Länsi-Suomen OT-keskus, Varsinais-Suomen HVA, (RRP, P4, I1)
Tavoitteena on saada sillattua OT-keskus osaksi pysyviä rakenteita siten, että se voi toimia moniammatillista yhteistyötä koordinoivana sekä vaativien asiakastapausten konsultaatiota tarjoavana yksikkönä yhteistyöalueella.
OT-keskuksen kohderyhmänä ovat paljon erityisen vaativia (lastensuojelun ja psykiatrian) palveluja tarvitsevat lapset ja nuoret. Tämä suhteellisen pieni asiakasmäärä kerryttää suuria kustannuksia sekä suoraan (palvelut) että välillisesti (syrjäytymisen aiheuttamat kustannukset). Tällä hetkellä vaativimpien sosiaali-, terveys- ja sivistyspalveluiden saatavuudessa on suuret alueelliset erot ja palvelut ovat hajautuneet monelle eri sektorille ilman riittävästi koordinoitua yhteistyötä. Osa näitä palveluja tarvitsevista lapsista, nuorista ja heidän perheistään jää nykyisin kokonaan vaille tarvitsemaansa apua tai hoitoa.
OT-keskuksilla pyritään varmistamaan monialainen tutkimusperustainen apu näille asiakkaille, joiden ongelmat ovat kompleksisimpia ja vaativimpia.OT-keskuksen tehtävänä on tarjota koordinaatiota, uusia toimintamalleja sekä tutkimusta vaativissa ja harvinaislaatuisissa tilanteissa ammattilaisten tueksi. OT-keskus rakennetaan vaikuttavuusperustaisesti. Toiminta on verkostomaista ja hallinnonrajat ylittävää.
Länsi-Suomen YTA-sopimus valmistui kesällä 2024. YTA-sopimuksen mukaan selvitetään kansallisen määrittelyn mukaisen Osaamisen tuki (OT) -keskuksen perustamisen edellytykset lasten, nuorten ja perheiden erityisen vaativiin tarpeisiin (lastensuojelu, vammaispalvelut, psykiatria). Koordinoivana tahona toimii Varsinais-Suomen hyvinvointialue ja vastuuviranhaltijana sosiaalijohtaja. Aikataulu tälle selvitykselle on 06/2025 loppuun. Syksyllä 2024 tavattiin OT-ydinryhmän toimijoiden kesken ensimmäistä kertaa ja siinä todettiin, että YTA-sopimuksen tavoitteeseen pääsemiseksi edellytetään konkreettisia toimenpiteitä ja päädyttiin toteuttamaan
2024 koottiin asiantuntijaryhmä, johon kuului Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Pohjanmaan hyvinvointialueilta lastensuojelun, psykiatrian, sairaalakoulun ja yliopiston edustajia sekä järjestötoimijoista ensi- ja turvakoti. Tällä ryhmällä pohdimme millaisia tarpeita hyvinvointialueilla on vaativien palvelutarpeiden osalta sekä valmistelimme Länsi-Suomen YTA-sopimuksen kirjausta OT-keskuksen osalta.
Länsi-Suomen YTA-sopimus valmistui kesällä 2024 ja siinä todetaan, että on selvitettävä OT-keskuksen edellytykset toimia YT-alueella. Varsinais-Suomen hyvinvointialue toimii koordinoivana ja sosiaalityön johtajat ovat nimettyinä vastuuhenkilöiksi. Koska Länsi-Suomessa konsultaatiotiimejä ei olla pilotoitu, päädyttiin konkretiaan pääsemiseksi 2024 syksyllä hakemaan jatkorahoitusta ja pilotoimaan OT-konsultaatiotiimi, jotta voidaan todentaa selvittää tarvetta ja vaikuttavuutta. Tätä pilotointia päädyimme valmistelemaan pienemmällä ryhmällä, johon kuului Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Pohjanmaan hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoita.
Länsirannikon OT-keskustoimintaa on pilotoitu ja toimintamalleja kehitetty yhteistyöalueella TulSoten alaisena hankkeena, josta saadut kokemukset hyödynnetään käyttöön otettavina yhteistyön ja yhteensovittamisen toimintamalleina.
