tullaan työstämään vielä yhdessä. Tässä tämän hetkinen versio Laatukriteereihin perustuvasta tuetun työllistymisen työhönvalmennuksen toimintamallista.

 

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Vaalijalan kuntayhtymän päiväaikaisen tekemisen yksiköissä järjestetään mm. kehitysvammaisten ja vammaisten henkilöiden työtoimintaa sekä kuntouttavaa työtoimintaa. Tarjolla on myös tuetun työllistymisen (työhönvalmennus) palvelua, mutta sitä on ostettu erittäin vähän. Lähtötilanne on siis, että suurimmalla osalla hankkeeseen ohjautuneilla henkilöillä ei ole aiempaa kokemusta yksilö työhönvalmennuksesta. 

”Homma haltuun – toiveista työhön”-hankkeessa luodaan malli oikea-aikaisesta ja oikein mitoitetusta työhönvalmennuksesta tuetun työllistymisen menetelmin. Tuetun työllistymisen kehittämisessä hyödynnetään alueellisten järjestöjen, välityömarkkinoiden toimijoiden, oppilaitosten ja muiden toimijoiden asiantuntemusta ja osaamista kohderyhmän asiakkaiden tavoittamisessa, aktivoimisessa ja asiakaslähtöisten palvelupolkujen rakentamisessa.

Tavoitteena on mallintaa laatukriteereihin perustuvaa tuetun työllistymisen työhönvalmennusta. Hankkeen työhönvalmennuksessa sovelletaan IPS-Sijoita ja valmenna!-toimintamallia. 

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

1. Kehitysvammaisille henkilöille on oltava nykyistä enemmän yksilöllistä työhönvalmennusta tarjolla.

2. Työtoiminnan tavoitteen kirkastamista enemmän palkkatyöhön tähtääväksi. Työtoimintaan sisällytettävä myös ryhmämuotoista palkkatyövalmennusta, että asiakas esim. ymmärtää työtoiminnan ja palkkatyön eroavaisuuden.

3. Työtoiminnan työvalmentajien osaamisen ja tiedon lisäämistä kehitysvammaisten palkkatyön mahdollisuuksista. 

4. Ammattilaisten, läheisten/omaisten asennemuutos.

5. Avotyötoiminta jatkossa määräaikaista, tavoitteellista ja palkkatyöhön tähtäävää. 

Tavoiteltu muutos

Kehitysvammaisille pitää olla tarjolla työhönvalmennusta nykyistä paremmin.

Kehitysvammaiset etenesivät työtoiminnasta kohti palkkatyötä nykyistä paremmin.

Kehitysvammaiset voivat olla samanaikaisesti sekä työtoiminnassa ja palkkatyössä.

Avotyötoimintaan ei jämähdetä vuosikausiksi vaan se on työkokeilun tyylinen.

Kehitysvammaiset (työkyvyttömyyseläkkeellä) olevat olisivat enemmän TE-palveluiden palveluiden piirissä (työkokeilu, palkkatukityö). 

Muutoksen mittaaminen

Onko kehitysvammaisilla mahdollisuus työhönvalmennukseen työtoiminnan rinnalla?

Onko kehitysvammaiset edenneet palkkatyöhön? Onko kehitysvammaisen mahdollista olla "samanaikaisesti" osa-aikaisessa palkkatyössä ja työtoiminnassa?

Onko kehitysvammaiset päässeet osaksi TE-palveluiden palveluita? (Työkokeilu, palkkatukityö)

Toteutussuunnitelma

Kehitysvammaisille tarjotaan mahdollisuus työhönvalmennukseen hankkeen aikana ja huolehditaan, että työhönvalmennus jatkuu myös hankkeen jälkeen.

Tehdään tiivistä yhteistyötä työnantajien kanssa. Kartoitetaan työpaikkoja ja räätälöidään henkilölle sopivia työtehtäviä.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Kehitysvammaiset (erityistä tukea tarvitsevat) henkilöt, joilla on tavoitteena edetä palkkatyöhön. Asiakastyö on aloitettu hankkeen kautta keväällä 2021. 

Asiakkaat ovat ohjautuneet kehitysvammaisten työtoiminnasta sekä suoraan kuntien vammaispalveluiden kautta. Asiakkaita on ohjautunut yhteensä 30 ja suurimmalla osalla on taustalla työkyvyttömyyseläke sekä suurimmalla osalla ei ole aiempaa palkkatyö kokemusta. 

Kehitysvammaisilla on pitkiä 10-20 vuotta kestäviä jaksoja työtoiminnasta. Havaittavissa on ollut, että he tarvitsevat rohkaisua ja kannustusta jo ylipäänsä työhönvalmennukseen lähtemisessä. Hankkeessa järjestettiin ryhmämuotoinen palkkatyövalmennus, jossa kerrottiin työhönvalmennuksesta ja palkkatyöstä, jonka henkilöillä oli mahdollisuus lähteä yksilö työhönvalmennukseen. Kehitysvammaisten kohdalla tarvitaan pidempi kestoinen prosessi ja on huomioita, että jos on tottunut vuosikymmeniä tiettyyn palveluun, niin muutos uuteen ei tapahtudu hetkessä. On huomioita, ettei tehdä liian herkästi tulkintaa, että henkilö on tyytyväinen tilanteeseensa, eikä työhönvalmennus ole sopiva palvelu. Asiakkaita on kuultu ja työhönvalmennus on perustunut vapaaehtoisuuteen. 

Muiden kehittämien ratkaisujen hyödyntäminen

IPS-Sijoita ja Valmenna toimintamallia ja Vaalijalan tuetun työn-mallia. 

