Laatukriteereihin perustuva tuetun työllistymisen työhönvalmennus/Homma haltuun-hanke
Mallinnetaan laatukriteereihin perustuvaa tuetun työllistymisen työhönvalmennusta Etelä-Savon ja Pohjois-Savon alueella. Kohderyhmänä kehitysvammaiset, jotka ovat pääsääntöisesti työkyvyttömyyseläkkeellä.
Perustiedot
Toimintamallin nimi
Mallinnetaan laatukriteereihin perustuvaa tuetun työllistymisen työhönvalmennusta Etelä-Savon ja Pohjois-Savon alueella. Kohderyhmänä kehitysvammaiset, jotka ovat pääsääntöisesti työkyvyttömyyseläkkeellä.
Toimintamalli lyhyesti
Laatukriteerehin perustuvassa tuetun työllistymisen työhönvalmennuksessa oli kyse siitä, että kehitysvammaiset saavat nykyistä paremmin työhönvalmennusta, vaikka he olisivat myös sosiaalipalvelussa kehitysvammaisten työtoiminnassa. Työhönvalmennuksen tavoitteena oli lisätä kehitysvammaisten palkkatyöhön pääsyä ja siellä pysymistä, mutta toisaalta myös lisätä kehitysvammaisten tietoisutta heidän palkkatyömahdollisuuksista.
Työhönvalmennus koostui viidestä vaiheesta, 8 periaatteesta ja 25 laatukriteeristä. Vaalijalan kuntayhtymässä työhönvalmennuksessa on huomioitu myös KVANKin laatukriteerit ja nämä otettiin huomioon myös hankkeen toteuttamassa työhönvalmennuksessa. Liitteenä KVANKIN laatukriteerit ja aukikirjoitettuna, miten huomioidaan työhönvalmennuksessa.
Vaalijalan kuntayhtymä on tällä hetkellä palveluntuottaja, jolta kunnat ja kapungit ostavat erilaisia palveluja. Tulevaisuudessa Vaalijalan palvelut on osa tulevia hyvinvointialueita. Vaalijalan eri yksiköitä on Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Keski-Suomen alueella.
Laatukriteereihin perustuvassa tuetun työllistymisen työhönvalmennuksessa ja toimintamallikuvauksessa on keskititty Etelä-Savon hyvinvointialueeseen. Essoten Työkykyohjelman hankkeen kanssa olemme samaa hyvinvointialuetta, mikä tullaan ottamaan huomioon työhönvalmennuksen toimintamallissa. Vaalijalassa on vahvaa osaamista erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden kanssa työskentelystä ja Vaalijalan hankkeen työhönvalmennuksen kohderyhmänä on kehitysvammaiset, kun taas Essoten hankkeen työhönvalmennuksen kohderyhmänä on esim. pitkäaikaistyöttömät esim. kuntouttavan työtoiminnan asiakkaat. Tavoitteena on tuottaa lopuksi yhteinen synteesi ja näkemys aiheesta. Toimintamallia tullaan työstämään vielä yhdessä. Tässä tämän hetkinen versio Laatukriteereihin perustuvasta tuetun työllistymisen työhönvalmennuksen toimintamallista.
Kehitysvammaiset (erityistä tukea tarvitsevat) henkilöt, joilla on tavoitteena edetä palkkatyöhön. Asiakastyö on aloitettu hankkeen kautta keväällä 2021.
Asiakkaat ovat ohjautuneet kehitysvammaisten työtoiminnasta sekä suoraan kuntien vammaispalveluiden kautta. Asiakkaita on ohjautunut yhteensä 30 ja suurimmalla osalla on taustalla työkyvyttömyyseläke sekä suurimmalla osalla ei ole aiempaa palkkatyö kokemusta.
Kehitysvammaisilla on pitkiä 10-20 vuotta kestäviä jaksoja työtoiminnasta. Havaittavissa on ollut, että he tarvitsevat rohkaisua ja kannustusta jo ylipäänsä työhönvalmennukseen lähtemisessä. Hankkeessa järjestettiin ryhmämuotoinen palkkatyövalmennus, jossa kerrottiin työhönvalmennuksesta ja palkkatyöstä, jonka henkilöillä oli mahdollisuus lähteä yksilö työhönvalmennukseen. Kehitysvammaisten kohdalla tarvitaan pidempi kestoinen prosessi ja on huomioita, että jos on tottunut vuosikymmeniä tiettyyn palveluun, niin muutos uuteen ei tapahtudu hetkessä. On huomioita, ettei tehdä liian herkästi tulkintaa, että henkilö on tyytyväinen tilanteeseensa, eikä työhönvalmennus ole sopiva palvelu. Asiakkaita on kuultu ja työhönvalmennus on perustunut vapaaehtoisuuteen.
Tuetun työn prosessikuvaus on tehtynä. Organisaatiossa on vosaamista toteuttaa työhönvalmennusta. Laatukriteereiden mukaan toimiessa olisi tärkeää, että henkilöstöä olisi resurssoitu tekemään työhönvalmennusta, koska muun työn ohella se on haastavaa. Vaalijalan palveluiden siirtyessa osaksi eri hyvinvointialueita on tässä hetkessä vaikea sanoa, miten työhönvalmennus tulee juurtumaan osaksi toimintoja, mutta viestiä työhönvalmennuksen merkityksestä on viety eteenpäin hyvinvointialueen valmistelijoille. Asiakkailla olisi tärkeä olla palvelupäätös työtoiminnan lisäksi työhönvalmennukseen.
Laatukriteerit ovat tuoneet palveluun laatua. Työhönvalmennusta on ollut tarjolla niille kehitysvammaisille, jotka ovat sitä halunneet. Hankkeen aikana tuetun työllistymisen työhönvalmennusta käytettiin aiempaa enemmän. Tarjolla tuetun työllistymisen työhönvalmennusta on ollut aina, mutta asiakkaille ei ole tehty siihen palvelupäätöksiä. Työtoiminnan ja työhönvalmennuksen yhdistäminen on mahdollista, mutta niihin tulee olla selkeästi omat palvelupäätökset.