Vuoden 2024 aikana toimintaa suunnittelemaan on koottu asiantuntijatyöryhmä, johon on kutsuttu jäsenet Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Pohjanmaan hyvinvointialueilta sekä järjestöistä ja yliopistosta. Koordinoivana tahona toimii Varsinais-Suomen hyvinvointialue.
Valmisteluvaiheessa on asiantuntijaryhmässä asetettu tavoite, kohderyhmä ja keinot siihen pääsemiseksi. Tapaamisia on ollut kerran kuukaudessa ja syksyllä 2024 pienemmällä ydinryhmällä aloitettiin suunnittelu tavoitteen ja kohderyhmän määrittelyllä sekä aikataulutuksella. Hankekoordinaattori toimi tapaamisten puheenjohtajana, tavoitteena kuitenkin, että organisaation vastuuhenkilöt ottavat vastuuta viestinnästä omilla alueillaan. Yhteydenpidon varmistamiseksi on perustettu myös teams-kanava, jolta löytyy myös muistiot ja muu materiaali.
Konsultaatioiden tarkoituksena on vahvistaa työntekijöiden osaamista ja tarjota heille tukea vaativissa tilanteissa, joissa tuki ei ole saatavilla perus-ja erityistasolla olevien toimintojen ja rakenteiden kautta. Loppuviimein hyödynsaajina ovat lapset, nuoret ja perheet.
-Työntekijöiden osaamisen vahvistuminen
-Päällekkäisten palvelujen karsiminen
-Kalliiden palveluiden väheneminen
Hankesuunnitelmassa mainittujen mittareiden avulla voidaan seurata hankkeen tavoitteiden toteutumista. Mitattavia asioita ovat: onko OT-keskuksen toimintamalli täsmennetty YTA-tasoisesti, onko prosessit kuvattu koordinaation, innovaation ja tutkimuksen osalta, eteneekö toiminta vuosikellon mukaisesti ja onko työskentelyn vaikuttavuustavoitteita arvioitu.
Kustannuslaskennan ja siihen liittyvien mittareiden käytön suunnittelu aloitettu yhteistyössä Varhan asiantuntijoiden kanssa. Lähtökohtana voidaan pitää hankeaikana tehtyä tutkimusta, jossa laskettu lastensuojelun ja lasten- ja nuorisopsykiatrian yhteisasiakkaiden kustannuksia elämänkuluissa (Hilli, ym 2024).
Konsultaatiopilotissa palautetta kerätään konsultoivilta työntekijöiltä webropol kyselyn avulla ja siinä pyritään selvittämään onko työntekijän osaaminen vahvistunut, saiko tukea työhönsä OT-konsultaation avulla ja miten asiakkaan asia eteni. Jotta saadaan riittävästi tietoa päätöksentekoa varten, myös moniammatillisen tiimin asiantuntijoilta kerätään jatkuvaa palautetta ja muokkaamaan ketterästi toimintaa sen mukaan. Myös OT-koordinaattoreiden palaute on tärkeä, jotta koordinaatiorakennetta voidaan suunnitella.
Suunnittelu on aloitettu implementointisuunnitelman tekemisellä, jossa hyödynnetty EPIS-viitekehystä. Kartoitusvaiheessa tärkeintä on luoda yhteisesti jaettu ymmärrys siitä, miten asiat olisivat, jos ne olisivat hyvin ja minkä pitäisi muuttua, jotta tähän päästäisiin. Kartoitusvaiheessa on selvitetty tarve ja taustateoriaa vaativan tason konsultaatioille. On myös selvitetty mitä on tehty sekä kansallisesti että kansainvälisesti ja tätä hyödynnetty suunnittelussa, jotta ei myöskään synny päällekkäisyyttä. Aiempi OT-kehittäminen on taustalla.
Valmisteluvaiheessa luodaan organisaation strategia, jossa määritellään muutoksen tavoitteet, päämäärät ja keinot myös pidemmällä ajanjaksolla. Asiantuntijaryhmässä määritelty OT-konsultaatiopilotin tavoite, aikataulu, kohderyhmä ja tehty tarkka prosessikuvaus miten konsultaatio etenee. On myös yhteisesti pohdittu vaikuttavuustavoitteet ja mittarit.