Idean testaus asiakkaalla

Työhönvalmennukseen on ohjautunut yhteensä 30 kehitysvammaista. 17 kehitysvammaista on saanut määräaikaisen osa-aikaisen palkkatyösuhteen.

Hankkeeseen ohjautuneet asiakkaat kokivat aluksi jännittävänä lähteä yksikö työhönvalmennukseen, koska heillä on pääosin kokemuksia vain työtoiminnasta ja asiakkaiden palautetta kuultua heille järjestettiin ryhmämuotoista palkkatyövalmennusta. Liitteenä materiaalia palkkatyövalmennukseen. Palkkatyövalmennukseen asiakkailla oli mahdollisuus siirtyä yksilötyöhönvalmennukseen.

Ratkaisun testaaminen

Hankkeen kolme projektityöntekijää toimivat osan työajastaan työhönvalmentajina. Tavoitteena on, että yhdellä työhönvalmentajalla on 10 asiakasta. Pilotointi aloitetaan 2021 keväällä ja sitä jatketaan hankkeen toimesta vuoden 2022 loppuun. Hankkeen päättyessä yhteistyötä työtoiminnan henkilökunnan kanssa, että henkilöiden tuen saaminen voidaan varmistaa, vaikka hanke päättyy. 

Kokeilun tavoitteet

Tavoitteena on, että ryhmämuotoinen palkkatyövalmennus ja laatukriteereihin perustuva tuetun työllistymisen työhönvalmennus jatkuvat myös hankkeen jälkeen osana työtoimintaa. 

Kokeilussa opittua

Työhönvalmennus lisää kehitysvammaisten elämänlaatua, osallisuuden kokemusta sekä mahdollistaa palkkatyöhön pääseminen ja siellä pysymisen. Työhönvalmennuksen keinoin asiakkaiden tietoisuus omasta osaamisesta ja vahvuuksista kasvoi. Työhönvalmennuksen ja palkkatyön myötä asiakkaat kokivat, että heillä on enemmän toivoa ja uskoa saavuttaa heidän elämänsä unelmia. 

Ratkaisun perusidea **

Laatukriteerehin perustuvassa tuetun työllistymisen työhönvalmennuksessa oli kyse siitä, että kehitysvammaiset saavat nykyistä paremmin työhönvalmennusta, vaikka he olisivat myös sosiaalipalvelussa kehitysvammaisten työtoiminnassa. Työhönvalmennuksen tavoitteena oli lisätä kehitysvammaisten palkkatyöhön pääsyä ja siellä pysymistä, mutta toisaalta myös lisätä kehitysvammaisten tietoisutta heidän palkkatyömahdollisuuksista. 

Työhönvalmennus koostui viidestä vaiheesta, 8 periaatteesta ja 25 laatukriteeristä. Vaalijalan kuntayhtymässä työhönvalmennuksessa on huomioitu myös KVANKin laatukriteerit ja nämä otettiin huomioon myös hankkeen toteuttamassa työhönvalmennuksessa. Liitteenä KVANKIN laatukriteerit ja aukikirjoitettuna, miten huomioidaan työhönvalmennuksessa. 

 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

Tuetun työn prosessikuvaus on tehtynä. Organisaatiossa on vosaamista toteuttaa työhönvalmennusta. Laatukriteereiden mukaan toimiessa olisi tärkeää, että henkilöstöä olisi resurssoitu tekemään työhönvalmennusta, koska muun työn ohella se on haastavaa. Vaalijalan palveluiden siirtyessa osaksi eri hyvinvointialueita on tässä hetkessä vaikea sanoa, miten työhönvalmennus tulee juurtumaan osaksi toimintoja, mutta viestiä työhönvalmennuksen merkityksestä on viety eteenpäin hyvinvointialueen valmistelijoille. Asiakkailla olisi tärkeä olla palvelupäätös työtoiminnan lisäksi työhönvalmennukseen. 

Vinkit toimintamallin soveltajille **

Laatukriteerit toimivat hyvänä pohjana ja laadun varmistajana työhönvalmennuksessa. Laatukriteereiden mukaan kaikki työhönvalmentajat toteuttavat kaikkia työhönvalmennuksen vaiheita, mutta tosi asia on, että osalla työhönvalmentajista voi olla vahvuutena yritysyhteistyö, jota kannattaa hyödyntää. 

Kehitysvammaisten työllistyminen ja palkkatyö (tietoisuus mahdollisuuksista, omista kyvyistä ja mahdollisuuksista) vaativat aikaa ja toistoja. Prosessille on hyvä varata aikaa. Työhönvalmentajan jatkuva tuki on tärkeää, jotta varhaisessa vaiheessa voidaan tarttua esimerkiksi toimintakyvyn muutoksiin. 

Työllistymisiä edistää, jos työhönvalmentaja löytää, esimerkiksi sopivan yrityksen, joka olisi valmis palkkaamaan useampia henkilöitä. Hankkeen aikana Vaalijalan kuntayhtymä sitoutui palkkaamaan kehitysvammaisia tarpeeseen sen eri yksiköihin. Liitteenä tietoa enemmän.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

Laatukriteerit ovat tuoneet palveluun laatua. Työhönvalmennusta on ollut tarjolla niille kehitysvammaisille, jotka ovat sitä halunneet. Hankkeen aikana tuetun työllistymisen työhönvalmennusta käytettiin aiempaa enemmän. Tarjolla tuetun työllistymisen työhönvalmennusta on ollut aina, mutta asiakkaille ei ole tehty siihen palvelupäätöksiä. Työtoiminnan ja työhönvalmennuksen yhdistäminen on mahdollista, mutta niihin tulee olla selkeästi omat palvelupäätökset.