Koska on tavoitteena hyödyntää aiempaa kansallista OT-keskuskehittämistä niin perehdytty muiden alueiden tuloksiin sekä hyödyntää OT-seulaa vaativuuden määrittelemiseksi. Ennen pilotin käynnistymistä on tärkeä selvittää tietosuojakysymykset sekä konsultaatioon tuotavan casen osalta, joka on anonyymi sekä työntekijöiden että konsultaatioita antavien työntekijöiden osalta. Asiantuntijaryhmän jäseniä on osallistettu viestinnän osalta sekä he ovat nimenneet oman alueensa konsultaatioita antavien työntekijöiden nimet, joille on myös oma teams-kanava. Viestintä on alkanut johtoryhmistä ja sen jälkeen edennyt sekä sosiaali- että terveydenhuollon tarvittaviin tiimeihin. Viestintämateriaali tehty hankkeen toimesta.
Käyttöönottovaiheessa toteutetaan pilotti hankeajan puitteissa, jonka jälkeen tehdään arviointi ennalta pohdittujen mittareiden kautta sekä työntekijöiden että konsultaatioita antavien näkökulmasta. Tämän jälkeen on mahdollista pohtia millaisena OT-keskus nähdään YTA-tasoisena toimintana vaikka rakenteiden suunnittelu on tärkeä aloittaa jo ennen pilotin päättymistä.
Kuva
OT-keskuksen kohderyhmänä ovat ammattilaiset, jotka työskentelevät paljon erityisen vaativia palveluita tarvitsevien lasten ja nuorten kanssa. Länsi-Suomen OT-keskus perustuu verkostomaiseen toimintatapaan ja asiantuntijaverkostoihin, joiden avulla autetaan harvinaislaatuisten ja kompleksisten tilanteiden tunnistamista ja selvittämistä. Näin taataan mahdollisimman kokonaisvaltainen ja hallinnonalat ylittävä huippuosaaminen kompleksisten kysymysten ja tilanteiden ratkaisemiseksi.
OT-keskuskehittämistä on tehty kansallisesti jo pitkään ja aiemmalla hankekaudella on kansallisesti pilotoitu OT-konsultaatioita hyvin tuloksin ja nostettu myös tutkimuksen kautta esiin mitä on ammattilaisten näkökulmasta hyvä konsultaatio. Myös konsultaatioprosessit on kuvattu jo tuolloin, joten Länsi-Suomen OT-konsultaatiopilotissa hyödynnetään muualla Suomessa tehtyjä pilotteja sekä niistä tehtyjä prosessikuvauksia, tunnistetaan niissä olleet kehittämiskohteet ja pyritään niihin vastaamaan.
Ylirukan ym. raportissa Monimutkaiset ja erityistä osaamista edellyttävät asiakastilanteet sosiaalityössä (2018) on myös jäsentynyt ajatus OT-seulan käytöstä mittarina OT-keskusasiakkaan tarpeen määrittelyyn. Itä-Suomen OT-keskushankkeen konsultaatiopilotissa kehittämisen teoreettisena perustana käytettiin Cynefin-viitekehystä. Cynefin- viitekehyksessä toimintaympäristöt luokitellaan selkeisiin, monimutkaisiin, kompleksisiin sekä kaoottisiin. Cynefin ei ole itsessään menetelmä, vaan viitekehys, jonka avulla voidaan hahmottaa tilanteen luonnetta ja valita soveltuvat menetelmät. Cynefin-viitekehyksen avulla voidaan määritellä asiakkaiden tilannetta, suunnitella tarvittavia toimintamalleja sekä pohtia ammattilaisten yhteistyön muotoja.
Etelä-Suomen OT-keskushankkeessa pilotoitiin OT-seulan käyttöönottoa ja OT-seulan pilotoinnin pohjalta on kehitetty monialaisen reflektion tukiväline, joka soveltuu käytettäväksi lasten, nuorten ja lapsiperheiden kanssa työskentelevien ammattilaisten keskustelun tukena erilaisissa toimintaympäristöissä. Etelä-Suomen OT-keskushankkeessa ei ehditty pilotoimaan tätä tukivälinettä, joten päädytty pilotoimaan tämän käyttöä OT-koordinaattoreiden osalta Länsi-Suomen konsultaatiopilotissa.
Lähteet:
Yliruka, Laura & Vartio, Riitta & Pasanen, Kaisa & Petrelius, Päivi (2018) Monimutkaiset ja erityistä osaamista edellyttävät asiakastilanteet sosiaalityössä. Valtakunnallisen kyselyn tuloksia. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
On tunnistettu, että vaativissa ja kompleksisissa asiakastilanteissa huomiota kiinnitetään siihen, ettei yksi asiantuntijaryhmä pysty ratkaisemaan kompleksisia haasteita ja tarvitaan toimivia moniammatillisia yhteistyökäytäntöjä. OT-konsultaation toimintamalli kohdistuu lasten, nuorten ja perheiden kanssa työskenteleville ammattilaisille, jotka kohtaavat työssään vaativan tason tilanteita, jotka edellyttävät moniammatillista työskentelyä. OT-keskusten konsultaatioilla tarkoitetaan neuvon kysymisen lisäksi mahdollisuutta pysähtyä itse asian pariin, saada tukea riskiarvioinnin tekemiseen sekä mahdollisuuden tehdä omia oivalluksia saadun tuen ja lisätiedon avulla.
Konsultaatioiden tarkoituksena on vahvistaa työntekijöiden osaamista ja tarjota heille tukea vaativissa tilanteissa, joissa tuki ei ole saatavilla perus- ja erityistasolla olevien toimintojen ja rakenteiden kautta. Työntekijän on mahdollista saada uusia näkökulmia asiakastyöhön vaativissa tilanteissa ja jotain uutta lähtee liikkeelle.
Toimintamalli on helposti saavutettava, joustava ja ketterä, koska yhteyden OT-koordinaattoriin sai pilotin aikana välittömästi tai seuraavana hänelle mahdollisena aikana. Joustavuutta lisää se, että lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän ei tarvitse valmistella dokumentteja konsultaatiotapaamiseen, vaan riittää, että hän tulee mukaan etäkokoukseen. Konsultaatiokokousten järjestämiseen oli valmius joka viikko, joten työntekijän ei tarvitse odottaa pitkään omaa moniammatillista konsultaatiovuoroaan. Asiantuntijaryhmään valitaan kuhunkin tilanteeseen sopivimmat asiantuntijat osaaminen ja kokemuksen perusteella, eikä näin ollen käytetä kaikkien asiantuntijoiden aikaa turhaan. Alueen laajuudesta johtuen konsultaatiot toteutettiin etäpalveluna.
OT-konsultaatio ei sisällä palveluohjausta, koska rakenne toimii kolmella hyvinvointialueella ja palveluverkosto on osin erilainen eri hyvinvointialueilla. OT-konsultaation tarkoituksena ei ole suositella tiettyjä palveluja, vaan suunnitella yhdessä asiakkaalle tämän tarpeita vastaava palvelujen kokonaisuus ja vaativalla tasolla palveluita voidaan joutua yksilöllisesti räätälöimään. Vastuutyöntekijä kuitenkin tekee suunnitelman yhdessä asiakkaan kanssa.
Kuva
Viestintä on merkityksellinen osa implementointia. Viestintään on käytettävä runsaasti aikaa, jotta koko yhteistyöalueen kaikki oleelliset toimijat tulevat tavoitetuksi. Aktiivisesta viestinnästä huolimatta tieto pilotista ei välttämättä saavuttanut kaikkia asianosaisia työntekijöitä. Jos pilotti olisi jatkunut vielä pidempään, olisi tieto konsultaatiomahdollisuudesta levinnyt tehokkaammin myös konsultaatiota käyttäneiden työntekijöiden välityksellä. Konsultaatiorakenteen tutuksi tuleminen olisi saattanut lisätä myös konsultaatioiden määrää.
OT-koordinaattorit järjestivät pilotin aikana säännöllisesti konsultaatioihin osallistuvien asiantuntijoiden tapaamisia, jotta asiantuntijoiden kesken syntyy yhteistä ymmärrystä vaativan tason konsultaatioiden merkityksestä. Tapaamisten tavoitteena oli myös sitouttaa asiantuntijoita yhteiseen työskentelyyn. Tiedetään, että yhteinen ymmärrys ja luottamus verkostoissa ei synny itsestään ja on tärkeä myös edistää tuttuutta ja luottamusta asiantuntijoiden välillä. Tämä työskentely edellyttää niin ikään vahvaa OT-koordinaatiota.
Pilotti päättyi 05/2025. OT-konsultaatioita tuli pilotin aikana koko yhteistyöalueelta yhteensä 12. Kaikki konsultaatiot tulivat joko lastensuojelun avohuollon tai lastensuojelun sijaishuollon sosiaalityöntekijöiltä. OT-seulan avulla todettiin vaativiksi 5 konsultaatiota. Kokonaisuudessaan 8 konsultaatiopyyntöä toteutettiin yksilökonsultaationa (OT-koordinaattorit) ja 4 moniammatillisena OT-konsultaationa. Konsultaatiot koskivat EHO-jaksojen arviointia, lastensuojelun ja psykiatrian yhteisasiakkaita, sijaishuoltopaikkojen muutosta ja pitkittynyttä erotilannetta. Konsultaatioissa nousivat esiin mm. nuorten päihteidenkäyttö, lasten väkivaltainen käytös, vanhempien haastavat erot, lasten neuroerityisyys, koulunkäynnin haasteet, toimijoiden välisen yhteistyön haasteet, tietämättömyys palvelujärjestelmästä sekä sijaishuoltopaikkojen muutokset. Huomioitavaa myös, että konsultoitavissa tapauksissa asiakkailla oli runsaasti myös muita palveluita käytössä sekä sosiaali- että terveydenhuollon puolelta.
Tavoitteiden toteutumiseksi palautetta kerättiin konsultaatiota pyytäneiltä työntekijöiltä sekä suullisesti että webropol-kyselyllä. Kyselyitä lähetettiin 12 työntekijälle, mutta vastanneita oli vain seitsemän henkilöä. Ensimmäinen tavoite oli työntekijän tuki työhön sekä päätöksentekoon ja osaamisen vahvistuminen. Kysyttäessä saitko tukea työhösi tai päätöksentekoon, vastaajien keskiarvo oli 4,1 (1=ei ollenkaan tukea – 5 vahva tuki). Kysymyksessä koetko osaamisesi vahvistuneen, keskiarvo oli 3,6 (1=ei ollenkaan – 5 paljon). Toisena tavoitteena oli asiakkaiden päällekkäisten palvelujen tai kalliiden palvelujen väheneminen tai välttäminen. Sitä kysyttiin kysymyksellä: selkiytyikö asiakkaiden palvelupolku. Vastaajista 57 % totesivat, että kyllä ja loput, että ei. Tähän oli täsmennyksenä kerrottu, että asiakas ei sitoutunut tehtyyn suunnitelmaan tai kyselyvaiheessa ei ollut vielä tietoa.
Moniammatilliseen konsultaatioon osallistuneilta asiantuntijoilta kerättiin jatkuvaa suullista palautetta, jotta voidaan ketterästi muokata tilannetta tarvittaessa ja lopussa palautetta kerättiin myös anonyymillä webropol-pohjaisella kyselyllä. Kysely lähetettiin 15 asiantuntijalle ja vastauksia saatiin 8.
Vaativissa tilanteissa edellytetään laadukasta ja toimivaa moniammatillista yhteistyötä ja kartoitimme miten konsultaatiokokouksissa toimi moniammatillisuus, dialogisuus ja oliko asiantuntijalla mahdollisuus hyödyntää ammattitaitoaan. Kysymyksessä miten mielestäsi moniammatillinen työskentely toteutui (1= erittäin huonosti, 5=erittäin hyvin) keskiarvo oli 4,5. Kysymyksessä miten mielestäsi dialogisuus toteutui (1= erittäin huonosti, 5=erittäin hyvin) keskiarvo oli myös 4,5. Kysyttäessä oliko mahdollisuus hyödyntää ammattitaitoasi (1= erittäin huonosti, 5=erittäin hyvin) keskiarvo oli 4,4. Kysymyksessä kuinka tärkeänä pidät OT-konsultaatiorakenteen olemassaoloa Länsi-Suomen YT-alueella (1=ei lainkaan tärkeä, 5=erittäin tärkeä) keskiarvo oli 4,1.
Konsultaatioiden perusteella voidaan johtopäätöksiin nostaa eri tasoilla esiin nousseita teemoja. Huomioitava kuitenkin, että johtopäätökset on tehty hyvin lyhyen pilotin jälkeen. Mikäli pilotti olisi jatkunut pidempään, olisi ollut mahdollista saada laajempi aineisto johtopäätöksiin, kuten esimerkiksi konsultoitavien asiakkaiden hoidon ja tuen polkuja olisi ollut mahdollista selvittää ja näin ollen selvittää kustannuksia tarkemmin mikä oli yhtenä tavoitteena.
Koordinaattoreilla käytössä oleva OT-seula tuki asiakastilanteen vaativuuden selkiyttämisessä. Yhteydenotoista kaikki eivät olleet vaativia vaan koskivat pikemminkin joko yhteistyön puutetta eri toimijoiden välillä, tai työntekijät olisivat tarvinneet palveluohjausta muuhun palveluun. OT-seulana toiminutta monialaisen reflektion työvälinettä voidaan käyttää myös työntekijöiden työn tukena, kun mietitään oikeita interventioita, tai millaista yhteistyötä tilanteessa tarvitaan. Vaativassa tilanteessa tarvitaan useita eri näkökulmia sekä yksilöllisiä ja räätälöityjä ratkaisuja. Yksinkertaisiin tilanteisiin riittää työntekijän tiedot ja taidot viedä asiakkaan asiaa eteenpäin tavoitteellisesti. Monimutkaiseksi ja kaoottiseksi asiakastilanteen tekee toimijoiden välisen yhteistyön ja yhteisen ymmärryksen puute, ja se, että yhteisiä tavoitetta eikä keinoja niihin pääsemiseksi ole luotu. Suhdeperusteinen työote on merkityksellinen eri tasoilla, jotta asiakkaiden luottamus toimijoihin lisääntyy ja se samalla vähentää häiriökysyntää.
Konsultaatioiden perusteella voidaan pohtia sote-työskentelyn tavoitteellisuutta. Etenkin vaativalla tasolla on merkityksellistä pohtia millaisia vaikutuksia interventioilla tai tuella on asiakkaan hoitotuloksiin ja mikä on niiden vaikuttavuus. Vaativalla tasolla on mietittävä ratkaisuja, jotka tuottavat inhimillistä hyvinvointia ja työskentelyn vaikuttavuutta on säännöllisesti seurattava, jotta voidaan tehdä uusia ja rohkeitakin ratkaisuja. Hyvä suhde toimijoiden välillä luo luottamusta kokeilla räätälöityjä ratkaisuja ja tällöin voidaan välttyä myös raskailta palveluilta. Vaikuttavuuden seuranta edellyttää myös hyvinvoinnin mittareita pelkkien suoritemittareiden sijaan.
OT-koordinaattorit järjestivät pilotin aikana säännöllisesti moniammatillisen konsultaatiotiimin asiantuntijoiden tapaamisia, jotta asiantuntijoiden kesken syntyy yhteistä ymmärrystä vaativan tason konsultaatioiden merkityksestä. Tapaamisten tavoitteena oli myös sitouttaa asiantuntijoita yhteiseen työskentelyyn. Tiedetään, että yhteinen ymmärrys ja luottamus verkostoissa ei synny itsestään ja oli tärkeä myös edistää tuttuutta ja luottamusta asiantuntijoiden välillä. Tämä työskentely edellyttää niin ikään vahvaa OT-koordinaatiota.
Palautteiden perusteellakin tarvitaan selkeästi vielä enemmän keskustelua konsultaatioiden tavoitteista, miten vaativan tason asiakkuudet määritellään ja mikä on asiantuntijoiden rooli työntekijöiden tukena koko Länsi-Suomen yhteistyöalueella ja se edellyttää myös asiantuntijoilta vahvaa sitoutumista ja osallistumista.